Julkaistu: 04.10.2017 07:00
-
Päivitetty: 04.10.2017 07:10

Tuontivaatteista löydetty jopa hormonihäiritsijöitä - asiantuntija huolissaan testien vähäisyydestä

  • Intiassa valmistettu vauvojen tunika sisälsi formaldehydiä. Kuva: EU:n Rapex-tietokanta
    Intiassa valmistettu vauvojen tunika sisälsi formaldehydiä. Kuva: EU:n Rapex-tietokanta

Suomeen tuoduista tekstiileistä löytyy joka vuosi terveydelle haitallisia kemikaaleja EU:n tiukasta kemikaalilainsäädännöstä huolimatta. Haitallisia kemikaaleja löytyy etenkin Aasiasta tuoduista vaatteista. Silti vain murto-osa tuontitekstiileistä testataan ennen kuin ne päätyvät markkinoille.

EU:n kemikaalilainsäädäntö rajoittaa tai kieltää haitallisten kemikaalien käyttöä EU:n alueella, ja useat rajoitukset koskevat myös tekstiilituotteita. Suomessa tuotteiden turvallisuutta valvovat Tukes ja Tulli. Viranomaisilla ei kuitenkaan ole kattavaa tietoa EU-markkinoilla olevien tuotteiden sisältämistä kemikaaleista, sillä valvontaa tehdään lähinnä pistokokein.

Esimerkiksi Tulli testaa vuosittain noin viisisataa näytettä tekstiili- ja nahkatuotteista, sanoo Tullilaboratorion jaostopäällikkö Arja Meriläinen.

– Tutkimme muun muassa siliävyyskemikaaleista peräisin olevaa formaldehydiä, joka ärsyttää hengitysteitä, silmiä ja ihoa ja voi aiheuttaa allergiaa sekä tekstiilien värjäämiseen käytettyjä atsovärejä, joista pieni osa on sellaisia, että niistä voi vapautua mahdollisesti syöpää aiheuttavia aromaattisia amiineja.

Haitalliseksi tiedettyjä kemikaaleja on Meriläisen mukaan löytynyt tuontivaatteista vuosittain. Määräysten vastaisten tuotteiden osuus vaihtelee jonkin verran joka vuosi. Esimerkiksi viime vuonna testatuista 554 näytteestä määräysten vastaisia oli 11 kappaletta. Tänä vuonna määräysten vastaisia tuotteita on tähän mennessä löytynyt 22 kappaletta.

"Tekstiilien turvallisuudesta tarvittaisiin lisää tutkimusta"

Tekstiilien reaktiiviväreistä väitellyt tekstiilitoksikologi Kaisa Klemola on huolissaan siitä, miten vähän tekstiilialalla on tutkittu tuotteiden turvallisuutta nimenomaan niissä käytettyjen kemikaalien ja niiden yhteisvaikutusten osalta.

– Tekstiilialalla on ollut innostusta keskittyä ensisijaisesti materiaalien ominaisuuksien kehittämiseen ja prosessien kehittelyyn. Myös jätevesiasiat ovat olleet tuoteturvallisuuden edellä. Tekstiilien turvallisuudesta tarvittaisiin lisää tutkimusta. Tukesin ja Tullin on aivan mahdotonta testata kaikkea, pitkän uran tekstiiliteollisuudessa tehnyt ja nyt jo eläkkeellä oleva Klemola sanoo.

Klemola nostaa esiin muun muassa niin sanotut hormonihäiritsijät eli luonnollisten hormonijärjestelmien toimintaa häiritsevät kemialliset yhdisteet, joiden käytöstä tarvittaisiin lisää tietoa. Niitä ovat muun muassa tekstiilikemikaaleinakin käytetyt ftalaatit ja nonyylifenoli.

Ftalaaatteja käytetään pehmittämään muoveja ja nonyylifenolia taas esimerkiksi tekstiiliteollisuuden pesuaineissa.

Ympäristöjärjestö Greenpeace löysi näitä kemikaaleja 50 lastenvaatteesta vuonna 2014.

– Biotekniikka voi tarjota uusia analyysimenetelmiä yleisen haitattomuuden testaamiseen. Tutkimusta tarvitaan sekä Suomessa että yhteistyössä kansainvälisten tutkijoiden kanssa, Klemola sanoo.

Suomessa olisi hänen mukaansa syytä pohtia tekstiilien osalta myös kulutustottumuksia.

– Tuotamme tekstiilijätettä Suomessa paljon, yli 70 000 tonnia joka vuosi. Samalla kun käytämme kuituja, käytämme myös valtavia määriä kemikaaleja ja vettä.

 Yhden jalan kyykky. Seiso yhdellä jalalla. Ota tarvittaessa tukea tuolin selkänojasta. Koukista maassa olevan jalan polvea ja pidä selkä suorana. Toista 30 kertaa.

Liukkailla keleillä tasapainosta ja nopeasta reaktiokyvystä on hyötyä. Jo pelkästään kävely epätasaisella alustalla kehittää tasapainoa. - Ehdottomasti metsässä ja poluilla kävely tekee hyvää.

Usko omiin kykyihin ja työllistymiseen voi olla vähissä, jos toistuvasti jää ilman työpaikkaa haastatteluun pääsystä huolimatta.Miten voi pitää yllä toivoa, jos ei tule valituksi tehtävään, StaffPoint Oy:n resurssipäällikkö Krista Ahlroth?– Kannattaa olla ylpeä siitä, että on päässyt haastatteluun a

Kuvitus: Pauliina Lindell

”Halipatsuippaa rekrytointikonsulentti…””Olen 40-vuotias kauppatieteen maisteri …””Haen teillä auki olevaa myyntipäällikön tehtävää...”Irtoaisiko tällaisilla aloituksilla työpaikka tai syntyisikö ainakin hyvä ensivaikutelma? Ei irtoaisi eikä syntyisi, vakuuttavat rekrytoinnin ammattilaiset.


                
                  Rickard (Ola Rapace) todisti rikoskumppaneitaan vastaan ja pakeni Thaimaahan. Pian miehen perässä on myös hänen tyttärensä. Ruotsalaisjännäri Farang alkaa sunnuntaina MTV3-kanavalla.
                
               Kuva: MTV ohjelmatiedotus

Tänne tullaan joko ruskettumaan tai pakoon jotain, sanoo thaimaalainen poliisi uudessa ruotsalaisessa tv-jännärissä Farang. Kommenttiin kiteytyy hyvin ohjelman viitekehys. Ruotsalainen Rickhard (Ola Rapace) on lähtenyt Thaimaahan pakoon jotain.


                
                  Joel ja Hjallis Harkimo haastattelevat ensimmäisessä jaksossa Vesku ja Joonas Loiria.
                
               Kuva: TV5

Harkimoiden klaani tekee ilmeisesti kotipesää TV5:lle, sillä kanavalla nähdään jo toinen Hjallis Harkimon ohjelma tänä syksynä. Aivan kuten Atlantin yli -ohjelmassa myös Harkimot-keskusteluohjelmassa mukana on Hjalliksen poika Joel Harkimo.


                
                  
                
               Kuva: ERIIKA AHOPELTO

Mies lähettää innostuneen viestin treffien jälkeen ja kiittää mahtavasta illasta. Nainen herää tokkuraisena sängyltään täysin toisenlaisissa tunnelmissa. Mitä on tapahtunut? Raiskasiko menestynyt kirurgi (Ioan Gruffudd) herttaisen opettajattaren (Joanne Froggatt) treffien päätteeksi?