Teemajutut

11 konstia puhtaampaan omaantuntoon liikenteessä – Nämä ympäristöystävälliset valinnat eivät ole hankalia

Käytä jalkojasi, valitse autosi ja harkitse lentosi. Kestäviä keinoja liikkua ja matkustaa löytyy helposti jo nyt. Lisäbonuksena terveys paranee ja rahaa säästyy. Listasimme 11 jokaiselle sopivaa vinkkiä ekologiseen matkantekoon.
Maakuntakentältä aloitettu Helsingin kautta lennetty yhdensuuntainen lentomatka esimerkiksi Barcelonaan aiheuttaa 200–250 kilon laskennalliset CO2-päästöt jokaista matkustajaa kohti. Suomalaisen keskimääräinen ”lentohiilibudjetti” sallii vain pari kolme tällaista matkaa vuoden aikana. Kuva: Kari Pitkänen

Joulun alla 2018 raporttinsa julkaissut liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä löi pöytään madonluvut: Suomen olisi pyrittävä parissa vuosikymmenessä kokonaan eroon perinteisistä bensiini- ja dieselhenkilöautoista. Fossiilisten polttoaineiden myyntikin olisi lopetettava vuoteen 2045 mennessä.

Voittajia ovat sähkö, erilaiset biopolttoaineet, joukkoliikenne, kävely ja pyöräily. Yksityisautoilun osuus kaikesta liikkumisesta pitäisi saada laskuun vuonna 2025. Siihen on alle seitsemän vuotta.

Tutkijoiden ankarat ehdotukset ovat herättäneet paljon vastarintaa. Vaikka ilmastoahdistus painaa, onko yksityisen ihmisen teoilla sittenkään mitään väliä?

Kyllä on, asiantuntijat vastaavat. Kestävämpien liikkumistottumusten eteen voi tehdä paljon jo nyt, ilman mitään ideologisia silmälaseja, eikä se ole edes kovin hankalaa tai liian kallista.

1. Käytä jalkojasi

– Kävely ja pyöräily ovat ehdottomasti ekologisimmat tavat liikkua. Samalla ne parantavat kuntoa, VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko määrittää.

– Lyhyet matkat kannatta kävellä ja pyöräillä ja pidemmillä matkoilla suosia matkaketjuja, joissa iso osa matkasta mennään julkisella kulkuvälineellä, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen jatkaa.

– Ekologinen liikkuminen on usein myös edullista ja mukavaa. Fillarin selässä voi kuunnella linnunlaulua ja junassa rentoutua kirjan parissa.

Talvikaudella kävelijä hyötyy nastakengistä ja pyöräilijä nastarenkaista. Oma näkyminen pitää varmistaa heijastimilla ja valoilla. Näin tehden terveyshyödyt ovat ympärivuotisia.

2. Hyppää bussiin ja junaan

– Jos pitää jonnekin mennä, joukkoliikenteen suosiminen on tietysti perusvaihtoehto. Keskipitkillä matkoilla joukkoliikenteen käyttäminen on usein jopa edullisempaa kuin autolla ajaminen, etenkin jos on yksin liikkeellä, Juhani Laurikko sanoo.

“Autonomisia autoja, joilla siis ei tarvitse ajaa itse, on jo liikenteessä. Meillä niitä kutsutaan busseiksi.”
Matti Koistinen laskee, että 15 kilometrin taksimatkakin on ekologinen vaihtoehto, jos se yhdessä junan kanssa korvaa vaikkapa 350 kilometrin automatkan.

Junan tai bussin kyydissä oma aika vapautuu työskentelyyn. Juna- tai bussiliput saa yhä useammin erilaisilla tarjous- tai kampanjahinnoilla.

– Autonomisia autoja, joilla siis ei tarvitse ajaa itse, on jo liikenteessä. Meillä niitä kutsutaan busseiksi, muistuttaa Laurikko.

3. Säästä autoilussa

Autoliiton säästövinkkien perusidea on selvä: kannattaa pyrkiä mahdollisimman taloudelliseen ja ennakoivaan ajotapaan sekä suosia kimppakyytejä.

– Ekologisuutta on myös se, että pidetään auto kunnossa eli huolletaan se huolto-ohjelman mukaisesti ja ajetaan oikeilla rengaspaineilla, toimitusjohtaja Pasi Nieminen neuvoo.

