Julkaistu: 12.12.2017 07:00

Yhä useampi suomalainen popsii närästyslääkettä

  •                                                                  Kuva: Jukka Leinonen
    Kuva: Jukka Leinonen

Närästyksen ja refluksioireiden hoidossa yleisesti käytettyjen niin sanottujen protonipumpun estäjien eli ppi-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti Suomessa. Suuri osa ppi-lääkkeiden käyttäjistä kuitenkin syö niitä turhaan.

1990-luvun loppuvuosiin verrattuna esimerkiksi Losec ja Somac Control -kauppanimillä myytävien ppi-lääkkeiden kulutus on 2000-luvun aikana yli viisinkertaistunut. Valmisteet tulivat markkinoille 1990-luvun alussa, ja ensimmäiset itsehoitoon tarkoitetut valmisteet tulivat apteekkeihin vuosina 2009–2010.

 

Protonipumpun estäjien yleistymistä selittää niiden tehokkuus mahahapon erityksen hoidossa. Liikahappoisuuden hoitoon on käytössä myös muita lääkkeitä, mutta niiden myynti on ollut laskussa, sillä yksikään toinen tähän vaivaan tarkoitettu lääke ei ole yhtä tehokas.

Närästys ja refluksioireet ovat myös hyvin yleisiä vaivoja, joista kärsii eri tutkimusten mukaan jopa kolmannes länsimaiden aikuisväestöstä.

Ppi-lääkkeet ovat lyhytaikaisessa käytössä hyvin siedettyjä ja niitä pidetään turvallisena. Esimerkiksi ylävatsavaivojen Käypä hoito –suosituksessa niitä suositellaan ensisijaisena lääkkeenä.

Turun yliopistollisen keskussairaalan gastroenterologian ylilääkäri ja professori Markku Voutilainen kuitenkin sanoo, että ppi-lääkkeiden kohdalla puolet lääkemääräyksistä on turhia.

– Tutkimusten mukaan sekä avohoidossa että sairaalassa aloitetuista ppi-hoidoista noin puolessa ei ole lääketieteellisesti perusteltua syytä.

 

Ongelmallista on nimenomaan ppi-lääkkeiden pitkäaikainen tai jatkuva käyttö. Vaikka lääkkeiden haittavaikutusriski on vähäinen, on mahdollista, että pieni osa käyttäjistä saa niistä vakaviakin haittavaikutuksia.

Mahdollisten haittavaikutusten lisäksi turhien lääkkeiden käytöstä koituu myös kustannuksia sekä potilaille itselleen että yhteiskunnalle.

 

Aivan pienistä summista ei ole kyse, sillä viime vuonna liki 650 000 suomalaista osti lääkärin määräämiä, Kela-korvattavia ppi-lääkkeitä liikahappoisuuden hoitoon ja refluksitaudin oireisiin yhteensä 42 miljoonalla eurolla.

Kela maksoi näistä reseptillä määrätyistä lääkkeistä sairausvakuutuskorvauksia 15 miljoonaa euroa. Keskimääräinen korvaus henkilöä kohti oli 24 euroa.

Reseptilääkkeiden lisäksi ppi-lääkkeitä ostettiin viime vuonna myös ilman reseptiä yhteensä 7,2 miljoonalla eurolla. Itsehoitolääkkeiden myynnin vähäisempää määrää selittää muun muassa se, että ne on tarkoitettu vain lyhytaikaiseen käyttöön, kun taas lääkärit yleensä määräävät lääkkeitä 2–3 kuukauden ajaksi.

 

Kelassa on huomattu, että samalla kun ppi-lääkkeiden käyttö on kasvanut, myös niiden viitehinnat ovat nousseet.

Kelan erikoistutkija, dosentti Leena Saastamoinen kertoo, että ilmiö on tullut esille Kelan ja lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean vuosittain julkaiseman Suomen lääketieto -julkaisun kokoamisen yhteydessä, kun julkaisuun on kerätty tietoja lääkkeiden kulutuksesta ja niistä maksettavista sairausvakuutuskorvauksista.

– Ppi-lääkkeiden viitehintojen nousu huomattiin jo vuonna 2012. Voidaan sanoa, että ppi-lääkeiden korvaussummat ovat nousseet viimeisen viiden vuoden aikana lähes kolmella miljoonalla eurolla, vaikka kulutus on kasvanut melko vähän.

Saastamoisen mukaan sama ilmiö on ollut havaittavissa myös useiden muiden lääkkeiden, muun muassa sydän- ja verisuoni- ja psykoosilääkkeiden, kohdalla. Yhteistä näille lääkkeille on se, että ne ovat kaikki halpoja, viitehintajärjestelmässä mukana olevia lääkkeitä, joilla on paljon käyttäjiä.

 

Viitehintajärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2009. Siinä samaa lääkeainetta sisältävät valmisteet kuuluvat samaan viitehintaryhmään ja potilaalle maksettava Kela-korvaus määritellään edullisemman markkinoilla olevan rinnakkaisvalmisteen hinnan mukaan.

Saastamoisen mukaan viitehintojen nousua selittää yksinkertaisesti se, että lääkeyhtiöt ovat nostaneet hintojaan.

