Teemajutut

Hyvä, paha Fortnite koukuttaa tehokkaasti – Pitääkö lapsen pelaamisesta olla huolissaan?

Kun lapsi sukeltaa pelimaailmaan, ovat vanhemmat ymmällään. Pitäisikö rajoittaa vai antaa olla? Kysyimme asiaa nuorten pelaamista tutkivalta Mikko Meriläiseltä, riippuvuustutkija Matilda Hellmanilta sekä perhepalvelun vastaavalta ohjaajalta Mika Hariselta. Tubettaja Roposen eli Mikael Vuoren mielestä erityisen koukuttavaa taistelupeliä Fortnitea voisivat pelata ehkä myös alle 12-vuotiaat.
Kuva: Kimmo Penttinen

“Mikään peli ei ole varsinaisesti vaarallinen, mutta aina ajoittain joku peli nousee muita suositummaksi ja aiheuttaa keskustelua. Tällä hetkellä se on Fortnite, mutta mediassa turhaan yleistetään kaikki pelit koukuttaviksi ja vaarallisiksi.”

Näin toteaa 150 000 seuraajan fanittama tubettaja Roponen, omalta nimeltään Mikael Vuori.

22-vuotias Vuori arvioi, että taistelupeli Fortnitessa viehättävät pelattavuus ja hauskuus. Animaatiomainen toteutus poikkeaa vahvasti muista vastaavista peleistä. Myös se, että pelitalo julkaisee joka viikko jotain uutta, pitää pelaajat koko ajan virkeänä ja koukussa tähän peliin.

Fortniten pelimaailma viihdyttää ja kiihdyttää. Roponen-videoilla Vuori ragee eli raivostuu täysin, kun tulee eliminoiduksi. Tubettaja tunnustaa olevansa huono häviäjä.

– Kun peliin uppoutuu ja taisteluun antaa kaikkensa ja tulee sitten eliminoiduksi sijalle 25, turhautuuhan siinä.

– Impulsiivisessa pelissä voiton halu on suuri, ja minunkin sisällä on palava tunne, jota pitää aina välillä jäähdytellä. Pitää muistaa, että kyseessä on vain peli. Itsekin pidän välipäiviä pelaamisesta.

 

Kokeile pelaamista itse

Livestream-lähetyksissä Vuori muistuttaa seuraajiaan läksyjen teosta ja muista harrastuksista. Riippuvuudeksi peli muuttuu hänen mielestään siinä vaiheessa, kun elämään ei mahdu muuta.

Fortniten ikäraja on 12 vuotta, mutta Vuoren mielestä pelissä ei ole mitään sellaista, etteivätkö sitä voisi pelata myös nuoremmat.

– Peleissä on toki tarkoituksella ikäraja, mutta on myös vanhemman vastuulla valvoa pelaamista. Niin kauan kun pelaaminen ei haittaa koulua, harrastuksia tai muuta elämää, miksi sitä pitäisi rajoittaa, Vuori pohtii.

Hän neuvoo lastensa pelaamisesta huolestuneita vanhempia pelaamaan itse.

– Olkaa kiinnostuneita lapsen pelaamisesta ja pelistä. Ties vaikka itsekin innostutte.

 

Helppo oppia, mutta vaikea hallita

Nuorten pelaamista tutkiva Mikko Meriläinen työskentelee Tampereen yliopistolla Growing Mind -tutkimushankeessa erikoisaloinaan pelikasvatus ja pelioppimisen kysymykset. Hän toivoo julkiseen keskusteluun paljon enemmän sävyjä.

– Vanhemmilla on usein huolia esimerkiksi pelisisältöjen ja määrien suhteen. Samaan aikaan pelit ovat monelle nuorelle tärkeä harrastus ja urahaave.

Kuusi vuotta sitten oman Youtube-kanavan avannut Roponen eli Mikael Vuori käyttää jokaisen videon tekemiseen useamman tunnin.

Hänen mukaansa monella vanhemmalla ei ole omia lapsuuden kokemuksia digitaalisesta pelaamisesta.

