Teemajutut

Ainoastaan sää aiheuttaa harmia jouluseimelle – katso video

Kenellä on kylän komein jouluseimi? Venezuelassa jouluseimien tekemisessä kilpaillaan, mutta Lempäälässä Hakkarintiellä Greivis Arratia de Ojanperä ja Veli-Pekka Ojanperä saavat kilpailla itseään vastaan. Muita jouluseimiä ei tien varressa ole. Lähin on reilun parin kilometrin päässä Lempäälän kirkon edessä.

 

Ojanperien portin pielessä on lasivitriini, johon koko perhe tekee jouluseimen ensimmäiseksi adventiksi. Seimi on joka kerta erilainen.

Yleensä ensimmäinen päivä menee suunnitteluun ja tarvikkeiden hommaamiseen. Toisena päivänä seimi kootaan ja kiistellään, mitä hahmoja käytetään ja miten ne sijoitellaan.

– Tänä vuonna kaikki tapahtui yöllä räntäsateessa, nauraa Veli-Pekka Ojanperä.

Venezuelaan verrattuna Ojanperien rakentelu on puuhastelua, sillä Greivisin kotimaassa seimeä saatetaan tehdä koko viikko. Jossain kodeissa koko olohuone muuttuu seimeksi. Toisissa taas seimen näyttämönä on autotalli tai sitten seimelle on rakennettu erillinen koko seinän kokoinen vitriini.

 

Aikaisemmin Ojanperillä oli iso jouluseimi sisällä. Siinä hahmot olivat liki puolimetrisiä. Nyt ne ovat kuitenkin lainassa Greivisin siskolla, joka kokoaa niistä joka jouluksi ison seimen.

Ojanperät tekivät ensimmäisen kerran seimen tien varteen vuonna 2001. Idea vitriinin syntyi, kun rantamökin remontista jäi rakennustarvikkeita yli. Veli-Pekka Ojanperä muisti, että vaimo oli toivonut pyhimyksille omaa paikkaa, jossa ne eivät olisi vaarassa hajota lasten leikeissä.

Suomen vaihteleva sää on aiheuttanut päänvaivaa. Välillä seimessä on lorissut oikea vesiputous, mutta se höyrystytti ikävästi suojalasia.

Veli-Pekka Ojanperä onkin vuosien varrella kehitellyt monia konsteja, jotta seimen lasi ei menisi pakkasella huuruun. Yhtenä vuonna hän ajasti hiustenkuivaajan puhaltamaan lasia puhtaaksi huurusta. Hiustenkuivaaja ei kuitenkaan pitänyt kosteasta ilmasta ja kärähti.

 

Jouluseimiperinteen Greivis on oppinut mummoltaan, jonka kanssa hän säästi jo lapsena maitopurkkeja ja pumpulituppoja. Maitopurkeista askarreltiin erilaisia rakennuksia seimeen ja pumpulista sai hienoja lampaita.

Venezuelalaiseen perinteeseen kuuluu, että kolmea kuningasta tai tietäjää siirretään joka päivä vähän lähemmäksi Jeesus-lasta. Ojanperien seimi on sen verran pieni, ettei kuninkaita tai tietäjiä voi siirtää.

Sen sijaan Jeesus-lasta ei ole vielä seimessä, sillä eihän hän ole vielä syntynyt. Jeesus-lapsi paljastetaan jouluaattona kello 12. Se kuuluu katoliseen jouluseimiperinteeseen. Silloin lapset saavat myös Jeesukselta yhden lahjan, yleensä joulun ainoan.

Greivis Arratia de Ojanperän äidillä on kotikylässään Naiguatassa oikean vauvan kokoinen Jeesus-lapsi, jonka hän pukee joka joulu uusiin vaatteisiin ja vie kirkkoon. Jeesus-lapsi on siellä esillä koko adventin ajan.

 

Hakkarintiellä jouluseimi on saanut kiitosta. Perhepäivähoitajat hoitolapsineen käyvät katsomassa seimeä ja ohikulkijat innostuvat kuvaamaan sitä.

Yleensä lapset laskevat eläimiä ja pohtivat, kuka hahmoista on kuka.

Poikkeuksetta hämmennystä aiheuttavat puskakakalla kyykkivät paimenet. Ne ovat peräisin Teneriffalta.

Espanjassa, etenkin Kataloniassa on tapana, että seimessä on kakkaavia paimenia. Espanjalaisessa perinteessä kakkaavia paimenia kutsutaan caganereiksi. Näiden hahmojen ajatellaan korostavan ihmisen pienuutta, inhimillisenä olentona. Lisäksi ulosteen uskotaan tuovan onnea tulevan vuoden sadolle. Perinne on jo 1700-luvulta.

Espanjassa on jopa oma kakkaavien miesten museo.

Greivis ei haluaisi kakkaavia paimenia jouluseimeen, mutta muu perhe taas pitää niistä.

Kolmiolasi on mennyt vuosien varrella monta kertaa rikki. Syynä ei ole ollut ilkivalta vaan seimeä pois laitettaessa lasi kolahtaa aina johonkin.

Katso video:

 

 

Tuoreimpia artikkeleita