Teema

1900-luvulla psykopatia oli tarttuva diagnoosi – Jopa evakkomatkalla tarpeeseen näpistänyt äiti leimattiin hysteeriseksi psykopaatiksi

Mielikuvitusrikkaita keksijöitä, maailmanparantajia ja pakkoajatusten vaivaamia henkilöitä. Sairaalloisia valehtelijoita, seksuaalisuudeltaan poikkeavina pidettyjä henkilöitä sekä rikollisia. Tieteenhistorioitsija Katariina Parhi kuvaa uudessa tietokirjassaan tulkintoja psykopatiadiagnoosin saaneista potilaista.
Psykopatian historiaan Suomessa perehtynyt Katariina Parhi sanoo, että tutkimusta tehdessään hän saattoi vain arvailla, mitä potilaat ovat aikanaan tunteneet. Taustalla on Suomen ensimmäinen mielisairaalakäyttöön valmistunut sairaalarakennus eli Lapinlahden sairaala Helsingissä. Kuva: KIMMO BRANDT
Psykopatian historiaan Suomessa perehtynyt Katariina Parhi sanoo, että tutkimusta tehdessään hän saattoi vain arvailla, mitä potilaat ovat aikanaan tunteneet. Taustalla on Suomen ensimmäinen mielisairaalakäyttöön valmistunut sairaalarakennus eli Lapinlahden sairaala Helsingissä. Kuva: KIMMO BRANDT

Psykopaatti-sana tuo mieleen joukkomurhaaja Anders Breivikin kaltaisen tunnekylmän ja äärimmäisen vaarallisen rikollisen. Lääketieteen ammattikäytössä sanaa käytetään edelleen, kun puhutaan psykopatiapiirteistä. Tautiluokituksesta diagnoosi poistui jo vuonna 1969. Menneisyydessä psykopatian merkitys oli...

Mielikuvitusrikkaita keksijöitä, maailmanparantajia ja pakkoajatusten vaivaamia henkilöitä. Sairaalloisia valehtelijoita, seksuaalisuudeltaan poikkeavina pidettyjä henkilöitä sekä rikollisia. Tieteenhistorioitsija Katariina Parhi kuvaa uudessa tietokirjassaan tulkintoja psykopatiadiagnoosin saaneista potilaista.

Haluatko lukea tämän jutun?

Samalla tilauksella saat käyttöösi Kanta-Hämeen kiinnostavimmat uutiset, asiaa ja viihdettä kotimaasta ja maailmalta.

Tilaa 1kk digiä 1 eurolla

Oletko jo tilaaja?

Kirjaudu sisään

Päivän lehti

20.10.2020

Fingerpori

comic