fbpx
Teema

Ilmeillä on yksi tärkeä biologinen merkitys, ja juuri sen kasvomaskit peittävät: "Ihmisten pitäisi tiedostaa, miten paljon katse ja läsnäolo vaikuttavat"

Ilmeet ja eleet kertovat joskus enemmän kuin sanat. Kun maski peittää suun seudun, vuorovaikutus vaikeutuu. Peilaamme tiedostamattomasti toistemme ilmeitä ja tunnetiloja, sillä se on ihmislajin ikiaikainen käyttäytymistapa. Neuropsykologi Nina Sajaniemi ja viestinnän professori Pekka Isotalus neuvovat, miten korona-aikana kannattaa viestiä maskin takaa tai videoyhteyden varassa.
Erityisen herkästi "tutkamme" rekisteröi toisten ihmisten silmien ja suun seudun ilmeitä.
Erityisen herkästi "tutkamme" rekisteröi toisten ihmisten silmien ja suun seudun ilmeitä.

Suuri osa ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta on muuta kuin puhetta. Eleet, ilmeet, asennot ja äänenpainot voivat joissain tilanteissa kertoa puhekumppanillemme jopa enemmän kuin sanat.

Kuinka vuorovaikutuksen käy, jos koronapandemia jatkuu ja entistä useampi kohtaaminen tapahtuu teknologian välityksellä tai kasvomaskien läpi?

Neuropsykologi, kasvatustieteen professori Nina Sajaniemi sanoo, että asiasta kannattaa olla hiukan huolissaan.

– Elämme jatkuvasti peilaussuhteessa toisiimme. Kun maski peittää kasvojen tärkeitä ele- ja ilmelihaksia, viestinnästä lohkeaa pala pois, hän sanoo.

Suomalaiset eivät muutenkaan ole erityisen ilmehtivää kansaa, joten nykyisissä poikkeusoloissa eleisiin ja ilmeisiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota.

– Sosiaalinen vuorovaikutus ravitsee ihmistä ja koskettaa syvää biologiaa. Se saa mielen liikkeelle eloisalla tavalla, hän sanoo.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Kun käytät kasvomaskia, kohdista katseesi puhekumppaniisi ja osoita, että olet läsnä. Muuten vuorovaikutus voi jäädä vajaaksi. Uutispäällikkö Markku Uhari näyttää mallia. Kuva: Sara Aaltio
Kun käytät kasvomaskia, kohdista katseesi puhekumppaniisi ja osoita, että olet läsnä. Muuten vuorovaikutus voi jäädä vajaaksi. Uutispäällikkö Markku Uhari näyttää mallia. Kuva: Sara Aaltio

Tarkkailemme tiedostamattomasti toisten eleitä

Tunteet tarttuvat. Kun opettaja tulee luokkaan ja ilahtuu nähdessään oppilaat, hänen hymynsä ja ilahtumisensa tarttuu oppilaisiin. Sama toimii toisinkin päin. Jos astut kokoushuoneeseen, jossa on nyrpeä ilmapiiri, omakin mieliala laskee.

– Tämä on vahvasti biologista ja tapahtuu täysin tiedostamattomasti. Kun ymmärtää, että kyse on tiedostamattomasta asiasta, voi toimia niin, että levollisuus ja luottamus lisääntyisivät, Nina Sajaniemi sanoo.

Evoluution kannalta kyse on ihmislajin käyttäytymisestä, joka juontaa miljoonien vuosien taakse.

– Skannaamme jatkuvasti lajitoveriemme käyttäytymisestä turvan ja vaaran signaaleja, Sananiemi sanoo.

Erityisen herkästi “tutkamme” rekisteröi toisten ihmisten silmien ja suun seudun ilmeitä. Vaaran signaaleja ovat esimerkiksi ärtymys, levottomuus, ohi katsominen ja muut uhkaaviksi tulkittavat käytöstavat. Turvan signaaleja ovat hymy, levollisuus, kiinnostus ja hyväksyvä, arvostava katse.

Vaaran signaaleja havaitessa ihmisen stressitaso nousee, jolloin taistele ja pakene -reaktio käynnistyy. Turvan signaaleista elimistö rauhoittuu. Esimerkiksi ryhmätilanteissa lapsi peilaa automaattisesti muita ryhmän lapsia ja aikuisia. Stressi ja tunteet tarttuvat.

Katso puhekumppaniasi ja rauhoita itsesi

Maski kasvoillaan kulkeva ihminen voi vaikuttaa tunteettomalta ja jopa vieraalta. Vanhusten hoitolaitoksissa omaiset ja henkilökunta ovat käyttäneet nenä-suusuojia jo alkukesästä lähtien, vaikka yleinen maskisuositus tuli voimaan vasta elokuussa.

Huonosti kuulevan vanhuksen kanssa voi olla vaikeaa kommunikoida jo pelkästään siksi, että hän ei ehkä saa selvää puheesta, kun sanoja ei voi lukea huulilta. Jos maskikasvoisen ihmisen hymy ei ulotu silmiin saakka, hyväntahtoisuus jää huomaamatta.

– Ihmisten pitäisi tiedostaa, miten paljon katse ja levollinen läsnäolo vaikuttavat, kun yritetään kommunikoida maskin läpi, Nina Sajaniemi sanoo.

Aivan ensimmäiseksi puhujan pitäisi rauhoittaa itsensä esimerkiksi hengittämällä syvään. Se stimuloi vagushermoa, joka on kehoa rauhoittavan hermoston tärkein osa. Rauhoittunut keho lähettää levollisia signaaleja, jotka toinen peilaa levollisuutena.

