Teemajutut

Ikivanha kombuchajuoma tukee vatsan hyvinvointia

Ila Nordman kaataa lasipullosta etikkaiselta tuoksuvaa juomaa lasin pohjalle. Vedellä laimennettuna juoma näyttää valkoviiniltä ja maistuu happamalta.

– Juon kombuchaa lähes päivittäin, yleensä ruokajuomana lasillisen päivässä.

Kombucha valmistetaan käyttämällä teestä, sokerista ja sienimäisestä kombuchaviljelmästä, joka on hiivojen ja bakteerien muodostamaa kasvustoa. Käymisaikaa ja makeutta säätelemällä juomasta saa joko simamaisen poreilevaa tai hyvinkin hapanta.

Ravitsemusterapeutiksi Ruotsissa opiskeleva Nordman tutustui kombuchaan jo vuonna 2011. Pikku hiljaa kombucha on noussut yhdeksi terveyden trendijuomaksi.

Hyvinvointinsa edistämiseksi Nordman syö myös muita hapatettuja valmisteita, kuten herkkujaan hapanporkkanoita. Lisäksi hän nappaa purkista probiootteja kapseleina.

– Hiukset ja kynnet kasvavat hyvin, vatsa voi hyvin ja vastustuskyky on vahvistunut, Nordman sanoo.

Kombuchajuoma, hapatettuja kasviksia sisältävä korealainen kimchi, maidosta hapatettu kefiiri, misotahna ja tuttu hapankaali ovat esimerkkejä luontaisesti maitohappobakteereja sisältävistä ruoista.

Mutta mitä tutkimukset sanovat hapatettujen ruokien ja juomien terveysvaikutuksista?

– Kaikissa hapatetuissa ruoissa on maitohappobakteereja, mutta näistä ei ole tutkittua terveyshyötyä, mikrobiologian professori Per Saris toteaa.

– Vahva tieteellinen näyttö on todennäköisesti vasta tulossa, FLT ravintovalmentaja Annika Havaste arvioi.

Kapseliin pakatut maitohappobakteerit selviävät tutkitusti elävinä suolistoon saakka. Ruokien sisältämien maitohappobakteerien kohdalla tästä ei ole varmuutta, sillä suurin osa bakteereista kuolee matkalla suolistoon.

Elävinä suolistoon päätyvistä mikrobeista voi olla hyötyä.

– Tähänastiset tutkimukset ovat jo osoittaneet maitohappokäytettyjen ruokien yhteyden 2-tyypin diabeteksen ja sydänsairauksien riskien pienenemiseen sekä painonhallintaan, Havaste toteaa.

Hyvin epävarmaan kuitenkin on, säilyvätkö esimerkiksi välipalapatukoihin jälkikäteen lisätyt bakteerit elävinä eli onko niistä hyötyä.

– Myöskään hapanleivästä ei löydy eläviä kantoja paistamisen takia, Havaste sanoo.

Maitohappobakteerit ovat yksi esimerkki probiooteista, joiden terveyshyödyistä tutkittua tietoa ja näyttöä saadaan koko ajan lisää.

– Useimmat markkinoilla olevat probiootit on suunniteltu syötäviksi ja liittyvät suoliston toiminnan parantamiseen. Probiootit auttavat häiriötilassa olevaa suolistoa pääsemään takaisin tasapainoon, Saris sanoo.

Ihmisen oma suolistobakteerikanta ei juurikaan muutu enää kolmen ikävuoden jälkeen. Jos suoliston oma bakteerikanta on epätasapainossa, probioottien tarkoitus on auttaa suolistoa kasvattamaan omat hyvät bakteerit takaisin.

– Probiootti on ikään kuin ulkopuolinen, avulias tyyppi, joka vieraillessaan suolistossa täydentää oman, yksilöllisen mikrobikannan hyvää työtä sekä estää haitallisten pöpöjen toimintaa, Havaste kuvaa.

Probiootit auttavat kuitenkin myös muita kuin vatsavaivaisia.

WHO:n virallisen määritelmän mukaan probiootilla tarkoitetaan elävää mikro-organismia, joka riittävästi annosteltuna antaa käyttäjälleen jonkinlaisen terveyshyödyn tai muun edun.

– Etua voidaan pitää hyvinkin väljänä, Saris toteaa.

Markkinoilla on esimerkiksi tuote, johon lisätyt probiootit tuottavat hampaiden pinnalla vetyperoxidia.

– Tässä tapauksessa etu voi siis olla se, että hampaat valkaistuvat, henkilöstä tulee entistä itsevarmempi ja hän löytää elämänsä miehen tai naisen, Saris visioi.

Probiootteja on lisätty myös esimerkiksi tamponeihin ja voiteisiin, jotka tasapainottavat vaginan bakteerikasvustoa ja voivat auttaa muun muassa hiivaongelmiin tai hajumuutoksiin. Suun limakalvoille laitettavat probiootit voivat puolestaan ehkäistä pahanhajuista hengitystä.

– Myös Suomessa on kehitteillä iholle sumutettavia probioottisia suihkeita, joista haetaan apua atooppiseen ihottumaan tai muihin iho-oireisiin, Saris sanoo.

Probioottien vaikutusta mielialaan, aivotoimintaan ja masennukseen tutkitaan kaiken aikaa.

– Todennäköisesti probiootit ovat tulevaisuudessa yksi osa masennuksenkin hoidossa, Saris sanoo.

– Tähänastiset tutkimukset osoittavat jo suoliston hyvinvoinnin yhteyden mielialaan ja tunnetiloihin, Havaste toteaa.

Professori Saris myöntää kuluttajan olevan hiukan heikoilla hakiessaan vastausta siihen, mitkä markkinoilla olevista probioottivalmisteista antavat todellisen avun.

– Hyöty riippuu ihmisestä ja hänen ongelmastaan. On niin monta eri mikrobia, joilla on erilaisia vaikutuksia.

Eniten tutkimusta ja myös näyttöä on Sariksen mukaan Lactobacillus GG-maitohappobakteerista, jota on lisätty moniin meijerituotteisiin ja mehuihin.

– Siitä ainakin voidaan uskottavasti sanoa, että sillä on jotakin vaikutusta. Se esimerkiksi vähentää turistiripulia, Saris toteaa.

Tuoreimpia artikkeleita