Lyseon lukion erityislinjat luovat mahdollisuuksia, joita eri elämäntilanteissa olevat opiskelijat arvostavat. Tämän jutun kirjoittaja on Lyseon lukion abiturientti.
Yksi Hämeenlinnan Lyseon lukion tunnusmerkeistä ovat sen erityislinjat. Tällä hetkellä Lyseolla voi opiskella yleislinjan lisäksi myös urheilulinjalla tai luovan yrittäjyyden linjalla.
Luovan yrittäjyyden linjan koordinaattorin Tuija Tialan mukaan yri-linja keskittyy opiskelijan tulevaisuuden työelämätaitojen kehittämiseen. Sen keskiössä ovat kolme yrittäjyyden keskeistä ulottuvuutta: itsensä johtaminen, bisnesosaaminen ja luovuus.
Linjalla lähestytään yrittäjyyttä käytännön toimien ja luovuuden keinoin. Luovuus on voimavara niin tieteissä, taiteissa, käytännön töissä kuin ihmissuhteissakin. Opiskelijoita valmennetaan ajattelemaan laaja-alaisesti ja ratkaisemaan muun muassa työelämässä ilmeneviä haasteita ja ongelmia.
Suurin osa yri-linjan opinnoista tapahtuu tiimeissä opettajan valmentamana. Tämä mahdollistaa tehokkaan vertaisoppimisen ja jokaisen opiskelijan henkilökohtaisten vahvuuksien hyödyntämisen. Yri-linjalla on myös laajoja yhteistyöverkostoja, jotka mahdollistavat opiskelijoille jopa kansainvälisen tason verkostoitumisen.
Urheilulinjan koordinaattorin Tiina Kivisen mukaan urheilulinja on tarkoitettu kansalliselle ja kansainväliselle tasolle pyrkiville nuorille urheilijoille. Urheilulinjalla on mahdollista sovittaa yhteen määrätietoinen valmennus ja opiskelu.
Urlilla opiskelevien arkeen kuuluvat lukio-opintojen lisäksi Urheiluakatemia Tavastian järjestämät aamuharjoitukset kolme kertaa viikossa sekä iltaisin oman lajin ja seuran harjoitukset. Opintoihin voi valita myös valmennusopin, psyykkisen valmennuksen ja lihashuollon opintojaksot. Urheilulinjan aamuvalmennuksesta saa opintopisteitä lukion oppimäärään.
Lyseon toisen vuoden opiskelija Venla Hasila kertoo hakeutuneensa luovan yrittäjyyden linjalle kiinnostuksestaan yrittäjyyttä kohtaan. Lammilla asuvalla Hasilalla ei ollut Lyseolle tullessaan juurikaan ennakko-odotuksia.
Urheilulinjan hyvänä puolena Juuse Saros nostaa sen, että monet opettajat olivat ymmärtäväisiä muun muassa maajoukkuetapahtumista johtuneita poissaoloja kohtaan.
Hasila kuvailee yri-linjalla opiskelua käytännönläheiseksi, itsensä kehittämiseksi ja vahvuuksien tunnistamiseksi. Hän kertoo myös, etteivät yri-opinnot ole kirjoista pänttäämistä. Hasilan mukaan yrillä on tiivis porukka, ja he toimivat paljon ryhmissä.
Yritystoiminnassa Hasila on tähän mennessä ollut kevytyrittäjänä lastenhoidossa ja töissä leirikeskuskeittiöllä. Hän on myös mukana yri-opintoihin kuuluvassa NY-yrityksessä nimeltään Kupla NY, jossa tuotetaan itse vegaanisia saippuoita. Tulevaisuuden suunnitelmissa Hasilalla on perustaa jossain vaiheessa oma yritys.
Lyseon entinen opiskelija Aatu Pulkkinen kertoo hakeutuneensa Lyseon luovan yrittäjyyden linjalle, koska se oli kuulostanut niin hyvältä. Hän oli myös kokenut mielenkiintoiseksi, että pääsee tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä ja tekemään bisnestä. Pulkkista olivat kiinnostaneet myös linjalla opiskelun mahdollistamat matkat ja yhteydet muun muassa Saksaan ja Baltiaan.
Pulkkinen kertoo saaneensa lukioajaltaan hyvän pohjan yliopiston opintoja varten. Aalto-yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva Pulkkinen kiittelee erityisesti Johannes Ojansuun filosofian ja Minna Orimuksen yhteiskuntaopin opetusta Lyseolla.
Pulkkinen oli yritystoiminnassa mukana jo lukioaikanaan oman verkkokaupan AbsolutArman muodossa. Tällä hetkellä hän on mukana useissa yrityksissä sekä muutamissa start-upeissa, joista aktiivisimpina hän mainitsee Evon Capitalin, Fortus Asunnot Oy Ab:n ja Skabu.fi-verkkokaupan.
Pulkkisen mukaan yritystoiminnan ja opiskelun yhdistäminen vaatii töitä, mutta sitä helpottaa, jos on valmis tekemään pitkiä päiviä ja opiskelee omaa yrittäjyyttä tukevia asioita.
Lyseon toisen vuoden opiskelija Iiris Veijola kertoo päätyneensä Lyseon urheilulinjalle aamuharjoittelumahdollisuuksien ja sijainnin perusteella. Kiekonheitossa useita nuorten Suomen mestaruuksia voittaneen ja Kalevan kisoissakin esiintyneen Veijolan mukaan urheilulinja on hänen odotustensa mukaisesti helpottanut hänen arkeaan.
Hämeenlinnassa asuva Veijola nostaa koulun aamuharjoitusten lisäksi urheilulinjan eduksi sen, että samassa ryhmässä muutkin opiskelijat ovat urheilijoita. Hän kertoo myös haluavansa jatkaa tavoitteellista urheilua vielä lukioajan jälkeenkin.
Lopuksi Veijola kertoo, että Lyseolla on ollut ”hyvä fiilis” opiskella. Hän suosittelee urheilulinjalle hakemista urheilijoille, jotka miettivät Lyseolle tulemista.
Lyseon entinen opiskelija Juuse Saros kertoo pitäneensä Lyseon urheilulinjalla opiskelusta ja mainitsee, että koulussa tuntui olleen hyvä ja rento henki. Nykyään Nashville Predatorsin maalivahtina NHL:ssä jääkiekkoa pelaava Saros muistelee Lyseon urheilulinjan olleen hänelle paras vaihtoehto hänen päästyään yläkoulusta.
Urheilulinjan hyvänä puolena Saros nostaa sen, että monet opettajat olivat ymmärtäväisiä muun muassa maajoukkuetapahtumista johtuneita poissaoloja kohtaan. Hän myös mainitsee, että aamuharjoituksista sai useita kursseja.
Parhaista lukioajan muistoista kysyttäessä ensimmäisenä mieleen tulevat penkkarit ja vanhojen tanssit. Saros kertoo myös nauttineensa välitunneilla kortin pelaamisesta.
Erityiskiitokset Saros haluaa antaa lukioaikaiselle opinto-ohjaajalleen Anne Ahvenharjulle ja ryhmänohjaajalleen Tiina Kiviselle, jotka auttoivat häntä suorittamaan lukion kolmessa vuodessa.
Kirjoittaja on Lyseon lukion abiturientti.
Fuusiovoimaloita ja kultaista riisiä – Meillä on enemmän mahdollisuuksia kuin kellään aiemmin