Teema

Haluatko vaurastua? Vuoden sijoittajaksi valittu Aki Pyysing kertoo, mitä sinun pitää tietää päästäksesi alkuun

Sijoitus- ja pokeriammattilainen Aki Pyysing otti nuorena miehenä 1980-luvulla älyvapaita riskejä sijoituksissaan. Nyt hän kertoo, mitä aloittelevan sijoittajan kannattaisi ottaa huomioon ennen kuin aloittaa.
Vuoden sijoittajaksi valittu Aki Pyysing otti nuorena osakesijoittajana älyvapaita riskejä. "Nykyisin riskitasoni on paljon maltillisempi, vaikka teenkin edelleen suoria osakesijoituksia ja käytän velkarahaakin tarvittaessa. Osakesalkkuni on tällä hetkellä suorastaan hävettävän hajautettu."

Milloin aloitit sijoittamisen, Sijoitustieto.fi-sivuston luoja, sijoitus- ja pokeriammattilainen ja vuoden sijoittajaksi valittu Aki Pyysing?

– Ostin kesätyörahoillani säästöpankkiryhmän joukkovelkakirjalainaa 16-vuotiaana vuonna 1983. Osakkeita ostin itse ensimmäisen kerran 1986 ja vähän myöhemmin otin ensimmäisen sijoituslainani.

 

Millainen sijoittaja olit silloin, millainen olet nyt?

– Otin nuorena miehenä älyvapaita riskejä haalimalla kaikki sijoituslainat, mitä suinkin sain ja sijoittamalla ne osakkeisiin täysin väärään aikaan.

– Nykyisin riskitasoni on paljon maltillisempi, vaikka teenkin edelleen suoria osakesijoituksia ja käytän velkarahaakin tarvittaessa. Osakesalkkuni on tällä hetkellä suorastaan hävettävän hajautettu.

 

Pelaat myös pokeria, miten se muistuttaa sijoittamista?

– Molemmissa vaaditaan paljon samoja ominaisuuksia, kuten loogista ajattelua, valmiutta harkittuihin riskeihin ja paineensietokykyä. Uskon sijoittajataustani auttaneen paljon pokeriurallani, mutta pokerin lainalaisuuksiin perehtymisen kehittäneen minua sijoittajana vielä enemmän.

 

Mitä ajankohtaista sijoittamisessa on juuri nyt meneillään?

– Meneillään on nollakoroista johtuva sijoitusbuumi. Mediassa esitellään paljon äkkirikastuneita, jotka kertovat menestystarinoitaan. Tämä johtaa väistämättä siihen, että monet vielä kokevat karvaita pettymyksiä ja hylkäävät järkevän riskisijoittamisen loppuelämäkseen.

– Toivottavasti kaavailtu sijoitussäästötili myös toteutuu, koska se opettaisi osakesijoittamista lottona pitävää kanssa sijoittamaan fiksusti, eikä esimerkiksi juuri lottoon.

 

Miten hyvin suomalaiset ovat perillä taloudenpidon pelisäännöistä?

– Keskimäärin ihan hyvin, toki joukosta löytyy sekä täysin holtittomia rahankäyttäjiä että uskomattomia pihistelijöitä. Useimmat kyllä ymmärtävät, että tärkeintä on, että tulot riittävät menoihin.

 

Mikä säästämisessä ja vaurastumisessa on olennaisinta ymmärtää?

– Tärkeintä on järjestää kassavirta kuntoon, eli tuloja pitää olla enemmän kuin menoja. Sitten täytyy ymmärtää, että sijoittajan paras ystävä on aika. Eli sijoittaminen kannattaa aloittaa heti, kun on mahdollista, mutta tuloksia pitää odottaa kärsivällisesti.

 

Millaisia kysymyksiä sijoittamista aloittelevan pitäisi kysyä itseltään?

– Mikä on sijoitusperiodini? Mikä on tuottotavoitteeni? Kestänkö laskukauden panikoimatta? Tunnenko kohteen, johon sijoitan?

 

Mitä pitäisi ainakin tietää, ennen kuin sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin?

– Osakkeet ovat osuuksia oikeista yhtiöistä eivätkä numeroita pörssissä. Rahastoista täytyy ymmärtää niistä koituvat kulut, se että meni rahasto muuten miten tahansa, hallintopalkkiot juoksevat aina.

 

Mitä voi tehdä, jos haluaisi sijoittaa rahojaan, mutta kokee ettei ehdi kauheasti perehtyä?

