Teema

Bileet pystyyn, hyvinvointi nousuun!

Onhan siellä kunnolliset äänentoistolaitteet? kysyy tekninen työntekijä Sakari Martimo naisten peruukki päässään. 
 
Menossa on Yliopiston apteekin Oulun toimipisteen pikkujoulutreenit, ja Martimon roolihahmona on televisiosta tuttu Kissi Vähä-Hiilari.
 
Koolla on kymmenkunta apteekin työntekijää, jotka ovat perehtyneet show´n vuorosanoihin jo lokakuusta lähtien. 
 
Työntekijöiden tanssikoreografiaa seuratessa on pakko uskoa: ketään ei ole pakotettu.
 
– Ei tähän ole tarvinnut nakittaa ketään. Kun yksi on innostunut, muutkin innostuvat, vakuuttaa proviisori Johanna Manninen mustassa Conchita Wurst -parrassaan.
 
Perinne itse käsikirjoitetusta ohjelmasta on työntekijöillä säilynyt jo vuosikymmenen. Uusia esityksiä on tehty pikkujouluista toiseen siksi, että tekeminen on tuntunut aidosti hauskalta. 
 
– Porukka puhaltaa todella yhteen hiileen, ja yhteishenki vahvistuu. Aito ilo on antanut energiaa myös työhön, kuvailee esitysten käsikirjoittaja, farmaseutti Marianna Säkkinen
 
Pelkästään pikkujoulujen merkitystä työhyvinvointiin tai -ilmapiiriin ei liene tutkittu, mutta yhteisen tekemisen ja yhteisöllisyyden vaikutuksista työhön löytyy tutkimusnäyttöä, kertoo työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.
 
Tutkimustuloksia löytyy ilmapiirin, hyvinvoinnin ja tuottavuuden noususta. 
 
Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa selvitettiin pk-yritysten sairauspoissaolojen ja työilmapiirin välistä yhteyttä tuloksellisuuteen. 
 
Yhden yksikön parannus työtyytyväisyydessä (asteikolla 1–6) nosti tuottavuuta keskimäärin 6,6 prosenttia, kun sairauspoissaolot ja työtapaturmat vähenivät, työhön lähtemiskynnys pieneni ja sitoutuminen kasvoi. 
 
– Toisessa tutkimuksessa puolestaan yhteisöllisyyden puute aiheutti 1,3 kertaa korkeammat sairauspoissaolot ja lisäsi masennuksen riskiä 20–50 prosenttia, Manka kuvaa.
 
Pikkujoulujen puuhaaminen on Mankan mukaan hyvä esimerkki työpaikan yhteisöllisyydestä. Pitkin vuotta yhteisiä hetkiä voi ripotella sinne tänne kalenterissa, eikä kokoontumisten tarvitse olla mahtipontisia. Vaikkapa jokaisen maanantain voi aloittaa yhteisellä hetkellä, jossa käydään onnistumiset läpi. 
 
Manka muistaa myös esimerkin eräästä päiväkodista, jossa joinakin päivinä kaikki päätetään tehdä nurinkurin kävelemisestä lähtien.
 
– Vaikutukset hyvinvointiin ja tuloksellisuuteen tulevat sitä kautta, että yhteinen tekeminen nostaa fiilistä ja lisää luovuutta, innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Ei yksi pikkujoulu kesää tee, mutta se on yksi osa yhteisöllisyyttä, joka kohottaa ilmapiiriä, Manka kuvailee.
 
Entä jos tuntuu siltä, että työkavereista saa ihan tarpeekseen jo pelkästään pakolliset työt tekemällä? Miksi heidän kanssaan pitäisi heilua vielä muutenkin?
 
Yliopiston apteekin Oulun toimipisteessä pikkujouluesitysten harjoitukset ovat tuoneet työkavereista esiin yllättäviä puolia. Kukin on käyttänyt harjoitteluun enemmän tai vähemmän omaa aikaansa.
 
– Tässä on huomannut, että ihmisillähän on paljon muitakin taitoja kuin työssä esille tulevat taidot, pohtii farmaseutti Minna Sorvoja.
 
– Harjoituksissa on oppinut tuntemaan työkavereista muitakin puolia kuin työminät, myös proviisori Johanna Manninen sanoo.
 
Mitä hyötyä työkaverin persoonan tuntemisesta on?
 
Työhyvinvoinnin asiantuntijan mukaan hyöty tulee ymmärryksen kasvusta.
 
– Jos työkaverilla on paha päivä, ymmärrät sen paremmin, koska olet tutustunut häneen. Näin herneitä ei tarvitse vedellä nenään pitkin vuotta, Marja-Liisa Manka havainnollistaa.
 
Monessa työpaikassa vuoden projektien takarajat ajoittuvat niin, että juuri joulun alla on kiireistä.
 
– Pikkujoulujen siirto tammikuulle tai myöhemmäksi on yleistynyt. Pikkujoulumenuita on katettu myös tammi-helmikuussa, työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka muistuttaa. 
 
Hänen mukaansa joulukekkereitä ei ole syytä perua säästämisen vuoksi.
 
– Jos firmalla ei ole rahaa, voidaan kokoontua nyyttäriperiaatteella tai tehdä itse ruokaa. Pääasia, että jollain tavalla juhlitaan. Varsinkin näinä aikoina, kun joka puolelta tulee kriisiuutisia, tarvitaan jotain ilmapiiriä nostattavaa.
 
Mankan mukaan yhteinen meininki työpaikalla vaatii yleensä vähintään yhden voimakkaasti innostuneen ihmisen, joka vetää muutkin mukaan. Yliopiston apteekin Oulun toimipisteessä kaikki alkoi aikoinaan näyttelemisestä innostuneen apteekinhoitajan ja kirjoittamisesta pitävän farmaseutin väläyksestä.
 
– Näinä vuosina meillä on nähty aikamoisia ohjelmanumeroita, kuten Tanssii tätien kanssa, YA-Scandinavian Hunks ja Hot Babes, paljastaa apteekinhoitaja, proviisori Kari Asunmaa.
 
Sitä mukaa kun kokemukset esityksistä ovat karttuneet, on työntekijöiden uskallus heittäytyä kasvanut.
 
– Käsikirjoitukset ovat olleet niin hyviä, että esityksiin on uskaltanut lähteä mukaan. Ihmiset ovat ruvenneet oikein odottamaan niitä, farmaseutti Päivi Toivonen kertoo.
 
Susanna Ekfors