Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Liiketaloudellinen riski | Suomiradan päästöjen takaisinmaksuaika olisi yli 300 vuotta, liki puolet radan kokonaiskustannuksista jäisi julkisen sektorin kontolle

Liki puolet Suomi-radan kokonaiskustannuksista jäisi julkisen sektorin eli valtion ja kuntien maksettavaksi, selviää uunituoreesta raportista. Valtiovarainministeriö julkaisi tiistaina laajan selvityksen Suomen kolmen suuren ratahankkeen rahoituksesta ja investointimahdollisuuksista.

Suurten ratahankkeiden toteuttaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa, kertoo ministeriöiden selvitys – "Jos päätökseen päädytään, on kyse muusta kuin talouteen pohjautuvasta päätöksenteosta"

Parhaillaan suunnitellaan nykyistä nopeampia junayhteyksiä Helsingin ja Turun välille (Turun tunnin juna), Helsingin ja Tampereen välille (Suomi-rata) sekä välille Helsinki–Porvoo–Kouvola (Itärata).

Kolmen suuren raideliikennehankkeen lopulliset hintalaput ovat yhä hämärän peitossa. Joka tapauksessa yhteishinta on vähintään kymmenen miljardin luokkaa linjauksista riippuen. Mikään hankkeista ei nouse liiketaloudellisesti kannattavaksi.

Ministeriöt selvittivät mm. kiinteistökehitysmahdollisuuksia, liikennöintituloja ja ylipäänsä investoinnin mittakaavaa. Tavoitteena oli erityisesti selvittää se, kuinka suurta julkista eli valtion ja kuntien maksamaa osuutta ne kukin edellyttäisivät ja olisiko sille vaihtoehtoja.

Johtopäätöksissään ne toteavat, että hankkeiden kustannusarvioihin liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä.

Tästä pääset katsomaan tiedotustilaisuuden tallenteen:

Helsingin ja Tampereen välisten junayhteyksien vaikutusten arviointi on tehty osakassopimuksen mukaisesti kahdesta linjausvaihtoehdosta: täysin uuden suurnopeusradan rakentaminen uuteen maastokäytävään eli ns. metsärata sekä lisäraiteiden ja oikaisujen rakentaminen nykyisen pääradan yhteyteen välille Riihimäki–Hämeenlinna–Tampere.

Suomi-rata oy julkaisi viime syksynä esiselvitykset, joissa arvioidaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan Helsinki–Tampere radan eri linjausvaihtoehtojen vaikutuksia. Vaihtoehtoina oli suurnopeusradan rakentaminen uuteen maastokäytävään ja nykyisen pääradan parantaminen lisäraiteilla ja oikaisuilla.

Lisäksi tuoreen selvityksen yhteydessä arvioitiin raideliikennehankkeiden ilmastovaikutuksia.

Uusi tieto on arvio raidehankkeiden ilmastovaikutuksista, joita raiteiden rakentaminen aiheuttaisi. Sen mukaan nykyisiä materiaaleja ja menetelmiä käyttäen hankkeiden ilmastopäästöjen laskennallinen takaisinmaksuaika liikennöinnistä saatavilla päästövähenemillä on hyvin pitkä, 140–330 vuotta.

Pisin aika olisi Suomiradan suurnopeusradalla eli uudella raideyhteydellä. Tätä suurnopeusrataa kutsutaan myös metsärata-lempinimellä.

Hankkeiden karkeita ilmastovaikutusarvioita tarkasteltaessa selvityksessä todetaan, että laskennallinen ilmastopäästöjen takaisinmaksuaika on hyvin pitkä, ellei rakentamisessa sovelleta uusia ja tulevia teknologisia innovaatioita.

Takaisinmaksuaika tarkoittaa aikaa, jona hankkeen mahdollistaman liikennöinnin aikaansaama päästöjen lasku on kompensoinut rakentamisesta aiheutuneet päästöt. Selvityksen karkeissa arvioissa laskennalliset takaisinmaksuajat ovat nyt yli sadasta vuodesta useisiin satoihin vuosiin.

LVM:n konserniohjausyksikön osastopäällikkö Olli-Pekka Rantala kertoi infossa, että on hyvä korostaa, että luvut perustuvat tämänhetkiseen tietämykseen.

– Vihreiden teknologioiden ja työmenetelmien kehittyminen on kovinkin nopeaa. Kun tullaan 2030-luvulle, on mahdollista, että tässä tapahtuu parannusta, mutta työryhmätyössä ei ole lähdetty tätä arvailemaan, Rantala kertoi tiedotustilaisuudessa.

Turun tunnin junan takaisinmaksuajaksi on arvioitu 140 vuotta, Tampereen Suomiradan ja Itäradan takaisinmaksuajat ovat 300 vuoden tienoilla.

Klo 11 alkaneessa tiedotustilaisuudessa raportin tuloksia esittelivät valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majanen, joka toimi raideliikennehankkeita tarkastelleen ohjausryhmän puheenjohtajana, sekä liikenne- ja viestintäministeriön konserniohjausyksikön osastopäällikkö ja ohjausryhmän jäsen Olli-Pekka Rantala. Paikalla oli myös selvityksen tehneen hankeryhmän jäseniä.