Juhlavuottaan viettävän Hämeenlinnan lyseon tarina on pitkä ja vaiheikas. Tämän jutun on kirjoittanut Lyseon lukion abiturientti.
Vuonna 1873 Hämeenlinnaan perustettiin Suomen ensimmäinen kokonaan suomenkielinen normaalikoulu silloisen Kymnaasikadun ja Läntisen Linnankadun kulmaan.
Vuonna 1887 normaalikoulu muutti Helsinkiin ja Hämeenlinnassa yliopistoon pätevöittävää opetusta jatkoi Hämeenlinnan klassillinen lyseo. Ikoniseen Lukiokadun koulurakennukseen muutettiin vuonna 1888.
Talvisodassa lyseon toiminta häiriytyi pahasti.
Jo lokakuun alussa vuonna 1939 koulu luovutettiin reserviläisten käyttöön ylimääräisiä kertausharjoituksia varten.
Sodan uhatessa opiskelua pyrittiin jatkamaan vuokratuissa tiloissa. Lopulta opiskelu osoittautui kuitenkin niin vaikeaksi, että kevään 1940 ylioppilaat saivat valkolakkinsa ilman ylioppilaskirjoituksia.
Kevään 1940 ylioppilaat saivat valkolakkinsa ilman ylioppilaskirjoituksia.
Jatkosodassa koulutyö vaikeutui jälleen. Opiskelu jatkui lainatiloissa yhteistyössä Hämeenlinnan yhteiskoulun sekä tyttölyseon kanssa.
Sodan pitkittyessä oppilaat osallistuivat erilaisiin tuotantokamppailua edistäviin kansallistalkoisiin, kuten halkojen hakkaamiseen ja paperinkeräykseen. Tunnelmaa oli keventämässä koulun oma pilalehti Rintama-Joci, jossa huumoria nautittiin usein opettajien kustannuksella sekä fiktiivisen Joci-sedän seikkailuilla.
Seuraavan kerran opiskelu muuttui radikaalisti lukuvuonna 1974–1975, kun koulu muuttui yhteislyseoksi.
Tyttöjen tulo kouluun koettiin henkisesti valtavana muutoksena, josta kaikki eivät pitäneet. Koulutyön alkaessa kaikki sujui kuitenkin rauhallisesti, ja asiasta väännettiin huumoria Poikain huveissa Joci-sedän kautta.
Entisten lyseolaisten saavutusten lista on pitkä.
Jean Sibelius sävelsi Suomen kansallisidentiteetin perikuvan Finlandia-hymnin, Eino Leinosta tuli yksi Suomen merkittävimmistä kirjailijoista, ja Juho Kusti Paasikivi ponnisti presidentiksi.
Esimerkiksi Vexi Salmi, Irwin Goodman sekä Jyrki 69 ovat puolestaan luoneet menestyksekkään uran musiikkialalla.
Lyseon lukion nykyinen rehtori Pieta Tukkimäki-Hildén kertoo, että tänä päivänä Lyseon lukio auttaa nuoria eteenpäin laadukkaan elämän tavoittelemisessa. Koulu auttaa opiskelijoita luomaan verkostoja jo opiskeluaikana.
– Lyseon lukio on ulospäin katsova – myös kansainvälisesti – inhimillinen ja monipuolisia eväitä elämään tarjoava oppilaitos. Lyseon merkkihenkilöt ovat myös Suomen historian merkkihenkilöitä, joten koulun juurilla on suuri merkitys. Koulun historiasta oppilaiden aloitteesta perustettu oma sota-ajan komppania on jäänyt mieleen yhteisöllisyyttä vahvistavana asiana Tukkimäki-Hildén sanoo.
Lähde: Juhani Niemi: Lyseon elämää (1998)
Kirjoittaja on Lyseon lukion abiturientti
Juttua on päivitetty 2.2.2023 kello 14.10. Lisätty pääkuvaan kuvassa olevien henkilöiden nimet ja kuvaajatieto.