Paljon puhutaan lasten lukemisen vähenemisestä. Haastattelemamme opettajat vakuuttavat, että lapset saadaan kyllä lukemaan ja kiinnostumaan kirjallisuudesta, kun siihen vain oikealla tavalla panostaa.
Lasten lukemisen vähenemisestä huolissaan olevat kantahämäläiset opettajat paljastavat, miten he ovat onnistuneet lisäämään oppilaidensa motivaatiota lukemista kohtaan ja saaneet lapset lukemaan pitkiä romaaneja.
Vinkkinsä paljastavat Kirkonkulman alakoulun 5.-luokan luokanopettajat Anu Virta ja Hanna Toiviainen-Ollila Hämeenlinnasta sekä äidinkielen ja kirjallisuuden aineenopettaja Milena Komulainen Tervakosken yhteiskoulusta.
Opettajat suhtautuvat intohimoisesti lukemisharrastukseen ja kirjallisuuteen.
Toiviainen-Ollila ja Virta saavat 5.-luokkalaiset lukemaan usean sadan sivun paksuisia kirjoja – kuin huomaamatta.
– Päivässä luetaan yksi luku, ja seuraavana päivänä yhdestä oppitunnista käytetään kymmenisen minuuttia luvun läpikäymiseen, Toiviainen-Ollila kertoo.
Oppilaat saavat esimerkiksi arvailla, miten juoni seuraavaksi etenee. Tämä saa lukemiseen nihkeästi suhtautuneetkin oppilaat odottamaan kärsimättömänä tarinan jatkumista.
Aiemmin 25 vuotta luokaopettajana toiminut Komulainen antoi oppilaidensa lukea pitkän kaavan mukaan kirjoja otsalampun valossa "lukumajoissa".
– Lukemiselle pitää antaa aikaa. Nautinto lukemisesta syntyy vasta, kun kirjan tarina alkaa elämään omassa päässä, hän sanoo.
Virta puolestaan järjestää muun lukemisen ohella kirjoihin pohjautuvia projekteja.
– Luimme Harry Potterin Viisasten kiven, jonka aikana luokka muutettiin Tylypahkaksi. Tänä syksynä oppilaat käsikirjoittivat kuulemastaan kirjastaan näytelmän ja elimme siten kirjan yhdessä läpi.
Iltasatuja ilukemaan oppineille
Opettajien mukaan erittäin oleellinen osa kirjojen lukemista ja lukemiseen innostamista on tarinoiden käyminen yhdessä läpi.
Komulaisen mukaan tarinoiden "kirurginveitsen tarkka tutkiskelu" opettaa lapsia lukemaan myös "rivien välistä".
Komulainen luottaa vahvasti myös ääneen lukemisen voimaan. Iltasatujen lukemisen lapsille ei pitäisi loppua seinään siinä vaiheessa, kun lapsi on oppinut lukemaan. Kuunneltu tarina on lapselle nautinto, johon voi ponnistelematta heittäytyä.
Siksi Komulainen luokanopettajana luki paljon ja lukee edelleen myös nykyisille yläkoulun oppilailleen.
– Rakkaus kirjallisuuteen voi syntyä myös äänikirjojen kautta, mutta lukutaidon kannalta on tärkeää lukea myös kirjoitettua tekstiä, hän muistuttaa.
Lukeminen on viihteellistynyt
Lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisestä ja lukemisen vähenemisestä on puhuttu koko 2000-luvun ajan ja vuoden 2018 Pisa-tulosten mukaan liki 14 prosentilla suomalaisnuorista on riittämätön lukutaito arjen tilanteissa selviämiseen.
– 10–15 vuotta sitten alettiin puhua digiloikasta. Nyt se on tehty ja pitää puhua lukuloikasta, Komulainen sanoo.
Vaikka koulun arki on kiireinen, ei loikkaan tarvita Komulaisen mukaan ihmetemppua.
– Tarvitaan vain aikaa ja panostusta lukemiseen.
Opettajat ovat huolissaan oppilaiden lukemisen eriytymisestä.
– On todella taitavia ja aktiivisia lukijoita ja sitten kasvava joukko heitä, joilla lukutaito on heikko ja joita on hyvin haastavaa saada lukemaan, Toiviainen-Ollila sanoo.
Virtaa huolettaa myös lukemisen viihteellistyminen. Jotta lukeminen jaksaa kiinnostaa, täytyy tekstin sisältää säännöllisin väliajoin jotain hauskaa tai esimerkiksi lukemista helpottavia kuvia.
Samaa mieltä on Komulainen.
Hän mainitsee esimerkkinä alakoululaisille tarjotut romaanit, joita on kevennetty hauskoin kuvin. Toisaalta ne voivat houkutella lukemaan, mutta tarvitaan myös pitkäjänteistä lukutaitoa.
– 5.-luokasta eteenpäin lasten pitäisi pystyä lukemaan jo pitkiä tekstejä ilman apuja, Komulainen sanoo.
– Jos lukeminen on pelkästään poimintaa ja kuvien katselua, silloin syvällisiin tarinoihin pureutuminen jää kokematta, Virta toteaa.
Kirjastot koulujen apuna
Opettajat kiittelevät kirjaston tärkeää työtä lasten lukemisen edistämisessä ja niiden lukudiplomipalvelua.
Kirjastot listaavat ikäryhmittäin soveltuvia kirjoja, ja kun oppilas on lukenut niistä tarvittavan määrän ja tehnyt kirjoihin liittyvät tehtävät, hän saa lukudiplomin.
– Jos on suorittanut diplomin ekaluokasta kuudenteen luokkaan, saa superdiplomin, Virta kertoo.
– Lukudiplomeista löytyy aina jokaiselle joku kiinnostava kirja ja rinnalla on myös helppolukuisia selkokielisiä kirjoja, jos tavalliset diplomit ovat jollekin oppilaalle liian vaikeita.
Opettajien mukaan diplomien hyvä puoli on myös se, että se saa lapset vinkkaamaan toisilleen hyviä lukukokemuksia.
