STT:n uutiset Helsinki

Luna, Jasmiina, Minka, Petja, Teo ja Venni ovat 2020 kalenterin uusia nimipäiviä

Suomalaiseen nimipäiväkalenteriin lisätään nimipäivät vuonna 2020 muun muassa Iitalle, Mallalle, Meealle ja Minnille sekä Elialle, Renelle ja Petrukselle.

Kaikkiaan naisten nimiä lisätään suomalaiseen kalenteriin 20 ja miesten nimiä 15.

Suomenruotsalaisen kalenterin uusia nimiä ovat muun muassa Amelia, Ava, Lia ja Naomi sekä Colin, Jasper, Leon ja Milo. Yhteensä suomenruotsalaiseen kalenteriin lisätään 38 nimeä.

Dosentti Minna Saarelma-Paukkala Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta kertoo, että hänkin oli yllättynyt, kuinka paljon vierasperäisiä nimiä kalenteriin tuli.

– Erityisesti ruotsinkielisissä nimissä näkyy englannin vaikutus. Sen sijaan suomenkieliseen kalenteriin päätyi myös kansainvälisiä nimiä, mutta sellaisia, jotka sopivat suomen ääntämisasuun, kuten latinalainen nimi Luna ja intialaisperäinen nimi Neela, hän kertoo.

Suomenkielisen kalenterin miesten nimistä on huomattavissa trendi, että nyt suositaan Raamatusta tuttujen nimien kansainvälisiä kirjoitusasuja, kuten Andreas ja Petrus.

– Aikaisemmin on suosittu vanhoja ja perinteisiä nimiä, kuten Antero ja Pekka, Saarelma-Paukkala kertoo.

Lisäksi kalenteriin on päässyt esimerkiksi vanhojen kalenterinimien suomalaisia lempinimiasuja, kuten Iita ja Venni, jotka ovat Iidan ja Vernerin yleiset lempinimet.



Yleisyys on ehto nimen kalenteriin pääsylle



Nimipäiväuudistus on tällä kerralla tehty elossa olevan väestön perusteella. Kalenteriin pääsyn edellytyksenä on, että nimi on ensimmäisenä etunimenä vähintään 500 elossa olevalla suomenkielisellä Suomen kansalaisella tämän vuoden maaliskuussa. Ruotsinkielisessä kalenterissa raja on 50 henkilöä, ja lisäehtona oli, että heistä yli puolet on syntynyt vuoden 1970 jälkeen.

Osittain näiden rajojen takia kalenterista ei löydy esimerkiksi arabiankielisiä nimiä, vaikka ne sopisivat suomalaiseen ääntämisasuun.

– Tyypillisesti muslimien nimillä on noin 100 kantajaa. Lähimpänä oli Omar, jonka nimisiä oli noin 140 suomalaista, Saarelma-Paukkala kertoo.

Myöskään yleisyysrajan täyttyminen ei takaa nimen päätymistä aina kalenteriin. Esimerkiksi yhdysnimiä, kuten Marja-Leenaa ja Veli-Mattia, ei kalenteriin oteta.

– Niitä ei otettu almanakkaan, koska sieltä löytyy ihan ne Marjat ja Matit jo erikseen kirjoitettuna.

Toinen syy jättää nimi kalenterin ulkopuolelle on vierasperäinen kirjoitusasu, kuten Nico ja Jenny, kun kalenterista löytyy jo Niko ja Jenni.

– Tuntuu turhalta laittaa samalle kalenteripäivälle useita samankaltaisia nimiä. Tällöin on suosittu suomalaista kirjoitusasua.



Nimipäivä on saavutettu etu, josta nimi ei joudu helposti luopumaan



Jos nimi täyttää ehdot ja pääsee kalenteriin, niin se sijoitetaan samalle päivälle kuin nimen kantanimi. Esimerkiksi Petrus on laitettu Pekan ja Pietarin kanssa samalle päivälle. Jos uusi nimi ei liity mitenkään kalenterissa jo oleviin nimiin, niin nimelle etsitään muuten sopiva paikka kalenterista.

– Esimerkiksi Fiona laitettiin samalle päivälle kuin Fanni, koska ne kuulostavat samalle, Saarelma-Paukkala kertoo.

Nimiä ei myöskään oikeastaan poisteta kalenterista, koska niistä voi tulla uudestaan suosittuja ja silloin ne jouduttaisiin taas palauttamaan takaisin.

– Nimien suosion sykli on yleensä noin 80-100 vuotta. Esimerkiksi viime uudistuksessa palautettiin kalenteriin pojan nimi Okko, joka oli tiputettu 1950-luvulla pois kalenterista.

Nimipäiväkalenteria on päivitetty 1990-luvulta alkaen viiden vuoden välein. Edelliset uudistukset on tehty vuosina 2015 ja 2010. Kalenterien ylläpidosta vastaa Helsingin yliopisto, jolla on niihin tekijänoikeus. Vuoden 2020 uudistuksista vastaa Saarelma-Paukkalan lisäksi filosofian tohtori Leila Mattfolk.

 

 

Asiasanat

Tuoreimpia artikkeleita