fbpx
Teema

Jopa miljoonalla suomalaisella on esidiabetes, eikä moni tunnista riskiä – Anneli Saaristo kuuli televisiossa sairastavansa diabetesta

Kohonnut verensokeri on salakavala terveysriski, joka johtaa usein kakkostyypin diabetekseen. Arviolta miljoonalla suomalaisella on esidiabetes, joka lähes aina edeltää sairastumista. Oikeilla valinnoilla voi estää taudin puhkeamisen. Pitkään diabetesta sairastanut laulaja Anneli Saaristo löysi vuosi sitten motivaation aloittaa elämäntaparemontin.
Kakkostyypin diabetesta sairastava laulaja Anneli Saaristo haaveilee, että voisi koronan jälkeen järjestää konsertin. Sen nimi olisi takavuosien hittiäni lainaten Näin jäätiin henkiin, Saaristo sanoo. Kuva: Annamaria Palsi-Ikonen
Kakkostyypin diabetesta sairastava laulaja Anneli Saaristo haaveilee, että voisi koronan jälkeen järjestää konsertin. Sen nimi olisi takavuosien hittiäni lainaten Näin jäätiin henkiin, Saaristo sanoo. Kuva: Annamaria Palsi-Ikonen

Laulaja Anneli Saariston kakkostyypin diabetes todettiin Elämä pelissä -televisio-ohjelman kuvauksissa vuonna 2009. Ohjelmassa julkisuudesta tutut henkilöt pyrkivät lisäämään hyvinvointiaan terveellisillä elämäntavoilla, valmentajan avulla.

Televisiokansan edessä saatu diagnoosi ei tullut yllätyksenä. Jo aiemmin Saaristolla oli todettu metabolinen oireyhtymä, vaikka verensokerit eivät olleet vielä olleet niin koholla, että kyseessä olisi diabetes.

– Olin aavistanut, että se tulisi. Olin ylipainoinen. Pikkuveljeni sairasti ykköstyypin diabetesta, joten tiesin olevani riskiryhmää. Myös elämäntyylini oli boheemi. Laulajan ammatissa säännöllistä ateriarytmiä on vaikeaa noudattaa, ja silloin tällöin join aika paljon ystävieni kanssa. Se oli sellaista iloista alkoholinkäyttöä. En niin välittänyt huolehtia painostani.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Raskausajan diabetes yleistyy. Nykyään jo joka viides odottava äiti sairastuu siihen raskauden aikana.
Raskausajan diabetes yleistyy. Nykyään jo joka viides odottava äiti sairastuu siihen raskauden aikana.

Motivaatio joko tulee tai ei tule

Pitkän aikaadiabeteksen puhkeamisen jälkeen Saaristo jatkoi elämäänsä kuten aiemminkin. Suurin muutos oli säännöllinen diabeteslääkitys.

Vuosi sitten löytyi motivaatio aloittaa elämäntaparemontti, jonka seurauksena toinen diabeteslääke on voitu jättää kokonaan pois.

– Oma heräämiseni asiaan syttyi, kun luin jostain, että diabetes voi myös lähteä pois. Paljon on itsestä kiinni. Motivaatio on sellainen asia, että se joko tulee tai ei tule. Yksi hyvä motivaattori on se, että haluaa elää. Diabetes kuluttaa valtimoita, mikä ei ole hyvä juttu.

Nykyisin Saaristo ei juo alkoholia ja syö kevyesti ja varovaisesti. Vuoden aikana on lähtenyt 12 kiloa. Painon pudotus tuli hyvään aikaan, sillä ylipaino on riskitekijä myös koronan kannalta.

Koronarajoitukset ovat pitäneet viime vuonna 70-vuotisjuhliaan viettäneen laulajan pääasiassa kotona. Vaikka motivaatiota olisi käydä salilla ja vesijuoksussa, se ei ole nyt mahdollista. Kävelylenkit Tampereen Sorsapuiston ympäristössä sentään onnistuvat.

– En ole erityisen peloissani, mutta on viisasta olla varovainen. En suunnittele vielä lähtöä ravintolaan, vaikka mieli tekisi. Haaveilen myös siitä, että voisin korona-ajan jälkeen järjestää konsertin, jonka nimi olisi takavuosien hittiäni lainaten Näin jäätiin henkiin, Saaristo nauraa.

Saaristo haluaa rohkaista diabetekseen sairastuneita ymmärtämään, ettei tauti merkitse maailmanloppua.

