Teema

Ajan jäljet näkyvät Korouoman rotkolaaksossa Posiolla

Polku mutkittelee posiolaisessa männikössä. Ihan kivoja puita, mutta missä on kanjoni? Ollaan luontopolulla, jonka pitäisi viedä mahtavien maisemien äärelle, rotkolaakson reunalle.

Polku kääntyy alamäkeen ja puiden lomasta alkaa pilkottaa valoa. Aivan kuin metsä loppuisi. Sitten matka päättyy äkisti. Edessä on kaide, ja sen takaa putoaa korkea pystykallio.

Monta kymmentä metriä alempana, valtavan rotkon pohjalla, luikertelee piskuinen joki. Korouoma, siinä se vihdoin on.

On monen geologisen tapahtuman summa, että keskelle tasamaita on syntynyt näin vaikuttava rotkolaakso. Kaikki alkoi satoja miljoonia vuosia sitten, kun maanjäristykset rikkoivat maankuoren ja kallioperään syntyi kaakosta luoteeseen kulkeva massiivinen ruhje.

Seuraavien vuosimiljoonien kuluessa eroosio kulutti rikkonaista kiveä pois ja syvensi repeämää.

Jääkaudet jatkoivat eroosion töitä. Kallioperän ruhjetta myöten virtasi useita kertoja jäätikkövirta, joka kulutti uomaa entistä syvemmäksi ja vei irtonaista kiviainesta pois.

Kun mannerjäätikkö alkoi sulaa, sen sisään syntyi veden täyttämiä tunneleita. Yksi tunneli kulki Korouomaa pitkin ja sulamisvesi söi edelleen laaksoa syvemmäksi ja hioi kallioita sileiksi.

Kun mannerjäätikkö oli jo vetäytynyt Korouoman päältä, niin sanottu Sallan jääjärvi vielä mursi patonsa ja virtasi Korouomaan.

Rotkolaakson maisema muuttuu edelleen. Kallioiden juurella näkyy monin paikoin massiivisia rakkakivikoita, geologien kielellä talusmuodostumia. Ne syntyvät, kun pystysuorat kalliot vähitellen rapautuvat ja jyrkänteestä irtoaa kivenlohkareita.

Retkeilijän on helppo tutustua massiiviseen rotkolaaksoon.

Noin puolivälissä 30 kilometrin pituista kanjonia sijaitsee Saukkovaaran parkkipaikka. Sieltä alkaa reitti, jota pitkin pääsee näkemään rotkolaakson ehkäpä hienoimmat maisemat.

Viiden kilometrin rengasreitti painelee metsän halki kanjonin laidalle ja laskeutuu sitten uomaan. Syvimmillään rotkon pohja on noin 130 metriä reunoja alempana.

Koronjää-luontopolku on nimetty Korouomaan talvisin syntyvien jääputousten mukaan. Sulan maan aikaan putouksista muistuttavat vain mustat vesirannut, jotka juoksevat alas kalliota.

Ilman jääputouksiakin Korouomassa riittää nähtävää.

Korkeimmat pystykalliot ovat noin 60 metriä korkeita. Komeimmat kalliomuodostelmat ovat Piippukallio, Julmakallio ja Pirunkirkko. Niistä ensimmäinen, Piippukallio, on sopivasti Koronjää-reitin varrella.

Julmakallio ja Pirunkirkko puolestaan sijaitsevat joitakin kilometrejä Piippukalliosta alavirtaan. Julmakallion päälle pääsee polkua pitkin. Pirunkirkon jännittävimmät nähtävyydet ovat keskellä kalliota sijaitseva rakoluola ja niin kutsuttu Sikari, emäkalliosta irrallaan oleva kalliopilari.

Korouoman pohjalla virtaa Korojoki. Sitä reunustavat monin paikoin tulvaniityt, jotka menneinä aikoina tarjosivat ravintoa alueen asuintalojen lampaille. Muistona laidunnuksesta laakson pohjalla on vieläkin latojen jäänteitä.

Korojoki oli lisäksi tärkeä uittoväylä, kun seudun metsiä hakattiin. Tarinan mukaan uitto oli vaikuttamassa siihen, että Korojoen sivujoessa Kurttajoessa on nykyään komea köngäs.

1800-luvun lopulla Kurttajokeen oli rakennettu tammi eli uittopato säätelemään vedenjuoksua. Pahaksi onneksi tammivahdit äityivät juopottelemaan ja vesi mursi padon. Samalla koko joenuoma vaihtoi paikkaa.

Kanjonin kaakkoispäässä kalliot ja Korojokea paikoin reunustavat rehevät tulvaniityt vaihtuvat harjumuodostelmiksi ja pieniksi järviksi. Ne tavoittaa helpoimmin, kun pysäköi autonsa Lapiosalmelle ja lähtee sieltä käsin polulle.

Ahnein retkeilijä kävelee koko rotkolaakson päästä päähän. Koivukönkään parkkipaikalta Lapiosalmelle kulkevalle merkitylle reitille kertyy matkaa runsaat 25 kilometriä. Matkan voi periaatteessa taittaa päivässä.

Rotkolaaksosta saa kuitenkin enemmän irti, kun ihastelee kaikessa rauhassa uoman pohjaa, koukkaa välissä ylös laakson laidalla sijaitseville näköalapaikoille ja yöpyy jollakin laaksonpohjan monista laavuista, vuokrattavassa Piippukallion juurella sijaitsevassa vuokrakodassa tai Pajupuron autiotuvassa.