Teemajutut

Ilmastonmuutos uhkaa tehdä kahvista luksusta

Ilmastonmuutos uhkaa tehdä suomalaisten rakastamasta kahvista ylellisyystuotteen, johon kaikilla ei ole varaa.

Tämän hetken arvioiden mukaan kahvinviljelyyn soveltuva maa-ala vähenee puolella vuoteen 2050 mennessä, jos maapallon ennustettu keskilämpötilan 2–2,5 asteen nousu toteutuu.

Tällä olisi jo merkittäviä vaikutuksia kahvin saatavuuteen ja hintaan, arvioi Pauligin Kahvi-liiketoiminnan toimitusjohtaja Lenita Ingelin.

– Tämä on uhkakuva, jota vastaan haluamme tehdä töitä. Ilmastonmuutos on ehdottomasti kahvin tuotannon tämän hetken suurin haaste ja huolenaihe.

Viime vuonna maailmassa tuotettiin arviolta 159 miljoonaa 60 kilon säkillistä raakakahvia. Edellisvuoteen verrattuna kahvin tuotanto nousi 0,8 prosenttia. Suurimmat tuottajamaat Brasilia, Vietnam ja Kolumbia tuottivat liki kaksi kolmasosaa kaikesta maailman raakakahvista.

Suomalaiset juovat tunnetusti eniten kahvia maailmassa. Suurin osa suomalaisten juomasta kahvista on peräisin Latinalaisesta Amerikasta.

Pauligilla paahdetaan joka sadas maailmassa tuotettu kahvinpapu. Yhtiössä on Ingelinin mukaan huomattu, että tärkein keino taistella ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia vastaan on toimia vastuullisesti viljelijämaissa.

Ilmaston lämpenemisellä on kahvin viljelylle monia kielteisiä vaikutuksia. Kahvipensaat eivät menesty liian kuumassa ja kosteassa.

– Sääolojen muutokset ja lämpötilojen nousu ovat jo lisänneet kahvin viljelijöiden paineita siirtää viljelmiään korkeammalle suotuisampiin olosuhteisiin. Loputtomiin sekään ei ole mahdollista.

Ilmastonmuutos näkyy myös heikentyneinä satoina. Kuumuus johtaa myös kahvinmarjojen liian nopeaan kypsymiseen, mikä heikentää kahvipapujen laatua.

Lisäksi lämmin ja kostea ilma altistaa kahvipensaan kasvitaudeille, kuten kahviruosteelle.

Pauligin tavoite on, että tämän vuoden loppuun mennessä kaikki heidän käyttämänsä kahvi on vastuulliseksi varmennettua, joko sertifiointien tai viljelijämaissa toteutettujen kumppanuushankkeiden kautta.

– Viljelijän täytyy saada toimeentulonsa kahvista. Haluamme tukea myös koko paikallisen yhteisön hyvinvointia ja auttaa viljelijöitä liiketaloudellisesti hyvään tulokseen sekä ympäristön kannalta kestävän viljelyyn. Kaikki yhteistyökumppanimme ovat sitoutuneet vastuullisuusperiaatteisiimme, jotka koskevat työoloja, ympäristön suojelua ja kestävää viljelyä, Ingelin sanoo.

Yritykset eivät ole ainoita tahoja, jotka ovat havahtuneet pohtimaan tuotteiden alkuperää ja sitä, miten ekologisesti ja eettisesti ne on tuotettu. Myös kuluttajat haluavat nykyään tietää, mistä kahvi tulee ja miten se on viljelty.

Tutkimusten mukaan liki joka kolmas suomalainen miettii tuotteen vastuullisuutta ostopäätöstä tehdessään. Nuorista tätä pohtii joka toinen.

Puheet vastuullisesta kuluttamisesta ovat yleistyneet ja arkipäiväistyneet eikä enää voida sanoa, että vain tietyn tyyppiset ihmiset pitäisivät eettisiä kulutusvalintoja todella tärkeinä, arvioi Reilu kauppa ry:n tiedottaja Sanna Räsänen.

Räsänen käyttää esimerkkinä Pauligin Juhla Mokasta ja Meiran Kulta Katriinasta tekemiä Reilun kaupan versioita.

– Ne madalsivat tiettyyn kahvimerkkiin tottuneiden kynnystä valita vastuullinen tuote.

– Kannustan some-aikakaudella lähestymään yrityksiä ja kysymään, ovatko heidän myymänsä tuotteet vastuullisia. Kahvialan yrityksiltä saa ja kuuluukin kysyä, mitä te tiedätte alkuperästä.

Suomalaisten yritysten tietämys vaihtelee Räsäsen mukaan huonosta aika hyvään.

– Se on uutta, että isot yrityksetkin puhuvat nyt vastuullisuudesta ja myöntävät, etteivät tiedä tarpeeksi. Se on ensimmäinen askel.

Yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva Finnwatch vertaili vuonna 2016 julkaistussa raportissa paahtimoita sen perusteella, miten suuri osa niiden käyttämästä raaka-aineesta oli vastuullisuussertifioitua.

Muun muassa Reilun kauppa, UTZ ja RA eli Rainforest Alliance ovat esimerkkejä sertifiointijärjestelmistä, jotka edellyttävät vastuullisuuden kriteerejä.

– Suomen suosituimpien kahvimerkkien valmistajien Pauligin ja Meiran välillä oli tuolloin suuria eroja Pauligin eduksi. Kummatkin paahtimot ovat sittemmin lisänneet sertifioitujen kahvien tarjontaa. Tekemistä riittää silti edelleen, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.

Kultalahti sanoo, että paahtimon koosta ei voi suoraan vetää johtopäätöksiä vastuullisuudesta. Oleellista on, että ostokäytännöt ovat vastuullisia ja että paahtimo tuntee toimitusketjunsa ja tietää, mistä sen käyttämä raaka-aine tulee. Tuotanto-olojen valvonnan tulee olla riippumatonta, järjestelmällistä ja läpinäkyvää.

– Tällä hetkellä kolmannen osapuolen vastuullisuussertifioinnit ovat luotettavin työkalu sosiaalisen vastuullisuuden valvontaan.

15 tuoreinta

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930