– Kakkostyypin diabetes ei ole koskaan estänyt minua elämästä elämääni tavalliseen tapaan. Kaikki tätä sairastavat tietävät, että taudin kanssa pystyy elämään suurin piirtein normaalia elämää pienillä muutoksilla. On syötävä oikein ja kylliksi, nukuttava ja liikuttava, eikä pidä tupakoida. Itse tosin olen laiskanpulskea tyyppi.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Uusimpien tutkimusten mukaan jo yksistään istuskelun vähentäminen ja liikkeelle lähteminen parantavat veren sokeriarvoja.
Uusimpien tutkimusten mukaan jo yksistään istuskelun vähentäminen ja liikkeelle lähteminen parantavat veren sokeriarvoja.

Pienikin painonpudotus auttaa diabeetikkoa

Myös Diabetesliiton ylilääkäri, sisätautien erikoislääkäri Pirjo Ilanne-Parikka kannustaa kakkostyypin diabeetikkoja ja sairauden riskiryhmään kuuluvia elämäntaparemonttiin ja pudottamaan painoaan. Ylipaino ja erityisesti vyötärölihavuus on kakkostyypin diabeteksen selkeä riskitekijä.

Pienet askelet riittävät. Jo muutaman kilon painonpudotus korjaa paljon. Monelle viiden kilon laihdutus on riittävää. Tärkeää on myös ymmärtää, että jo tavallinen arkiaktiivisuus on ennaltaehkäisyn kannalta hyvä asia ja lyhyistäkin liikuntatuokioista on hyötyä. Liikunta laskee välittömästi verensokeria.

– Ihmisillä on herkästi käsitys, että pitää liikkua paljon, jotta terveyshyötyjä saavutetaan. Kaikenlainen liikuskelu ja istumisen vähentäminen on hyväksi. Hyvä nyrkkisääntö on se, että aina 30 minuutin istumisen jälkeen liikuskellaan kolmen minuutin ajan.

Valtava joukko vaarassa sairastua

Joka vuosi 20 000 suomalaista sairastuu kakkostyypin diabetekseen. Kaikkiaan sairastuneita on noin 400 000. Vielä suurempi joukko, arviolta miljoona suomalaista on esidiabeetikkoja, suuri osa heistä tietämättään.

Sairastumiseen tarvitaan altistavat perintötekijät ja ympäristö- ja elintapatekijät. Jos jommallakummalla vanhemmalla tai sisaruksella on kakkostyypin diabetes, sairastumisriski on noin 40 prosenttia. Jos se on molemmilla vanhemmilla, riski on vielä suurempi. Lisäksi vyötärölihavuus lisää sairastumisriskiä.

60 prosenttia kakkostyypin diabetestapauksista saataisiin estettyä tai siirrettyä liikkumalla ja laihduttamalla. Etenkin esidiabeteksen hoidossa laihduttaminen ja säännöllinen liikunta ovat tärkeitä.

Esidiabeteksella tarkoitetaan tilaa, jossa verensokeri on koholla, mutta sitä ei vielä kutsuta diabetekseksi. Tila on tärkeä tunnistaa, sillä se kehittyy varsin usein kakkostyypin diabetekseksi. Jokainen kakkostyypin diabeetikko on käynyt läpi esidiabetesvaiheen.

Ilanne-Parikan mukaan kakkostyypin diabetes ja esidiabetes ovat yleensä osa laajempaa aineenvaihduntahäiriötä eli metabolista oireyhtymää.

– Siihen sairastuvilla on vyötärölihavuuden ohella yleensä kohonnut verenpaine ja veren tri­glyseridirasva. Hyvä eli HDL-kolesteroli on matala ja verensokeri kohonnut. Usein myös maksa on rasvoittunut, veren kihtiarvo on koholla ja on unenaikaisia hengityshäiriöitä eli uniapneaa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Verensokeriarvot kannattaisi mittauttaa viiden vuoden välein ainakin, jos tietää kuuluvansa riskiryhmään. Kuva: Arto Fröjd
Verensokeriarvot kannattaisi mittauttaa viiden vuoden välein ainakin, jos tietää kuuluvansa riskiryhmään. Kuva: Arto Fröjd

Jo liikkeelle lähtö korjaa sokeritasoa

Jo kevyt liikunta ja paikallaan olon vähentyminen korjaavat sokeriaineenvaihduntaa, käy ilmi ODL Liikuntaklinikan meneillään olevasta väitöstutkimuksesta.

ODL Liikuntaklinikan tutkija, projektikoordinaattori Miia Länsitie tutki väitöskirjassaan liikkumisen ja paikallaan olon yhteyttä ikääntyneiden sokeriaineenvaihduntaan. Tutkimukseen osallistui yli 700 vuonna 1945 syntynyttä oululaista. Heidän aktiivisuuttaan seurattiin aktiivisuusrannekkeen avulla.

