Teema

Ikäkuski saa kertaamalla viisikin vuotta lisää ratissa

Markku ja Arja Salonoja ovat juuri palanneet etelään automatkalta Kuusamosta. Takana on kolme tuhatta kilometriä ratissa parin viikon aikana.

– Ajan mielestäni aika varovaisesti, mutta tilanteet tulevat eteen äkkiä, Markku Salonoja miettii.

– Vanhemmiten olen huomannut, että ajamiseen pitää keskittyä. Sivuille ei saa paljon vilkuilla.

– On sulla kyllä hyvä jarrujalka, vaimo huikkaa vierestä.

– Tykkään ajaa vakionopeussäädin päällä, kun ei tarvitse tuijottaa nopeusmittaria ihan koko ajan. Jää paremmin aikaa liikenteen seuraamiseen, isäntä jatkaa.

sastamalalaiset Salonojat ovat autoilijoina varsin tyypillinen suomalainen eläkeläisparikunta: pari pohjoisen reissua ja ajokilometrejä yhteensä noin 15 000 vuodessa, ja ratissa istuu useimmiten perheen mies.

Markku Salonoja luopui kuorma-auton yhdistelmäajokortista täytettyään 70 vuotta. Henkilöautoilu kuitenkin jatkuu.

– Lääkärin kanssa ei ole ajokykyasioista puhuttu, mutta kerran hoitaja määräsi minut muistitestiin. Läpi meni.

Salonoja on huomannut, että hämärä aika vaikeuttaa näkemistä silmälasit päässä. Pariskunta ajoittaa liikkumisensa päiväaikaan. Pitkille reissuille lähdetään aamulla, ei enää illan pimetessä.

– On hyvä, jos kuljettajat itse tiedostavat omat rajoituksensa ja ajavat niiden mukaan, liikenneopettaja ja Suomen Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi kannustaa vieressä.

– Ikä voi tuoda liikkumista hankaloittavia vaivoja tai puutteita. Moni osaa korvata ne ennakoimalla ja omalla varovaisuudella.

Suomessa on pian miljoona 65 vuotta täyttänyttä. Lähivuosikymmeninä seniorikuljettajien määrä kasvaa voimakkaasti, koska yhä useampi heistä haluaa ja kykenee ajamaan entistä kauemmin.

– Vuodet eivät kerro kaikkea. Istuin juuri 88-vuotiaan kuljettajan kyydissä. Jos en olisi ikää tiennyt, olisin luullut häntä 60-vuotiaaksi, niin hyvin hän ajoi, Jokilampi kertoo.

Mitä vanhempi kuljettaja on, sitä enemmän ajamista rajoittavat vaivat lisääntyvät. Pää ei käänny yhtä hyvin ja nopeasti kuin nuoremmilla. Iäkkäät kuljettajat ovatkin yliedustettuina risteyskolareissa. Ikäkuskit kaipaavat myös opastusta ja neuvoja oman autonsa ominaisuuksista ja tekniikasta. Juuri siksi Salonojakin on saapunut ajoharjoitteluradalle.

Radalla harjoitellaan oikean istuma-asennon löytämistä, auton pysäytystä, jarrutusta ja ajamista veden liukastamassa kaarteessa – ensin hitaasti ja lopulta niin, että harjoituksessa käytetyn Salonojan oman Peugeotin ESC-ajonvakautusjärjestelmä puuttui peliin luistoa hilliten.

– Niin vanha ei ihminen olekaan, ettei jotakin uutta oppisi. Erittäin hyödyllistä, jokaisen ikäkuskin pitäisi päästä kokeilemaan tätä, Salonoja summaa harjoittelun antia.

Vaikka ikäkuskien määrä kasvaa, varta vasten heille tarkoitettua käytännön ajo-opetusta, kertauskursseja ja harjoittelua on tarjolla niukasti.

Jos oma tai läheisen ajokyky epäilyttää, sen voi usein tarkistuttaa lähimmän autokoulun erikseen järjestämässä testiajossa.

Liikenneturvakin järjestää alueellisia ikäautoilijoille tarkoitettuja teoriakursseja.

– Autoa tarvitaan asiointi- ja mökkimatkoille ja ystävien tapaamiseen, varsinkin siellä missä julkista liikennettä ei ole. Maalla ja kaukana palveluista asuvien terveiden iäkkäiden kannattaa pitää yllä ajotaitoaan, Jarmo Jokilampi neuvoo.

– Vapaaehtoinen ajotavan ja -kyvyn kartoitus tuo ikäihmiselle viisikin ajovuotta lisää. Nyt liian monen ajaminen loppuu kerralla lääkärin tai poliisin määräämään ajokieltoon.

Pääosin autokoulujen käyttämät ajoharjoitteluradatkin halutaan avata ikäkuskien käyttöön. Ratoja on maassa noin 30, ja parillakymmenellä niistä on valmiudet myös liukkaan kelin harjoitteluun. Nokian radalle on jo tulossa koeluontoisia kertauskursseja yli 65-vuotiaille autoilijoille. Tarkoituksena on, että opetusta voitaisiin järjestää myöhemmin muillakin ajoharjoitteluradoilla. Opetuksesta vastaisivat Autokoululiitto, paikalliset autokoulut ja vapaaehtoiset liikenneopettajat.