Teema

Ahdistus on yleinen mutta huonosti tunnistettu sairaus – Maisa Virtanen kärsi vuosia ja viilteli itseään

Maisa Virtanen ei saanut teini-iässä riittävää apua mielenterveyden ongelmiinsa. Hän voi lopulta niin huonosti, että joutui sairaalassa osastohoitoon.
Maisa Virtanen sai lopulta hoitoa ahdistuneisuushäiriöönsä ja masennukseensa sen jälkeen, kun oli oireillut vuosia. Nyt hän pystyy asianmukaisen hoidon ansiosta opiskelemaan ja tekemään osa-aikatyötä. Kuva: Lennart Holmberg

Kuusi vuotta sitten Maisa Virtasen oli niin ahdistunut ja masentunut, että seinä tuli vastaan. Olo oli niin huono, että ei auttanut kuin mennä sairaalaan. Hän päätyi suoraan osastohoitoon. Virtanen oli tuolloin vasta 16-vuotias.

Virtanen oli oireillut jo vuosia.

– Kaikki alkoi ehkä joskus 12-vuotiaana, muistelee pian 22-vuotias Virtanen.

Koulukiusatuksi joutunut Virtanen viilteli itseään, koska ei nähnyt muuta keinoa helpottaa oloaan. Oireilun taustalla oli ongelmien vyyhti, mutta Virtasella ei ollut turvallista aikuista, jolle olisi uskoutunut kaikista murheistaan. Häntä kuunneltiin, muttei kuultu. Hän kävi koulussa myös lääkärillä ja psykologilla. Siitäkään ei ollut sanottavasti apua.

Virtanen kokee, ettei häntä otettu teini-iässä vakavasti.

– Kukaan ei kysynyt oikeita kysymyksiä, kuten että miksi olet ahdistunut? Miksi viiltelet itseäsi?

Nyt Virtanen on käynyt psykoterapiassa ja syönyt lääkkeitä nelisen vuotta. Vointi on niin hyvä, että Virtanen pystyy opiskelemaan suomen kieltä yliopistossa, tekemään osa-aikatöitä ja harrastamaan.

 

Kaikki ahdistuneet eivät tunnista oireita

Helsingin yliopiston psykiatrian professori Hannu Koponen kertoo, että ahdistuneisuushäiriöt ovat Suomessa tavallisia. Niiden yleistymisestä ei ole näyttöä, mutta ne ovat hyvin alihoidettuja sairauksia. Koposen mukaan ahdistuneisuushäiriöiden jääminen huomiotta on kansainvälinen ilmiö.

– WHO:n 21 maan vertailussa 10 prosenttia väestöstä oli kokenut ahdistuneisuutta viimeisen vuoden kuluessa, mutta alle puolet oli saanut minkäänlaista hoitoa.

Kynnys hakea asianmukaista hoitoa voi olla korkea esimerkiksi siksi, että puolet ahdistuneisuushäiriöstä kärsivistä ei tunnista oireita kunnolla. Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat paitsi yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, myös julkisten paikkojen pelko, paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko.

– Jos on ollut ujo pienestä pitäen ja kokee sosiaalisten tilanteiden pelkoa, saattaa ajatella, että olen aina ollut tällainen, Koponen toteaa.

Tyypillistä on, että ahdistuneisuushäiriöt puhkeavat nuorina aikuisina.

– Jos ahdistaa usein ja oireita esiintyy useiden kuukausien ajan, kannattaa mennä oman lääkärin luo pohtimaan tilannetta ja käymään läpi oireistoa, Koponen linjaa.

Psykologi Minna Martin uskoo, että suomalaiset voisivat paremmin, jos itse kukin muistaisi kysyä kaveriltaan, miten tämä voi. Kuva: Timo Jakonen

Ensisijaisena hoitona terapia

Ahdistuneisuushäiriöistä laadittujentuoreiden käypä hoito -suositusten mukaan nuorten lievien ja keskivaikeiden ahdistuneisuushäiriöiden ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan psykoterapeuttista hoitoa. Jos ahdistuneisuushäiriö on vaikea, silloin hoitoon suositellaan liittämään masennuslääkehoito.

Koposen mukaan myös aikuisiän ahdistuneisuutta pystytään hoitamaan eri keinoin tehokkaasti.

Maisa Virtanen kannattaa nuorten hoitoon liittyvää linjausta.

– Niinhän sen pitäisi mennä. Kuulostaa hyvältä. Kunhan vain sairaus huomataan ajoissa, ettei se etene liian pitkälle, hän toteaa.

 

Hoitoon pääseminen voi kestää

Maisa Virtanen käy säännöllisesti paitsi terapiassa, myös Tsempparissa, joka tarjoaa matalan kynnyksen tukea mielenterveysongelmien kanssa painisikeleville nuorille aikuisille Turussa. Tsemppariin päästäkseen kenelläkään ei tarvitse olla diagnoosia plakkarissa. Riittää jos haluaa tulla juttelemaan, jos ei ole esimerkiksi vielä saanut kavereita uudelta opiskelupaikkakunnalta.