– Voi sijoittaa hyvin pienikuluiseen osakeindeksirahastoon tai ETF:ään ja antaa vuosikymmenten kulua. Tähän perehtymiseen vaadittava tunti kannattaa kaivaa käyttöön vaikka väkisin.

– Jos lisätiedon tarjoaja saa palkkioita sijoituksestasi, se on viimeinen paikka mistä saa sijoittajan kannalta fiksuja neuvoja.

 

Puhuvatko sijoitusammattilaiset ja maallikot samaa kieltä keskenään?

– Yleensä eivät puhu eivätkä ymmärrä. Tätä kielimuuria olen pyrkinyt kolumneissani kaventamaan selittämällä vaikeita sijoitusasioita kansantajuisemmin ja kiinnostavammin. Oikolukijani mukaan en turhan usein onnistu tässä kovin hyvin, vaan sorrun käyttämään treiderislangia ilman suomennoksia.

 

Olet osakesäästämisen kannalla ja todennut pyrkineesi koko ikäsi välttämään palkkatöitä ja rahastosijoittamista. Onko osakkeisiin sijoittaminen helppoa?

– Ei ole. Kannattavaa se kyllä pitkällä aikavälillä on, mutta ei helppoa, toisin kuin 19-vuotiaana luulin.

– Olen sitä mieltä, että maallikoiden ei kannatakaan vältellä rahastosijoittamista. Heidän kannattaa sen sijaan vältellä isokuluisia piiloindeksoituja ”aktiivisia” rahastoja. Itse taas luulen tai ainakin toivon tekeväni parempaa tulosta suorilla osakesijoituksilla kuin rahastoilla.

 

Miten voi vertailla rahastojen kustannuksia? Mikä on paljon? Mikä on vähän?

– Kustannukset ovat julkista tietoa. Talouslehdistä ja internetistä löytyy rahastovertailuja. Nolla on tosi vähän, ja sellaisiakin on markkinoilla. Yksi prosentti vuodessa alkaa olla tosi paljon.

 

Jos säästössä on joitain tonneja, mitä niille kannattaisi tehdä?

– Riippuu tuottotavoitteesta, riskinsietokyvystä ja sijoitusperiodista. Jos esimerkiksi haluaa eläketurvaa 30 vuoden päähän, ei halua isoa riskiä, ja arvelee pystyvänsä pitämään sijoituksesta kiinni myös sen 30 vuotta – tuli sitten osakehype tai heinäsirkat – vähäkuluinen osakeindeksirahasto vaikuttaisi järkevältä vaihtoehdolta.

 

Miten kannattaisi säästää lapselleen?

– Paras säästö mitä lapselle voi tarjota, on opettaa lapsi itse toimimaan taloudellisesti vastuullisesti ja sijoittamaan fiksusti mahdollinen ylijäämä. Jos säästää ison summan rahaa 18-vuotiaana käytettäväksi, kannattaa myös varautua sijoituskohteisiin, joita ei säästäjä itse välttämättä lapselleen tavoitellut, kuten matkailu, shoppailu ja päihteet.

Rahasto vai osakkeet? Opettele eri sijoitusmuotojen erot

Osakerahasto sijoittaa yritysten osakkeisiin. Korkorahasto sijoittaa yritysten tai valtioiden lainoihin. Yhdistelmärahastot sijoittavat osan varoistaan osakkeisiin, osan korkomarkkinoille.

Rahastojen kulut muodostuvat hallinnointi-, merkintä- ja lunastuspalkkiosta. Passiivisissa indeksi- ja ETF-rahastoissa ei ole merkintä- tai lunastuspalkkiota ollenkaan tai se on hyvin pieni, mutta sijoittaja maksaa ostoista ja myynneistä pörssivälityspalkkiot. Hallinnointipalkkio on tyypillisesti alle puoli prosenttia. Aktiivisissa rahastoissa salkunhoitaja hoitaa sijoituksia, jolloin palkkio on isompi.

ETF-rahasto (Exchange Traded Fund) tarkoittaa pörssinoteerattua rahastoa. Indeksirahasto sijoittaa rahat suoraan osakkeisiin tietyn vertailuindeksin mukaisesti.

Osakkeisiin sjioittaminen vaatii enemmän perehtymistä kuin rahastosijoittaminen. Osta yrityksiä, joiden toimialaa ymmärrät. Muista hajautus. Osta eri toimialojen osakkeita.

Pörssimarkkinoilla nousut ja laskut vaihtelevat. Se ei merkitse maailmanloppua, vaan mahdollistaa tuoton.