– Talvella on hyvä muistaa, että suksiboksi katolla ei kannata ajaa yhtään ylimääräistä, koska se lisää kulutusta.

Rahaa jää talteen ja turvallisuus paranee auton esilämmityksellä. Kylminä talvikuukausina polttoainetta saattaa säästyä kympeillä kuukaudessa.

Autolla tehtävät asiointimatkat voi ketjuttaa helposti. Kalleinta ja aikaa vievintä on startata kotipihasta jokaiselle kioski- ja kauppareissulle erikseen.

4. Mieti autotarpeesi

VTT:n Juhani Laurikko kannustaa autonostajia tekemään pohjatyöt huolella eli miettimään omaa tarvettaan: millaiseen käyttöön auto tulee, paljonko kilometrejä kertyy ja tarvitaanko autoon ylimääräistä tilaa.

– Tarveharkinta usein johtaa tarpeettoman ison auton hankintaan, vaikka suurta kuljetuskykyä ei lopulta paljon tarvittaisikaan.

– Nykyisin auton vuokraaminen on helppoa ja paljon edullisempaakin kuin ennen, jolloin ei kannatta hankkia isoa autoa 365 päiväksi vuodessa, jos vaikka vain 20 päivänä oikeasti tarvitsee ison auton.

5. Valitse voimanlähteesi

Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtajan Tero Kallion mukaan autokaupoilla pätevät yhä vanhat lainalaisuudet:

Suomessa dieselmallien osuus uusista henkilöautoista on laskenut 40 prosentista 25:een. Niiden täydellistä häviämistä ei silti ole näköpiirissä.
Matti Koistinen laskee, että 15 kilometrin taksimatkakin on ekologinen vaihtoehto, jos se yhdessä junan kanssa korvaa vaikkapa 350 kilometrin automatkan.

– Jos ajaa paljon ja varsinkin pitkiä matkoja maanteillä, dieselauto on edelleen kelpo vaihtoehto. Sekalaisessa ajossa ja kaupunkiseuduilla riittää hyvin bensiiniautokin, jossa kenties on hybridiratkaisu. Ja mikäli liikkuu vain kaupungeissa, sähköautolla voi hyvinkin pärjätä.

Suomessa dieselmallien osuus uusista henkilöautoista on laskenut 40 prosentista 25:een. Niiden täydellistä häviämistä ei silti ole näköpiirissä, eikä autojen arvo äkkinäisesti romahda.

Lisäaikaa dieseleille takaavat Euro 6 -tason erittäin tiukat päästönormit ja -teknologia sekä erityisesti Suomessa mahdollisuus ajaa biopohjaisella dieselpolttoaineella.

6. Tankkaa uusiutuvaa

Hiiletön liikenne 2045 -työryhmän tavoite on, että uusien biopolttoaineiden osuus kaikista nestemäisistä polttoaineista olisi 30 prosenttia vuonna 2030.

Tällä hetkellä Neste myy täysin jätteistä ja tähteistä valmistettavaa uusiutuvaa dieselpolttoainetta 37 jakeluasemallaan. Verkosto keskittyy pääkaupunkiseudulle ja Länsi-Suomeen, mutta laajeni tammikuun alussa muun muassa Kokkolaan, Kiiminkiin ja Ouluun.

Polttoaine sopii kaikkiin dieselautoihin, ja päästötaso laskee 90 prosenttia fossiiliseen dieseliin verrattuna. Litrahinta kuitenkin on fossiilista dieseliä kalliimpi. Kylmäkestävyys riittää –34 asteeseen.

Kotimaassa tuotettu biokaasu on yksi nopeimmista tavoista vähentää autoilun hiilipäästöjä. Haittapuolena on, että tankkausverkosto keskittyy etelään ja harvenee tuntuvasti Oulua kohti mentäessä. Kuva: Kari Pitkänen

7. Kävisikö kaasu?

Ilmastotyöryhmän toinen tavoite on kotimaisen biokaasun osuuden voimakas kasvu liikenteessä.

Biokaasua saa jo nyt noin 30 yksityiseltä ja Gasumin ylläpitämältä jakeluasemalta pääosin Etelä- ja Länsi-Suomen alueella. Pohjoisin löytyy Oulusta.

Bio- ja maakaasulla toimivia henkilö- ja pakettiautoautomalleja on myynnissä parikymmentä. Niiden hintahaarukka yltää vajaasta 15 000:sta lähes 50 000 euroon.

