Julkaistu: 04.10.2017 07:00
-
Päivitetty: 04.10.2017 07:10

Tuontivaatteista löydetty jopa hormonihäiritsijöitä - asiantuntija huolissaan testien vähäisyydestä

  • Intiassa valmistettu vauvojen tunika sisälsi formaldehydiä. Kuva: EU:n Rapex-tietokanta
    Intiassa valmistettu vauvojen tunika sisälsi formaldehydiä. Kuva: EU:n Rapex-tietokanta

Suomeen tuoduista tekstiileistä löytyy joka vuosi terveydelle haitallisia kemikaaleja EU:n tiukasta kemikaalilainsäädännöstä huolimatta. Haitallisia kemikaaleja löytyy etenkin Aasiasta tuoduista vaatteista. Silti vain murto-osa tuontitekstiileistä testataan ennen kuin ne päätyvät markkinoille.

EU:n kemikaalilainsäädäntö rajoittaa tai kieltää haitallisten kemikaalien käyttöä EU:n alueella, ja useat rajoitukset koskevat myös tekstiilituotteita. Suomessa tuotteiden turvallisuutta valvovat Tukes ja Tulli. Viranomaisilla ei kuitenkaan ole kattavaa tietoa EU-markkinoilla olevien tuotteiden sisältämistä kemikaaleista, sillä valvontaa tehdään lähinnä pistokokein.

Esimerkiksi Tulli testaa vuosittain noin viisisataa näytettä tekstiili- ja nahkatuotteista, sanoo Tullilaboratorion jaostopäällikkö Arja Meriläinen.

– Tutkimme muun muassa siliävyyskemikaaleista peräisin olevaa formaldehydiä, joka ärsyttää hengitysteitä, silmiä ja ihoa ja voi aiheuttaa allergiaa sekä tekstiilien värjäämiseen käytettyjä atsovärejä, joista pieni osa on sellaisia, että niistä voi vapautua mahdollisesti syöpää aiheuttavia aromaattisia amiineja.

Haitalliseksi tiedettyjä kemikaaleja on Meriläisen mukaan löytynyt tuontivaatteista vuosittain. Määräysten vastaisten tuotteiden osuus vaihtelee jonkin verran joka vuosi. Esimerkiksi viime vuonna testatuista 554 näytteestä määräysten vastaisia oli 11 kappaletta. Tänä vuonna määräysten vastaisia tuotteita on tähän mennessä löytynyt 22 kappaletta.

"Tekstiilien turvallisuudesta tarvittaisiin lisää tutkimusta"

Tekstiilien reaktiiviväreistä väitellyt tekstiilitoksikologi Kaisa Klemola on huolissaan siitä, miten vähän tekstiilialalla on tutkittu tuotteiden turvallisuutta nimenomaan niissä käytettyjen kemikaalien ja niiden yhteisvaikutusten osalta.

– Tekstiilialalla on ollut innostusta keskittyä ensisijaisesti materiaalien ominaisuuksien kehittämiseen ja prosessien kehittelyyn. Myös jätevesiasiat ovat olleet tuoteturvallisuuden edellä. Tekstiilien turvallisuudesta tarvittaisiin lisää tutkimusta. Tukesin ja Tullin on aivan mahdotonta testata kaikkea, pitkän uran tekstiiliteollisuudessa tehnyt ja nyt jo eläkkeellä oleva Klemola sanoo.

Klemola nostaa esiin muun muassa niin sanotut hormonihäiritsijät eli luonnollisten hormonijärjestelmien toimintaa häiritsevät kemialliset yhdisteet, joiden käytöstä tarvittaisiin lisää tietoa. Niitä ovat muun muassa tekstiilikemikaaleinakin käytetyt ftalaatit ja nonyylifenoli.

Ftalaaatteja käytetään pehmittämään muoveja ja nonyylifenolia taas esimerkiksi tekstiiliteollisuuden pesuaineissa.

Ympäristöjärjestö Greenpeace löysi näitä kemikaaleja 50 lastenvaatteesta vuonna 2014.

– Biotekniikka voi tarjota uusia analyysimenetelmiä yleisen haitattomuuden testaamiseen. Tutkimusta tarvitaan sekä Suomessa että yhteistyössä kansainvälisten tutkijoiden kanssa, Klemola sanoo.

Suomessa olisi hänen mukaansa syytä pohtia tekstiilien osalta myös kulutustottumuksia.

– Tuotamme tekstiilijätettä Suomessa paljon, yli 70 000 tonnia joka vuosi. Samalla kun käytämme kuituja, käytämme myös valtavia määriä kemikaaleja ja vettä.

Tuomariston muodostavat tällä kertaa kolme tuomaria, kun puheenjohtajana toimivan Jukka Haapalaisen rinnalla istuvat Helena Ahti-Hallberg ja Jorma Uotinen. 

Tanssi tähtien kanssa -parit on julkistettu.He ovat kansanedustaja Jaana Pelkonen ja Marko Keränen, meteorologi Pekka Pouta ja Jutta Helenius, juontaja  Marja Hintikka ja Matti Puro, näyttelijä Hannes Suominen ja Kia Lehmuskoski, laulaja Marita Taavitsainen ja Sami Helenius, artisti ja tubettaja Tuu


                
                  
                
               Kuva: Pentti Vuosaari

Kuinka paljon kilpirauhassairauksia esiintyy Suomessa, Kilpirauhasyhdistyksen toiminnanjohtaja Asta Tirronen?– Lääkitystä sai Kelan tilastojen viime vuonna yli 330 000 ihmistä, joista suurin osa on vajaatoimintalääkityksellä. Liikatoimintaan lääkitystä sai yli 7 000.


                
                  Kuvateksti
                
               Kuva: Tomi Vuokola / arkisto

Miksi aikuisena huvipuistolaitteissa tulee helpommin huono olo kuin lapsena, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Niklas Lindblad?– Tähän vaikuttaa moni asia ja tutkittua tietoa on kovin vähän. Yksilöllisiä vaihteluita on kaikissa ikäluokissa valtavasti. Kyse on tottumuksesta.

                                  Pauli ja Mona Kiurun olohuoneessa on moderni sohva, joka istuu hyvin sisustukseen. Kiurut yhdistelevät eri tyylejä ennakkoluulottomasti. Visiona olohuoneessa on ollut kauhukartanon kirjastohuone.                               Kuva: Eriika Ahopelto

Burleskitaitelija Olivia Rougena tunnettu Mona Kiuru ei voisi asua ultramodernissa valkopesussa.Orivedellä oli myynnissä mintunvihreä talo. Kuinka sattuikaan, että Mona ja Pauli Kiuru etsivät juuri joko vaaleanpunaista tai mintunvihreää omakotitaloa.