Teemajutut

Hautojen koristelu on yleistynyt – älä tuo krääsää ja pensaita

Elektroniikkaromu ja kaikenlaiset patsaat ja pienet esineet ovat yleistyneet hautausmailla. Kaikki seurakunnat eivät katso niitä hyvällä.

Hattulan seurakunnan puutarhuri Kustaa Niini sanoo, että nykyään hautausmaille tuodaan kaikkea muovisista aurinkopaneeleista puutarhatonttuihin.

Seurakunnasta riippuen tavaran määrää karsitaan itse tai omaisia pyydetään poistamaan turhat tavarat. Lehtien yleisönosastoilla käydäänkin vilkasta keskustelua paitsi hautausmaatavoista myös siitä, millaisia esineitä haudalle saa tuoda ja mitä saa istuttaa.

 

Suomessa on hyvä hautatapa, joka on tullut Ruotsin kautta Pohjois-Saksasta.

– Evankelisluterilaisessa kirkossa se tarkoittaa yksinkertaista, siistiä hautatapaa, Niini sanoo.

Hän kysyy, kuuluvatko siihen aurinkosähköyksikkö ja hautakiveä siellä täällä ympäröivät johdot. Tai isot pensaat ja puut, jotka peittävät paitsi oman hautakiven myös toisten hautakiviä?

Hautaa koristellessa kannattaa muistaa, että hautausmaa on työpaikka ja siellä liikutaan isoilla työkoneilla. Elektronisista lyhdyistä leviää helposti pattereita tai särkyessään erilaisia teräviä osia.

– Meillä annetaan lelujen olla lasten haudoilla, mutta ison tontun ilmaantuessa se kyllä viedään pois.

Hattulassa isot esineet viedään syrjemmälle, josta omaiset voivat hakea ne halutessaan pois.

– Moninaisuus on rikkaus. Omaiset hoitavat hautoja rakkaudella. Mene siinä sitten poistamaan ruma asia, kun tiedät, että taustalla on paljon rakkautta.

 

Niini uskoo, että yleistynyt into hautojen koristeluun on tullut meille katolisista maista, joissa hautoja koristellaan runsaasti kaikenlaiselle tilpehöörillä.

Etelän maissa haudoilla näkee myös paljon vainajien kuvia. Suomessakaan hautakuvat eivät ole uusi asia. Kuolinnaamioita on ollut pitkään. Nyt niiden rinnalle on tullut myös laminoituja kuvia, joita kiinnitetään hautamuistomerkkiin.

 

Hautamuistomerkkejä on monenlaisia. Jokaisella seurakunnalla on hautausmaakohtaiset ohjesäännöt, jotka määräävät, millaisia hautamuistomerkkejä hautausmaalle voi laittaa.

Yleisin on hautakivi, mutta muunkinlainen muistomerkki käy, kuten esimerkiksi risti, joka on tehty raudasta, metalista tai puusta. Moni haluaisi muistomerkiksi puun, mutta niitä ei saa istuttaa, sillä usein lisäpuut eivät enää mahdu hautausmaalle. Taimena ne vielä menettelevät, mutta kasvaessaan eivät enää saa tarvitsemaansa tilaa.

– Pitää myös muistaa, ettei muistomerkki ole pakollinen.

Puiden ja pensaiden istuttaminen on kiellettyä hautausmailla. Kiellosta huolimatta haudoilla näkee tuijia ja erilaisia matalia havupuita. Istuttaessa kannattaisi kuitenkin miettiä, häiritseekö kasvi kasvaessaan muita hautoja tai peittääkö se hautausmaan näkymää. Isot kasvit ovat myös työkoneiden tiellä.

Venäjällä hautausmaat ovat väärällään muovikukkia. Suomessa niitä ei suositella, sillä ne saattavat talvisin tuulen ja lumen mukana lennellä muille haudoille ja roskata ympäristöä.

 

Routa aiheuttaa hautausmailla ongelmia. Se tuo vainajien luita esiin, ja joskus routiminen saattaa kaataa myös hautakiven.

Koiria yritetään tuoda usein haudoille. Järjestyslaki ei sitä estä, mutta monet seurakunnat suhtautuvat koiravieraisiin silti nihkeästi.

– Aina on avoimia hautoja, joissa saattaa olla näkyvissä luita. Lisäksi hautausmailla on aina luita. Ei ole kiva, jos koira nappaa roudan nostaman reisiluun suuhunsa ja kiikuttaa sitä, Niini kertoo.

 

Haudalle istutettavat kasvit ja kukat pitäisi valita kasvupaikan mukaan. Kasvivalinnoissa kannattaa huomioida maaperä, muistomerkki ja auringonpaiste haudalle.

– Mustasta kivestä hohkaa lämpöä kukille, joten ne tarvitsevat enemmän kastelua kuin vaalean kiven edessä kasvavat kasvit, tietää Niini.

Hautausmailla väitellään myös siitä, saako haudalle levittää lannoitteita.

– Kyllä saa. Ei se kanankakkakaan haise kuin hetken.

Hattulan uuden kirkon hautausmaalla kasvaa paljon saniaisia. Niiden annetaan kasvaa, sillä siilit viihtyvät hyvin päivisin saniaisten suojissa. Kun hautausmaalla on siilejä, siellä on paljon vähemmän nilviäisiä.

– Pitää muistaa säilyttää luonnon omaa tasapainoa. Se on tärkeää. Siksi olemme rakentaneet siilille myös talvipesän, jotta kanta pysyisi elävänä.

 

Monia vakikävijöitä harmittavat hoitamattomat haudat.

Seurakunnat inventoivat hautausmaan joka kesä. Jos hauta on 10 vuotta hoitamatta, se kuulutetaan. Jos kuulutukseen ei kahden vuoden aikana vastata, seurakunta ottaa haudan haltuun ja uuteen käyttöön.

————————–

Oikaisu 7.6.2018 klo 7.33

Koiria yritetään tuoda usein haudoille. Järjestyslaki ei sitä estä, mutta monet seurakunnat suhtautuvat koiravieraisiin silti nihkeästi.

15 tuoreinta

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930