fbpx
Teema

Hyvä kuuntelija on kuin peili puhekumppanilleen

Puhuminen on ehkä useimmille helppoa, mutta kuuntelemisesta ei voi sanoa samaa. Näennäisen vaivaton toimenpide tuntuu vaativan yhtä paljon työtä kuin keskustelun ylläpitäminen.

Kuuntelemiseen liittyvät puutteet huomaa helposti. Moni tunnistaa arjestaan tilanteita, joissa kokee, ettei vastapuoli oikeasti kuuntele ollenkaan. Samoin tuttua on se, että jutusteleva tuttu puhuukin vain itsestään. Useimmat sortuvat itsekin samaan.

Miten voisi olla hyvä kuuntelija, vuorovaikutustutkija, sosiaalipsykologi Pasi Hirvonen Itä-Suomen yliopistosta?

– On hirveän vaikea sanoa tarkkoja ohjeita, että kun näin toimit, olet hyvä kuuntelija. Yleisesti voi todeta, että hyvä kuuntelija osoittaa toiselle kuuntelevansa. Hän rakentaa asiasta yhteistä ymmärrystä ja on kuin peili toiselle.

– Hän ei vain nyökyttele passiivisesti, vaan heittää jopa kärjistäviä kommentteja saadakseen selvyyden siitä, ymmärtääkö hän asian puhekumppaninsa lailla. Hän tiivistää toisen puhetta ja kysyy lisätietoa. Hyvä kuuntelija ei tietenkään häiritse tai katkaise koko ajan toisen puhetta, vaan antaa tilaa toiselle. Hän kuuntelee ja on sen jälkeen valmis esittämään yhteenvetoja ja omia näkökulmiaan.

– Vuorovaikutukseen liittyy sanojen ja puheen lisäksi kehollisuus ja ympäristö. Hyvä kuuntelija huomioi nämä kaikki. Hän pitää huolen esimerkiksi siitä, että ollaan tilassa, jossa voidaan kuunnella toista häiriöittä. Lisäksi hän ilmaisee kehollaan, vartalonsa asennolla ja katseensa suunnalla olevansa läsnä.

Pätevätkö hyvässä kuuntelemisessa aina nämä samat asiat?

– Tilanne ratkaisee sen, millainen kuunteleminen on tarpeen, joten pitää osata lukea tilannetta. Puhekumppanilla saattaa olla tarve kertoa jostakin arasta aiheesta, eikä hän kaipaa silloin mitään muuta kuin hiljaista kuuntelemista.

Mistä huomaa, jos onkin itse huono tässä lajissa?

– Varmaan siitä, kun kuulee tarpeeksi monta kertaa muilta huomautuksen, että voisitko vähän kuunnella. Saattaa myös huomata, ettei pysy selvillä, missä mennään omassa parisuhteessa tai ystävien välisessä vuorovaikutuksessa. Ehkä ei silloin ole ollut oikeasti läsnä ja kuunnellut.

– Sinänsä on aika ongelmallista määritellä, mikä on hyvää ja mikä huonoa kuuntelemista, koska me kaikki olemme erilaisia kuuntelijoita ja puhujia.

Miten kuuntelemisen taidossa voisi kehittyä?

– Tietoisuustaitojen kehittämisestä voi olla apua. Tuntuu ehkä kummalliselta keskittyä itseensä ja tuntemuksiinsa, mutta sillä tavoin voi oppia ymmärtämään muita ja asettumaan toisen asemaan vuorovaikutustilanteessa.

– Empatiakyky on keskeinen kuuntelutaitojen näkökulmasta, ja empatiaa voi kehittää sillä, että tulee tutuksi omien tunteidensa kanssa. Kun oppii tuntemaan kuin toinen, tulee paremmaksi kuuntelijaksi.

Miten saisi huonosti kuuntelevan puhekumppanin havahtumaan ja parantamaan tapansa?

– Joissakin tilanteissa koemme ehkä, että meillä on oikeus sanoa suoraan, jos toinen ei kuuntele. Näin on esimerkiksi silloin, kun puhekumppani on läheinen. Ongelmallisempia ovat tilanteet, joissa meillä ei ole tällaista oikeutta. Kuinka se silloin tehdään? Varmaan tuomalla silti julki näitä asioita, mutta ei kovin suoraan tai leimaten toista huonoksi toimijaksi tilanteessa.

– Voi vaikka herätellä toista kuuntelemaan sanomalla, että nyt olisi todella mukava, jos pystyisit heittämään minulle kommenttia tähän asiaan. Kun toistuvasti mainitsee vaivihkaa, että minulla olisi tässä yksi tärkeä juttu, saattaa toinen virittäytyä paremmin kuulolle.

Miksi jotkut eivät kuuntele?

– Ehkä kyseessä on jotain asemoitumiseen liittyvää. Ei oikeasti osata olla kuuntelijan asemassa, vaan oma asema pidetään tiukasti ja jätetään huomiotta, mitä toinen haluaa sanoa – käännetään kaikki puhe itsekkäästi minänäkökulmaan. Tällainen käyttäytyminen on tyypillistä ja luonnollista meille kaikille. Omista kokemuksista halutaan kertoa muille.

Millaista hyötyä hyvästä kuuntelutaidosta on?

– Työelämässä moni työ tehdään ryhmätyönä ja tavoitteena on uutta luova vuoropuhelu. Tulosta tuskin syntyy, jos kaikki näpertelevät itsekseen ilman hyvää vuorovaikutusta. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, koemme olevamme tärkeitä, kun meitä kuunnellaan. Hyvä kuunteleminen vahvistaa ihmisten välisiä tunnesiteitä merkittävästi.

Riikka Marjomaa

Menot