Varausalue on yhtiön toinen Suomessa. Yhtiö hamuaa Suomen kallioperästä löytyviä maametalleja, kuten litiumia.
Ruotsalainen malminetsintäyhtiö Stedle Exploration AB on tehnyt noin 154 neliökilometriä kattavan varausilmoituksen Lounais-Hämeeseen. Varausalue jättää allensa muun muassa valtaosan Torronsuon kansallispuistosta Tammelassa.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes sai varausilmoituksen 21.1. Varauslupa antaa malminetsintäyhtiölle etuoikeuden valmistella malminetsintälupaa alueelle.
Varausalue ulottuu Ypäjän, Jokioisen, Forssan ja Tammelan kunnan alueille.
Tukesin varausilmoitukseen varausalueen nimenä on Ojankylä. Kaivosmineraalit, joita varauksen tehnyt yhtiö on kiinnostunut alueelta etsimään ovat litium, yttrium, skandium ja lantanoidit.
Tukesin ylitarkastaja Ilkka Keskitalo kertoo, että tammikuussa ei ollut vielä estettä varausilmoituksen jättämistä kansallispuiston alueelle.
– 1.6. tulee kaivoslain muutos voimaan, jonka jälkeen myös varauksissa täytyy poistaa mahdollisia malminetsintäluvan esteitä.
Jatkossa esimerkiksi kansallispuisto on jätettävä varausalueen ulkopuolelle.
– Ei malminetsintälupahakemusta jätetä kansallispuiston alueelle, varauksen sinne voi vielä tehdä, Keskitalo sanoo.
Varausalueen alle jää myös isoja teitä ja kyliä, jonne malminetsintälupaa ei tulla Keskitalon mukaan hyväksymään.
Varausalueeksi 153 neliökilometriä on pienimmästä päästä. Isoimmat varaukset ovat olleet tuhansia neliökilometrejä, ja esimerkiksi helmikuussa myönnetty Salkolan varausalue Tammelan, Someron ja Lohjan kuntien alueella on kooltaan 207 neliökilometriä.
Mistä se kertoo, että varausilmoitus on rajattu niin, että mukana on myös kansallispuistoa?
– Ensisijainen viesti lienee se, ettei hakijalla ole kokemusta nykyisistä menettelytavoista. Suomessa pidempään toimineet yhtiöt tietävät, mitä varausilmoituksesta tulisi leikata pois.
Jos yhtiö tulee hakemaan malminetsintälupaa, tulee se Keskitalon mukaan hakemaan sitä jollekin pienemmälle alueelle varauksen sisällä.
Stedle Exploration AB on rekisteröity Ruotsin Luulajaan. Lounais-Hämettä koskeva varausilmoitus on yhtiön toinen Suomessa.
Samana päivänä 26.1. ruotsalaisyhtiö jätti varausilmoituksen myös pääosin Heinolaan ulottuvalle (ESS 17.2.2023), mutta myös Iitin, Kouvolan sekä Mäntyharjun puolelle menevälle alueelle. Etsittävät kaivosmineraalit ovat samat kuin Lounais-Hämeestä.
Yhtiö oli jättänyt myös tähän varaukseen alueita, joille se malminetsintälupaa tule saamaan. Varaus ulottuu muun muassa lähelle Heinolan kaupungin taajamia.
Millä todennäköisyydellä Lounais-Hämeen varausalueelta löytyy yhtiön hamuamia kaivosmineraaleja?
– Kyllä niitä löytyy. Suomen kallioperä on siinä mielessä potentiaalinen, että näitä harvinaisia maametalleja siellä on.
Mutta eri asia onkin, löytyykö niitä niin paljon, että ne ovat taloudellisesti hyödynnettävissä.
– Se onkin ison työn takana ja edellyttää Suomessa vähintään 20 vuotta malminetsintää.
Keskitalon mukaan moni kansalainen hermostuu herkästi jo malminetsintäyhtiön varausilmoituksista.
– Monella on mielessään suoraviivainen yhtäläisyysmerkki varausten ja kaivostoiminnan välillä. Näinhän se ei tietenkään käytännössä ole.
Varausvaihe antaa yhtiölle etuoikeuden alueeseen muihin kilpailijoihin nähden. Vielä malminetsintälupahakemuksenkin jälkeen on Keskitalon mukaan pitkä matka kaivostoimintaan.
– Yksi tuhannesta malminetsintäprojekteista (Suomessa) voi edetä kaivostoimintaan.
Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana investoitu Keskitalon mukaan noin 700 miljoonaa euroa malminetsintään ja löydetty kaksi maailmanluokan esiintymää. Niistäkään ei ole vielä kaivosta syntynyt.
– Kaivoshanke edellyttää miljardi-investointia malminetsintään.
Keskitalo sanoo, että hänen on kuitenkin turha sanoa, kannattaako lounaishämäläisten huolestua varauksesta vai ei.
– Tästäkin varauksesta käydään varmaan vielä paljon keskusteluita.
Keskitalo vertaa tilannetta noin pari vuotta sitten Saimaan seudulle tehtyyn varaukseen, josta nousi kova häly.
– Sinnekään ei lopulta jätetty yhtäkään malminetsintälupahakemusta.
Stedle Exploration AB:n varaus Lounais-Hämeen alueelle on voimassa 25.1.2025 asti, jonka aikana malminetsintälupahakemus on jätettävä.
Päätöksestä on 37 päivän valitusoikeus Kanta-Hämeen hallinto-oikeuteen.
– Korkeimman hallinto-oikeuden linjauksella asiasta voi valittaa kilpaileva yhtiö.
Tämä tarkoittaa käytännössä tilannetta, jossa kilpaileva yhtiö olisi jättänyt varausilmoituksen samana päivänä ja saanut hylätyn päätöksen.
– Käytännössä muiden valituksia ei ole ainakaan tähän mennessä käsitelty.
Eikö esimerkiksi Torronsuon retkeilijä tai maanomistaja voi valitusta tehdä?
– Valittaa voi tietenkin aina, mutta viimeisten oikeusasteiden käytäntöjen mukaan ne eivät ole edenneet. Valittaa tietenkin saa ja se on jokaisen oikeus, Keskitalo sanoo.