– Tänne saavat tulla kaikki, jos siltä tuntuu, toteaa vastaava kuntoutusvalmentaja Terhi Kanerva.

Tsemppariin pääsee jonottamatta. Sinne ohjataan myös ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön asiakkaita. Hoidon saaminen mielenterveyden ongelmiin ei Kanervan ja Virtasen mukaan ole aina yksinkertaista, minkä vuoksi myös Tsempparin kaltaiset paikat tulevat tarpeeseen.

– Jonot ovat pitkät. Terapiaan päästäkseen on saatava psykiatrin lausunto, ja psykiatrillekin on jonotettava, Virtanen toteaa.

– Psykoterapeuttejakaan ei ole pilvin pimein, Kanerva lisää.

Kelan korvaama kuntouttava psykoterapia on lisäksi määräaikaista. Tuen uusimiseen liittyvä rumba saattaa tuntua nuoren mielestä ylivoimaiselta etenkin, jos vointi ei ole kaksinen.

 

Tunteiden säätelytaidoissa on puutteita

Kotoa pois muuttaminenon nuorelle iso elämänmuutos. Se voi laukaista ahdistuneisuutta, vaikka nuoruus olisi sujunut ilman sen suurempia ongelmia.

– Nuorelle kotoa irtautuminen ja itsenäisen aikuiselämän aloittaminen on kovempi juttu kuin yleisesti puhutaan, sanoo YTHS:n psykologi Minna Martin.

Martin arvioi, että kilpailukeskeisyys korostuu opiskelijoiden elämässä enemmän kuin vielä 15 vuotta sitten. Se näkyy kovina suorituspaineina ja pärjäämisen pakkona.

– Monet olettavat, että kaikilla muilla menee hyvin, koska vaikeuksista ei juuri puhuta, Martin toteaa.

Tosiasiassa ahdistuksen kokeminen on yleistä. Martinin mukaan monilla nuorilla ei ole riittäviä tunnesäätelytaitoja. Ei osata pysähtyä rauhoittumaan.

Ahdistuneisuus kehittyy Martinin mukaan vähitellen. Tietty elämäntilanne vain nostaa ikävät tunteet pintaan.

– Joku saattaa kertoa, että on ollut kova murehtimaan lapsesta asti. Jos joku aikuinen olisi ollut kuulolla ajoissa, olisi ahdistuneisuuden kehittyminen voitu ennaltaehkäistä.

Nuorena aikuisena Maisa Virtanen on päättänyt puhua mielenterveysongelmistaan avoimesti. Minna Martin kuitenkin toteaa, että läheskään kaikki eivät pysty puhumaan masennuksen tai ahdistuksen tunteista edes lähimmilleen. Mielenterveyshäiriöihin liittyy yhä häpeä.

– Kuka tahansa voi joutua jossain elämänsä vaiheessa kriisiin, Martin muistuttaa.

Näillä vinkeillä voit selättää ahdistavia ajatuksia

Psykologi Arto Pietikäinen kertoo, miten ahdistavien ajatusten ylivallasta voi päästä eroon.

1 Muista, että murehtiminen kuuluu ihmisyyteen

Ihminen ei voi päästä ajatustensa herraksi, sillä ajatukset ja tunteet tulevat ja menevät automaattisesti. Pietikäisen mukaan murehtimista ei ole mahdollista kokonaan lopettaa, mutta ajatusten vaikutusvaltaa voi vähentää. Ahdistus on tiettyyn pisteeseen saakka luonnollinen tunne, jonka avulla ihminen on selvinnyt lajina hengissä.

– Mielemme on luotu skannaamaan uhkia.

2 Ajatukset eivät ole totta

Jotkut herkistyvät uhkien skannaukselle ja alkavat vieläpä pitää katastrofiajatuksiaan tosina, vaikka ne ovat vain ajatuksia. Jos omat ajatukset alkavat vaikuttaa toimintakykyyn ja johtavat elämän kaventumiseen, kannattaa opetella erottamaan ajatukset tosiasioista. Se ei välttämättä onnistu yksin, vaan joskus avuksi tarvitaan psykoterapiaa.

– Oleellista on oppia hyväksymään tunteet ja elää sovussa niiden kanssa.

3 Siirrä huomio aisteihin

Jo se voi auttaa rauhoittumaan, jos siirtää huomion sisäisestä maailmastaan aistimaailmaan: siihen mitä näkee ja kuulee ympärillään.

Arvojensa mukaista elämää voi toteuttaa helpommin, jos on sovussa epämiellyttävien tunteiden kanssa.