Hyvä kysymys: Mistä riitelemme naapureidemme kanssa?
– Kerros- ja rivitaloissa eniten valituksia aiheuttavat häiriönä koetut äänet ja yhteisten tilojen käyttäminen. Pientaloalueilla riitaisuutta aiheuttavat eniten koirien ja muiden eläinten äänten lisäksi raja-alueen rakennelmat, kasvit, puut sekä tieasiat.
– Usein riitojen taustalla ovat väärinkäsitykset, loukkaantumiset, erityiset persoonaan liittyvät piirteet ja tarpeet. Nämä tulevat näkyviksi jonkin konkreettisen asian ympärillä, kuten esimerkiksi lasten pihaleikkien yhteydessä.
– Siinä, miten pahaksi tilanne voi naapuririidoissa äityä, ei ole mitään rajaa.
– Hiljaisella kyräilyllä viitataan henkilöön, joka tarkkailee mielellään ympäristöään ja kertoo ilmiöistä kielteiseen sävyyn muille. Liittoutuminen huhupuheeseen tuottaa aina toisen liittouman. Sivustaseuraajien ei kannattaisi tukea liittoumia.
– Monet konfliktit kehittyvät siitä, että ei puhuta koetun haitan tai häiriön aiheuttajalle. Asiasta ilmoitetaan herkästi heti alkuvaiheessa isännöitsijälle, poliisille ja lastensuojeluun. Olisi hyödyllistä puhua ensin yhdessä siten, että kaikki osapuolet tulevat kuulluiksi.
– Sovitteluprosessimme käsittää erillistapaamiset kaikkien osapuolten kanssa. Tavoitteena on yhteistapaaminen. Osapuolet määrittelevät tarpeet ja toiveet sekä esittävät ratkaisut.
– Sovittelijan tehtävänä on tukea keskustelua. Mikäli osapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen, tehdään kirjallinen sopimus.