– Kun tähän yhdistetään huoli jälkikasvun hyvinvoinnista ja peleihin liittyvä kohu-uutisointi, ei ole ihme, jos vanhemmat ovat välillä helisemässä.

Meriläinen on työssään havainnut Fortnite-huuman. Toimintapeli on Meriläisen mielestä monella tapaa hyvin tehty: Se on helppo oppia mutta vaikea hallita, hauskan näköinen ja tarjoaa erilaisia pelitapoja.

– Hyvin konkreettisilla asioilla on iso rooli. Uusi peli on helppo aloittaa, koska erät ovat usein lyhyitä.

12 vuoden ikäraja on ilmaiselle toimintapelille harvinainen.

– En siis tarkoita, että ikäraja olisi poikkeuksellisen alhainen, vaan ettei tällaisia kilpailullisia toimintapelejä ole nuorille pelaajille paljon tarjolla.

Meriläinen ei kannusta rikkomaan ikärajoja, mutta muistuttaa, että kaikki lapset ja perheet ovat erilaisia. Pienten lasten pelaamisen rajoittaminen on usein tarpeen, eikä pelaaminen saa muillakaan vaikuttaa esimerkiksi koulunkäyntiin tai viedä yöunia.

– Pelikasvatus on muutakin kuin rajoittamista ja kieltämistä. Esimerkiksi Fortniten kohdalla vanhemman kannattaa perehtyä peliin ja jutella lapsen kanssa. Jos lapsi jää ulos kaveriporukasta, se voi olla haitallisempaa kuin pelin mahdollinen mediavaikutus.

 

Mitä tarjoat pelaamisen tilalle?

Tamperelaisen perhepiste Nopean vastaava ohjaaja Mika Harinen kertoo, että pelaamiseen liittyvät asiat näkyvät lisääntyvinä yhteydenottoina.

Usein ollaan neuvottomia lisääntyneen pelaamisen suhteen: Pelisääntöjen rajaaminen ei onnistu, ja riidan päätteeksi kielletään äärimmäisenä reaktiona kaikki.

– Ruuhkavuosina ja kiireen paineessa sitä haluaisi olla lapsen kaveri, mutta isän ja äidin tehtävä on olla vanhempi. Vanhemmuus on pitkälti rajojen asettamista, Harinen sanoo.

Hänen mukaansa vanhempien ja lasten on syytä käydä vuoropuhelua asiasta ja kirjata neuvottelun tulokset ylös.

– Vanhempana tunnet oman lapsesi ja näet miten pelaaminen häneen vaikuttaa. Ikärajoituksia ei ole huvikseen keksitty. Joudut varmasti käyttämään sanaa ei, ja kuulet olevasi tyhmä ja idiootti.

Harinen neuvoo vanhempia myös olemaan vahvasti lapsen rinnalla ja kiinnostuneita pelistä. Kannattaa kuunnella, mitä lapsi haluaa ja kertoa lapselle, mitä itse vanhempana toivoo.

– Miten arjen muut elementit hoidetaan niin, ettei peliaika sanele niitä? Jos kiellät ja rajoitat pelaamista, niin mitä tarjoat tilalle?

Oman vuorokausirytmin piirtäminen paperille voi auttaa lasta tai nuorta hahmottamaan, onko pelaaminen liian isossa roolissa

– Lapset tasapainoilevat kavereiden ja vanhempien välillä, joten olisiko kaveripiirin kesken syytä sopia yhteisiä pelisääntöjä, Harinen ehdottaa.

 

Vaikuttaako pelaaminen lapsen sosiaalisuuteen?

Helsingin yliopiston Riippuvuuksien, yhteiskunnallisen sääntelyn ja hallinnan tutkimuskeskuksen (CEACG) johtaja Matilda Hellman on tutkinut online-pelaamista mikrososiologisella tasolla. Miksi pelimaailma koukuttaa?

