Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Poliisipartio hoiti koko työvuoron lähtemättä asemalta, vaikka hälytykset sisälsivät mm. perheväkivaltaa ja vahingontekoa

Partionjohtajana toiminutta vanhempaa konstaapelia epäiltiin virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta hän selvisi kirjallisella huomautuksella.

Poliisipartio ei poistunut poliisiasemalta työvuoronsa aikana yhdellekään saamalleen tehtävälle huhtikuisena viikonloppuna 2021 Riihimäellä. Partion saamat viisi tehtävää olivat eläinonnettomuuden hoito, epäilty vahingonteko, metelöinti yleisellä paikalla, epäilty perhväkivaltatilanne ja liikenteeseen liittynyt tehtävä, mutta mikään näistä ei saanut poliiseja lähtemään tapahtumapaikalle. Tehtävät eivät osuneet päällekkäin.

Partionjohtajana toiminut vanhempi konstaapeli sai toiminnan vuoksi kirjallisen huomautuksen toukokuussa 2022. Tapaus käy ilmi Hämeen poliisin vuoden 2022 virkamiesoikeudellisista menettelyistä, jotka Hämeen Sanomat pyysi nähtäväkseen.

Kuulemisessa vanhempi konstaapeli sanoi, että "menettely ei ole ollut normaalitapa hoitaa tehtäviä".

Hämeen poliisilaitos antoi partionjohtajana toimineelle vanhemmalle konstaapelille kirjallisen huomautuksen. Perusteiden mukaan erityisesti epäilty vahingonteko, metelöinti yleisellä paikalla ja epäilty perheväkivaltatilanne olisivat vaatineet paikan päällä käymistä.

Perheväkivaltatilanteesta mainitaan, että "rikostyypin erityispiirteiden eli osapuolten epätasa-arvoisen aseman vuoksi tarpeen selvittää tapahtumapaikalla käymällä siitä huolimatta, että ilmoittaja on ollut poliisin entuudestaan tietämä henkilö".

Ennen kirjallista huomautusta vanhempaa konstaapelia epäiltiin myös virkavelvollisuuden rikkomisesta. Rikosepäily piti sisällään myös sen, että vanhempi konstaapeli olisi jättänyt ilmoittamatta tilanteen, jossa partiokaverin on epäilty olleen työvuorossa päihtyneenä.

Syyttäjä teki kuitenkin syyttämättäjättämispäätöksen loppuvuonna 2021, koska katsoi, ettei virkavelvollisuuden rikkomisen tai tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistö täyttynyt.

Milloin poliisin on mentävä hälytyspaikalle ja milloin voi riittää pelkkä puhelinsoitto? Hämeen poliisin valvonta- ja hälytyssektorin johtaja, ylikomisario Timo Kuokkanen kertoo asiasta yleisellä tasolla.

Kuokkanen huomauttaa, että suoraa ja yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa, "kun maailma on monimutkainen".

– Jos on tehty hälytys, jossa oletetaan, että on väkivaltaa tai sen uhkaa, sinne mennään lähtökohtaisesti aina paikalle. Usein kohteeseen yritetään ottaa yhteyttä puhelimitse matkalta, että osataan hahmottaa tilannetta, Kuokkanen sanoo.

Joskus puhelinsoitto voi muuttaa tilannearviota, jolloin poliisi voi jättää menemättä paikanpäälle.

– Joskus tilanne ilmenee toisenlaiseksi kuin hätäkeskuslaitos on sen ymmärtänyt tai esimerkiksi mahdollinen häiriötekijä on jo poistunut, jolloin ilmoittajat voivat sanoa, että siellä ei ole enää poliisille tarvetta, Kuokkanen sanoo.

– Yksittäistapauksissa joudutaan pohtimaan, käydäänkö katsomassa vai vakuututaanko puhelinsoiton perusteella, että tilanne ei vaadi käyntiä.

Poliisipartion eli parina toimivien poliisin tehtävien hoitamisesta vastaa partionjohtaja.

– Hän valitsee tarkoituksenmukaisimman tavan hoitaa tehtävä. Jos tilanne ei ole ihan selkeä, päätös on syytä alistaa kenttäjohtajalle, joka johtaa operatiivista toimintaa. Partio voi tarjota kenttäjohtajalle vaihtoehtoa, että tehtävä on hoidettu puhelimitse, Kuokkanen kertoo.

Kuokkasen mukaan poliisin hälytystehtävien priorisointi on päivittäistä. Viime kädessä yleisjohtaja ja kenttäjohtaja päättävät, mitkä tehtävät hoidetaan välittömästi ja mitkä jäävät odottamaan.

– Yleisjohtaja tekee merkittävimmät linjaukset ja kannanotot, Kuokkanen sanoo.

– Henkeen ja terveyteen kohdistuvat akuuteimmat, ihmisten turvallisuudelle vaaraa tuottavat teot menevät välittömästi ohi muista. Tehtävät, joissa ei ole vaaraa, joutuvat siirtymään kiireellisempien tieltä silloin, kun on useampia tehtäviä eikä kaikille löydy tekijää.

Tehtävien priorisoinnin onnistumista voidaan joutua arvioimaan jälkikäteen esimerkiksi silloin, jos hälytyksiin palataan poliisin tutkintaan tulevien asioiden kautta tai kansalaisilta tulee selvityspyyntöjä tai kanteluita.

– Oleellinen tieto koetetaan tallentaa kyseisen tehtävän tehtävälappuun. josta katsotaan, ovatko asiat menneet kuten on toivottu tai oletettu.