Biokaasun vertailukelpoiset hiilidioksidipäästöt ovat noin 90 prosenttia pienemmät kuin perinteisten polttoaineiden. Litrahinta on 96 senttiä eli noin 9 senttiä fossiilista maakaasua korkeampi.

8. Bioetanolia saa jo

Jätteistä ja tähteistä valmistettava kotimainen RE85-korkeaseosetanoli laskee auton hiilidioksidipäästöjä jopa 80 prosenttia. Auton niin sanotut elinkaaripäästöt ovat etanolilla ajettaessa kilpailukykyiset tai jopa pienemmät kuin useimpien sähköautojen.

Etanolipolttoaine sopii niin sanottuihin flexfuel-autoihin sekä vanhoihinkin bensiiniautoihin, joihin tehdään etanolipäivitys.

Etanolipäivityslaitteisto voidaan asentaa suurimpaan osaan bensiiniautoista, joissa on sähköinen polttoaineenruiskutus. Laitteisto ei sovellu dieselmoottoreihin tai suoraruiskutuksella toimiviin bensiinimoottoreihin.

Päivityslaite maksaa asennuksineen noin 500 euroa, ja niitä valmistetaan Suomessa. RE85-polttoainetta voi tankata valikoiduilta St1:n ja ABC:n huoltoasemilta.

10. Säästöä sähköllä

Kuva: Kari Pitkänen

Ladattavien sähköhybridiautojen ja täyssähköautojen mallistot laajenevat nopeasti. Sähköautojen yleistymistä haittaa korkea ostohinta, mutta markkinoille on tulossa yhä enemmän vaihtoehtoja 30 000–40 000 euron hintaluokassa.

Bensa-hybridillä voi ajaa akkusähköllä 30–50 kilometriä ja täyssähköautolla 120–600 kilometriä auton hintaluokasta ja akun koosta riippuen.

Sähköautojen etuina ovat hyvät ajo-ominaisuudet, yksinkertaiset huollot ja edulliset “tankkaukset”: täyssähköautonkin lataus maksaa halvimmillaan 3–5 euroa.

Jos sähkö on vielä tuotettu uusiutuvalla energialla, auto käy puhtaasti nollapäästöillä.

11. Harkitse, lennätkö

Lentäminen tai sen välttäminen vaikuttaa kaikkein nopeimmin omaan hiilitaseeseen.

Lentomatkustus synnyttää keskimäärin 595 kilon CO2-päästöt jokaista suomalaista kohti vuodessa.

Yhden matkan aiheuttama kuormitus selviää kätevästi esimerkiksi Finnairin päästölaskurista. Esimerkiksi yhdensuuntainen matka Turusta Barcelonaan aiheuttaa 197:n, Tampereelta 206:n, Oulusta 235:n, Vaasasta 239:n ja Rovaniemeltä 245 kilon CO2-päästöt henkilöä kohti.

Vuoden aikana saa siis tehdä kolme tällaista matkaa tai vähemmän ennen kuin omat lentopäästöt jo ylittävät keskiarvon.

Päästöjen kompensointiin on käytössä erilaisia kanavia kuten kotimainen Hiilipörssi.

Lisätietoja: www.finnair.com/fi/fi/emissions-calculator

Liikkuminen tuottaa 22 prosenttia päästöistä

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on 10 300 kiloa hiilidioksidia vuodessa.

Liikenne ja matkailu tuottavat siitä noin 22 prosenttia eli 2 200 kiloa.

Henkilöautoilun osuus on 1 420 ja lentomatkailun 595 kiloa.

Pyöräilyn osuus on vain 3,5 ja joukkoliikenteen 130 kiloa.

Kolme tapaa vaikuttaa

1. Vähennä kuljettuja kilometrejä: ketjuta matkat, suosi etätyötä, kiinnitä huomiota lomakohteiden valintaan.

2. Kulje energiatehokkaammin: kävele, pyöräile, hyödynnä kimppakyytiä ja joukkoliikennettä, valitse vähän energiaa kuluttava auto.

3. Hyödynnä mahdollisuuksien mukaan uusiutuvaa energiaa kuten liikennebiokaasua, sähköä, uusiutuva dieseliä ja korkeaseosetanolia.

Lähteet: Sitra, Motivan johtava asiantuntija Vesa Peltola