– Tämä riippuu tietenkin aina henkilöstä ja tilanteesta. Tutkimuksemme aikuisten verkkoroolipelaajien kanssa osoitti, että he konseptualisoivat ajan käyttöä eri tavalla. Heillä oli suhteellisen kehittyneitä tapoja hallita aikaa. Niin sanottu flow-tilanne sekä nopeat reagoinnit ja jännitys koukuttavat.

Miksi vanhemmat ovat niin neuvottomia pelaavan lapsen ja pelien aiheuttamien reaktioiden kanssa?

– Vanhempien kontrolli on muuttanut muotoa viimeisten 50 vuoden aikana.

– Kontrollissa on siirrytty neuvottelu- ja keskustelumuotoihin. Toisaalta samalla harrastetaan entistä enemmän lasten mikrokontrollia yksilötasolla.

Onko lasten sosiaalisista taidoista syytä olla huolissaan?

– Sosiologina näen, että online-maailma on tärkeä oleskelupaikka nuorille.

– Toisaalta amerikkalaisessa päihdetutkimuksessa on käynyt ilmi, että vaikka nuorten päihdekäyttö laskee, niin samalla masennus- ja mielenterveysongelmat lisääntyvät. Tämä kertoo jotain nuorten sosiaalisen elämän muuttumisesta: kasvoittain ei ehkä enää hengailla yhtä paljon kuin ennen.

– Epidemiologit selittävät nuorten masennusten lisääntymistä osittain sosiaalisen elämän muuttumisella, sillä nuoret istuvat yksin huoneissaan päätteen ääressä, Hellman vastaa.

Julkaistu ensimmäisen kerran Hämeen Sanomissa 17.12.2018

 

Satoja miljoonia pelaajia

Suuri enemmistö peleistä ei koskaan saavuta suurta pelaajakantaa tai huippusuosiota.

Menestyksen takana voi olla nokkela idea, taidokas pelisuunnittelu tai valtava budjetti.

Peleissä koukuttavat viihteellisyys, nopea reaktioaika ja jännityselementti.

Esimerkiksi Angry Birds, Counter-Strike: Global Offensive ja Windowsin Pasianssi ovat kaikki huippusuosittuja, mutta peleinä aivan erilaisia.

Ikärajat

Pelien ikärajat noudattavat eurooppalaista PEGI-järjestelmää ja sitovat pelien myyjiä.

Digitaalisissa peleissä ikäryhmät ovat 3, 7, 12, 16 ja 18.

Ikärajat eivät kerro pelin teknisestä vaikeustasosta tai soveltuvuudesta tietyn ikäisille vaan varoittavat sisällön mahdollisesta haitallisuudesta.

Haittoja

Ajan käyttämiseen ja ajantajuun liittyvät ongelmat ja keskittymisvaikeudet. Yöunet voivat jäädä pelaamisen vuoksi lyhyiksi.

Pitkään paikallaan istuminen voi aiheuttaa niska- ja hartiaseudun jumeja ja päänsärkyä.

Osa peleistä voi aiheuttaa etenkin pienille lapsille pelkoa, ahdistusta tai levottomuutta.

Hyötyjä

Toisten kanssa pelaaminen on hauskaa ja sosiaalista. Pelien ääressä rentoudutaan, tavataan kavereita ja koetaan hienoja kokemuksia.

Pelaaminen voi rinnastua sosiaalisena kokemuksena esimerkiksi joukkueurheiluun tai elämyksenä lukemiseen.

Pelit voivat vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi kognitiivisiin taitoihin kuten reaktiokykyyn, arviointikykyyn ja päätösten tekemiseen.

Fortnite

Epic Games -yhtiön kehittämä verkkotaistelupeli.

Julkaistiin kesäkuussa 2017.

Fortnitella on yli 120 miljoonaa pelaajaa.

Pelissä on kaksi eri pelimuotoa: Save The World ja Battle Royale.

Lähteet: Pelitutkija Mikko Meriläinen, tutkimusjohtaja Matilda Hellman ja Epic Games