STT:n uutiset Bryssel

Kyyhkysten kasvattamisesta tuli Belgiassa miljoonabisnes – kiinalaiskeräilijä maksoi 400 000 euroa hyväsukuisesta kyyhkystä

Kymmenien kyyhkysten parvi pyrähtää lentoon pakettiautosta Belgian maaseudulla. Käynnissä on pian kisa nopeudesta, ja rahasta.

Kyyhkysten lentokisat voivat tuntua pienen piirin uinuvalta harrastukselta, mutta Belgiassa sen ympärillä pyörii tuntuva bisnes.

Nopeat linnut, jotka pärjäävät kisoissa, ovat arvokkaita. Varsinkin, jos niiden perimä on kirjattu yhteiseen dna-järjestelmään. Viime vuonna rikottiin ennätyksiä, kun belgialaismiehen kasvattama lintu myytiin Kiinaan 400 000 eurolla.

Ei olekaan ihme, että linnun välittäneessä Pigeon Paradise (Pipa) -nimisessä yrityksessä on laitettu edustustilat uuteen uskoon. Kiinasta ja Taiwanista tulevat sijoittajat saattavat hieroa kauppoja kolmekin päivää ja asua lähellä sijaitsevissa hotelleissa.

Belgian hollanninkielisessä pohjoisosassa Flanderissa toimiva Pipa välittää ja kasvattaa kyyhkyjä. Samanlaisia yrityksiä toimii maassa muutamia.

Yrityksen työntekijä Frederik Leliaert valuttaa kahvia uudenkarheasta koneesta selittäen samalla lintubisneksen perusteita. Seinustalla komeilee Porsche 911:n mainos. Tämä lintu on yrityksen ylpeys.

– Ostajat ovat usein monimiljonäärejä, jotka eivät välitä hinnasta tippaakaan. He vain haluavat saada parhaan yksilön, Leliaert selvittää.

Kyyhkyjen hinnat lähtevät yrityksessä noin 5 000 eurosta. Sadan tuhannen euron kauppoja tehdään Leliaertin mukaan viitisen kertaa vuodessa. Yhteensä yritys myy kyyhkysiä noin miljoonalla kuukaudessa.



Ostaja tarkkailee pupilleja



Kyse todella on sijoituksesta, sillä Belgiasta ostetut linnut menevät useimmiten jatkojalostukseen. Kaikkein eniten linnun hintaan vaikuttavat perimä ja kisatulokset.

Ostajilla saattaa olla mukanaan luuppi, jolla he tutkivat linnun silmiä. Pienestä saakka lintuja harrastanut Leliaert ei itse katso silmiin, vaan tarkkailee pupillien kokoa. Kun lintu päästetään kisoissa lentoon vieraassa paikassa, sen tehtävänä on palata kotiin mahdollisimman nopeasti.

– Mitä pienempi pupilli on, sitä nopeammin se pystyy orientoitumaan, kun se päästetään vapaaksi autosta keskellä Ranskaa.

Se, miten linnut onnistuvat löytämään kotiin, on yhä mysteeri. Maapallon magneettikenttä, auringon sijoittuminen ja pinnanmuodot saattavat auttaa suunnistuksessa.

– Toisella linnulla on parempi kompassi kuin toisella.

Sumussa ja kovassa sateessa lintu ei lähde yrittämään suunnistusta, vaan jää odottamaan aurinkoa.



Kiinassa kyyhky ei enää lennä vapaana



Belgialaisyrityksen pihamaalla on useampia pienen huoneen kokoisia häkkejä, joissa linnuilla on orsia ja pesäkoloja.

Kun kyyhky ostetaan kaukomaille, tiedossa on elämä häkissä. Kyyhkyä ei voi päästää enää ilmaan, koska se yrittäisi lentää takaisin kotiin.

Jopa 20-vuotiaaksi elävä kyyhky tuottaa poikasia 11-12-vuotiaaksi saakka. Varsinkin uroslintu voi olla hyvä sijoitus, sillä se voi siittää yhdessä viikossa kymmeniä poikasia eri naaraille. Joskus avuksi otetaan myös keinosiemennys, Leliaert selittää ja näyttää pienen pientä pipettiä.

Liikuttelusta aiheutuva stressi altistaa linnut sairastelulle, ja niitä lääkitään. Tarhoissa sairaat linnut eristetään omiin häkkeihinsä.

– Kun myyt kyyhkyn kymmenellä tuhannella eurolla Kiinaan, et halua sen kuolevan lentokoneessa, Leliaert sanoo.

Hän kahmaisee pesäkolon alta käteensä hyppysellisen kiinteitä papanoita, ja kertoo niiden olevan merkki lintujen terveydestä. Roiskeinen vihreä lieju olisi huonompi juttu.

Vaimo on jo tottunut miehen työhön ja harrastukseen, mutta kaikilla ei ole yhtä hyvä onni. Leliaert uskoo, että juuri työn sitovuus ja vaikeus löytää rinnalle alasta kiinnostunutta puolisoa saa jotkut luopumaan kyyhkysistä.



Kahden kerroksen puluja



Kyyhkykisoilla on myös eettisyyteen liittyvä puolensa.

Lentokisat voivat olla pituudeltaan satoja kilometrejä. Väsyneitä lintuja laskeutuu ihmisten pihoihin ja törmäilee esteisiin. Osa saattaa eksyä reitiltä ja asettua kaupunkeihin, joissa on jo valmiiksi liian paljon puluja.

Kasvatetut kilpakyyhkyt tunnistaa jalan renkaasta, jonka avulla omistaja voidaan jäljittää. Voipunut lintu ei välttämättä kiinnosta enää omistajaa, tietää kampanjatyöntekijä Vincent Bozzolan Gaia-eläinsuojelujärjestöstä.

– Omistaja ei välttämättä halua kyyhkyä takaisin, koska lintu ei ole onnistunut kisoissa. Se ei ole vastuullinen tapa pitää eläimiä, Bozzolan sanoo.

Järjestö on eniten huolissaan puluista kaupungeissa, koska niitä hävitetään tappamalla.

Leliaert kertoo hänkin, että isoissa kisoissa matkalle saattaa jäädä tuhansia lintuja. Ne todennäköisesti eksyvät.

– Minulla oli kerran kyyhky, joka palasi kotiin kahden vuoden kadoksissa olon jälkeen. Yhtenä päivänä hän palasi kuin ei olisi koskaan ollutkaan poissa.

– Se on tämän urheilulajin kauneus, että lintu haluaa aina palata synnyinseuduilleen.

Samalla kun kyyhkysharrastajien määrä harvenee, yritykset erikoistuvat.

Lajin harrastajat pitävät useiden tuhansien myyntihintoja vanhan hyvän lajin pilaamisena. Muutamalla satasella pitäisi heidän mielestään päästä jo kiinni hyvään lentokyyhkyyn.

Oli lentokyyhkyjen hinnoittelusta mitä mieltä tahansa, on yksi asia selvä. Kun on kerran tutustunut lintubisnekseen ja nähnyt tuhansia euroja maksavia kyyhkyjä, ei kadulla maleksiva pulu enää koskaan näytä samalta.

 

 

Asiasanat

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930