– Viitehintajärjestelmän yksi piirre on se, että hintakilpailu ei toimi, vaan lääkefirmat hivuttavat hintoja ylöspäin.

Ylipaino ja tupakointi altistavat eniten

Närästys on länsimaissa hyvin yleinen vaiva, jolle altistavat erityisesti ylipaino ja tupakointi. 

Satunnaisesta närästyksestä kärsii eri tutkimusten mukaan jopa 30–40 prosenttia ja refluksitaudista 10–20 prosenttia länsimaiden aikuisväestöstä. 

- Ylipainoisilla refluksisairaus on 2–3 kertaa yleisempi kuin normaalipainoisilla. Etenkin keskivartalolihavuus altistaa refluksitaudille, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan gastroenterologian ylilääkäri ja professori Markku Voutilainen.

Refluksitaudista on kyse silloin, kun lievää närästystä on vähintään 2–3 kertaa viikossa tai keskivaikeita tai vaikeita oireita on vähintään kerran viikossa. Närästyksen lisäksi refluksitauti voi aiheuttaa käänteisvirtausta, jolloin mahansisältöä nousee kurkkuun tai suuhun ilman ponnistelua.

Närästys ja refluksioireet tuntuvat polttavana kipuna tai tunteena ylävatsalla ja rintalastan takana ja voivat säteillä kaulalle saakka. Usein oireet ilmaantuvat ruokailun jälkeen, fyysisen ponnistelun yhteydessä tai makuulla.

- Närästys ja refluksioireet voivat haitata elämää merkittävästi. Esimerkiksi yölliset refluksioireet voivat haitata nukkumista. Elämänlaatu huononee ainakin jos oireita on useasti viikossa, Voutilainen toteaa.

Refluksitaudin oireita voi lievittää elämäntavoilla. Laihduttaminen, tupakoinnin lopettaminen ja suklaan, alkoholin, rasvaisten ruokien ja hiilihapollisten juomien välttäminen vähentävät oireita. 

Jos närästys vaivaa öisin, kannattaa opetella nukkumaan sängyn pääty kohotettuna.

Apua saa myös närästykseen tarkoitetuista lääkkeistä, joista tehokkaimpia ovat histamiini 2-reseptorin salpaajat ja protonipumpun estäjät. Satunnaisen ja nopeasti ohimenevän närästyksen hoidon voi aloittaa antasideilla eli mahahappoa neutraloivilla aineilla.

Vaikka elämäntavoilla on vaikutusta, myös geneettiset tekijät vaikuttavat refluksitaudin ilmaantumiseen. Geneettisten tekijöiden mekanismit tunnetaan kuitenkin vielä huonosti.

 

Kommentit

Jos suurkeittiöt lopettaisivat sen vuokaspreyllä läträämisen, niin närästyskin vähenisi.

Kiperät aiheet ja tuleva vaalivuosi saavat todennäköisesti eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustelemaan vireästi Porin torilla. Yhdeksän puolueen puheenjohtajat ovat mukana illalla suorana nähtävässä Suomi-Areenan puheenjohtajatentissä.

                                                                 Kuva: Aliisa Piirla / Arkisto

Aikuisille suunnattuja Prometheus-leirejä on järjestetty vuodesta 2011 lähtien. Kuinka suosittuja ne ovat olleet, Prometheus-leirin tuki ry:n puheenjohtaja Ansku Ahvenainen?– Ensimmäiselle leirille osallistui 15 henkilöä, siitä eteenpäin osallistujia on ollut pari–kolmekymmentä vuosittain.

                                  Erilaiset leikit toimivat leireillä osana oppimista, mutta myös tuulettumiskeinona vakavien asioiden välissä. Martti Tiaista (keskellä) leirille tulo jännitti. Neljäntenä leiripäivänä hän kuitenkin sanoo jo voivansa suositella lämpimästi leirin käymistä.                               Kuva: Annika Ollanketo

Prometheus-leirin käy tänä vuonna ennätysmäärä leiriläisiä. Leiri syntyi vaihtoehdoksi rippileirille, mutta nykyisin osa nuorista käy molemmat leirit.Nea Severidt ja Martti Tiainen istuvat katoksen alla entisen kyläkoulun pihalla Yli-Iissä.On heidän Prometheus-leirinsä neljäs päivä.


                
                  Pirkko ja Jaakko Kuusjärvi 
                
               Kuva: Janne Körkkö

Kastele riittävän paljon ja oikeaan aikaan Heinäkuun puolivälissä puutarhan kasvu on kiihkeimmillään, ja silloin on tärkeintä muistaa kastella varsinkin samana kesänä istutettuja kasveja riittävästi ja oikein. Kastelu on taitolaji. Yleisin virhe on kastella liian usein ja liian vähän.

                                  Paperipajan ohjaaja Liisa Raskinen näyttää kuinka paperia tehdään käsin arkki kerrallaan. Paperipaja toimii keskikesällä tiistaisin entisessä tallirakennuksessa.                               Kuva: Eeva Kollanus

Työmies-askit ja opetustaulujen pahvit syntyivät tehtaassa, josta tuli Unescon maailman-perintökohde.Kädet kauhovat puukuidut liikkeelle vesiastiassa, seuraavaksi veteen ujutetaan puinen kehikko eli viira.