Kun puhut maskin takaa, katso puhekumppaniasi ja anna hänen ymmärtää, että olet läsnä ja arvostat häntä.

– Jos itse katselee sivuun ja juttelee niitä näitä kaalinpäitä, yhteyttä ei synny, Sajaniemi sanoo.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Suun ja silmien seudulla ovat tärkeimmät ilmelihakset. Kuva: Sara Aaltio
Suun ja silmien seudulla ovat tärkeimmät ilmelihakset. Kuva: Sara Aaltio

Ilmeet ja äänenpainot kertovat tunteista

Viestinnän professori Pekka Isotalus sanoo, että kasvojen ilmeillä viestitään eritoten tunteita. Silloin ei tarkoiteta pelkästään “suuria tunteita”. Pienet ilmeet ja eleet ovat osa jokapäiväistä sanatonta viestintää.

– Tunteisiin sisältyy esimerkiksi se, miten suhtaudumme asioihin, hän sanoo.

Myönteinen, hiukan hymyyn kääntyvä ilme viestii ystävällisyyttä ja toisinaan myös kohteliaisuutta. Toisaalta esimerkiksi sarkasmin tai ivan huumori osoitetaan hymyn tapaisilla ilmeillä. Jos kasvomaski peittää suun seudun, tulkinta vaikeutuu.

– Äänenpainot ja äänensävytkin kertovat suhtautumisesta. Niillä voisi tehostaa viestintäänsä ja kompensoida puuttuvia ilmeitä, hän ehdottaa.

Lisäksi suhtautumistaan voi ilmaista vaikka käsieleillä tai esimerkiksi kertomalla kielellisesti, että tämä oli huumoria.

Verkkokokouksessakin kannattaa käyttää aikaa kuulumisiin

Monet ovat pitäneet korona-ajan myönteisenä puolena sitä, että ihmiset ovat oppineet käyttämään etäyhteyksiä kokousten ja palavereiden välineinä. Joka kerta ei olekaan pakko matkustaa kokoukseen toiselle paikkakunnalle, kun saman asian voi hoitaa videopalaverissa.

Asiat hoituvat yleensä hyvin, mutta ongelmaksi voi koitua sosiaalisen läsnäolon puute. Videokokouksessakin ihmisellä pitäisi olla tunne, että hän on kontaktissa aidon ihmisen kanssa.

– Jos kameratkin ovat pois päältä, emme näe toistemme ilmeitä emmekä nyökkäyksiä, jotka ovat minimipalaute puhujalle ja merkki siitä, että on tullut kuulluksi ja ymmärretyksi, Isotalus sanoo.

Hänen mukaansa verkkovuorovaikutuksessa asioita joutuukin selventämään, visualisoimaan, perustelemaan ja tarkistamaan paljon enemmän kuin kasvokkain kohdatessa. On viestittävä tietoisesti sekin, että kuuntelen.

Suomalaiset ovat Isotaluksen mielestä oppineet korona-aikana käyttämään teknologisia välineitä monipuolisesti. Yhdessä asiassa on kuitenkin edelleen oppimista. Etäkokoukset hoidetaan vähän liiankin tehokkaasti asia edellä.

– Normaalitilanteessa kokoushuoneessa on paljon epävirallista puhetta, joka on tärkeää vuorovaikutussuhteen ylläpitämiseksi. Verkkokokouksessakin tälle pitäisi olla tilaa, hän sanoo.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Iloinen, surullinen, vihainen vai rento? Nenä-suujuoja peittää kasvojen tärkeitä ilmelihaksia, joten puhekumppanin tunnetilaa voi olla vaikea päätellä. Vuorovaikutusta voi tehostaa silmillä ja käsien elekielellä, näyttää uutispäällikkö Markku Uhari. Kuva: Sara Aaltio
Iloinen, surullinen, vihainen vai rento? Nenä-suujuoja peittää kasvojen tärkeitä ilmelihaksia, joten puhekumppanin tunnetilaa voi olla vaikea päätellä. Vuorovaikutusta voi tehostaa silmillä ja käsien elekielellä, näyttää uutispäällikkö Markku Uhari. Kuva: Sara Aaltio

 

Liioittele vähän

Voit luoda kelvollisia vuorovaikutustilanteita maskin takaa tai videoyhteyden päästä, mutta se vaatii hiukan vaivannäköä. Joudut tehostamaan sanatonta viestintääsi, sillä nenä-suusuoja ja teknologiset välineet leikkaavat osan eleistä.

Maski: Koska maski peittää hymyn ja muut suun seudun ilmeet, liioittele muita ilmeitä ja eleitä: Ulota hymysi silmiin asti, kohdista katse kuulijaan tai puhujaani ja käytä käsieleitä. Keskity häneen, jonka kanssa puhut.

Verkkoviestintä ja videokokoukset: Selvennä asioita sanallisesti: Jäsennä, kirjoita auki, perustele ja kuvaile enemmän kuin kasvokkain tavatessa. Nyökkää, peukuta tai osoita puhujalle kannustusta sanallisesti. Älä ryntää suoraan asialistalle, vaan käytä videokokouksessakin pieni hetki kuulumisten vaihtoon. Näin pidät yllä vuorovaikutussuhdetta ja rakennat luottamusta, joka on välttämätöntä viestinnässä.

Menot