Tutkimus osoitti, että jo paikallaan olon vähentäminen edistää ikääntyneiden sokeriaineenvaihduntaa. Tärkeintä on säännöllisyys ja aktiivisuus pitkin päivää. Paikallaan olo ja istuminen näkyvät heti sokeriaineenvaihdunnan hidastumisena.

– Toisaalta esimerkiksi se, että käy harrastamassa liikuntaa, mutta istuu loppupäivän, ei ole sokeriaineenvaihdunnan kannalta yhtä hyvä kuin se, että liikkuu päivän aikana rivakammin, mutta myös muuten välttää paikallaan oloa arjessa.

– Alustavissa tuloksissa olemme myös havainneet, että fyysisen aktiivisuuden vaikutus sokeriaineenvaihduntaan ei välttämättä ole kaikilla ikääntyneillä samanlainen, Länsitie sanoo.

Esimerkiksi vyötärölihavilla ikääntyneillä fyysinen aktiivisuus ja etenkin kevyt liikunta ja liikkeellä olo voivat tehostaa sokeriaineenvaihduntaa jopa tehokkaammin kuin normaalipainoisilla. Länsitie korostaa, että kaikki liikkeellä olo on paikallaan oloa parempi vaihtoehto.

– Avainasemassa on kuitenkin säännöllisyys. Jos lopetat lääkkeen ottamisen, niin sen vaikutukset ajan myötä lakkaavat, näin käy myös liikunnan osalta.

Sokeriaineenvaihdunnan kannalta kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa on hyvä olla vähintään 2,5 tuntia ja lihaskuntoharjoittelua vähintään kahdesti viikossa. Pitkiä paikallaan olon jaksoja tulee tauottaa mahdollisimman usein.

Tyypin 2 diabetes yhä nuorempien sairaus

Tyypin 1 diabeteksessa haiman kyky tuottaa insuliinia tuhoutuu. Syntyyn ei voida vaikuttaa elintavoilla. Hoitona on elinikäinen insuliinipistoshoito. Sairastutaan yleensä alle 40-vuotiaana.

Tyypin 2 diabetes kehittyy vähitellen. Elintavoilla on keskeinen merkitys, myös perimä vaikuttaa. Iäkkäämpien sairaus, mutta ylipainon ja liikkumattomuuden myötä yhä nuoremmat sairastuvat.

Diabetesta edeltää esidiabetes. Verensokeri on kroonisesti koholla, mutta ei vielä ylitä diabeteksen raja-arvoja. 2 tunnin sokeriarvon ollessa koholla puhutaan heikentyneestä sokerinsiedosta.

Etenkin heikentyneeseen sokerisietoon voidaan vaikuttaa laihduttamalla ja lisäämällä liikuntaa. Ilman elintapamuutosta suurin osa esidiabeetikoista sairastuu tyypin 2 diabetekseen.

Raskausajan diabetes yleistyy vauhdilla

Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka ilmenee raskauden aikana ensimmäistä kertaa ja häviää yleensä synnytyksen jälkeen.

Raskausdiabetes yleistyy nopeasti. Se puhkeaa nykyisin jo joka viidennelle odottavalle äidille. Selittävä tekijä on odottavan äidin ylipaino. Synnyttävät naiset painavat enemmän kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Myös äidin korkea synnytysikä vaikuttaa sairastumisalttiuteen.

Raskausdiabetes on riski sekä äidille että vauvalle. Puolelle raskausdiabetekseen sairastuneista äideistä kehittyy kakkostyypin diabetes 5–10 vuoden kuluessa.

Äidin raskausdiabetes lisää myös lapsen riskiä sairastua diabetekseen ja saada ylipainoa, vaikka lapsen sairastumisriskiin vaikuttavat myös olennaisesti esimerkiksi koko perheen ruokailutottumukset.

Tärkein hoito on oikea ruokavalio. Raskausajan jälkeen äidin tulisi mittauttaa vuosittain verensokeriarvonsa. Myös raskauskilojen laihdutus on tärkeää.

Mittauta verensokeri säännöllisesti

Kaikkien yli 30-vuotiaiden, ja erityisesti riskiryhmään kuuluvien, kannattaa mittauttaa kakkostyypin diabeteksen seulomiseksi verensokeriarvonsa viiden vuoden välein. Verensokeri nousee salakavalasti ja usein ilman selviä oireita.

Riskiryhmään kuuluvat ne, joiden lähisukulaisella on diabetes, joiden painoindeksi on yli 30 kg/m2 tai vyötärömitta on miehellä yli 100 cm tai naisella yli 90 cm tai jos verenpaine on kohonnut tai saa diabeteksen riskitestissä 12 pistettä tai enemmän.

Sairastumisriskiään voi arvioida Diabetesliiton nettisivuilta löytyvällä riskitestillä.

Menot