Teemajutut

Joukkorahalla sijoittaminen voi sopia riskinottajalle

Joukkorahoitus on yleistynyt yritysmaailmassa. Yhdeksi rahoitusvaihtoehdoksi uusille, listaamattomille yrityksille on noussut osakepohjainen eli sijoitusmuotoinen joukkorahoitus.

Sijoittajalle se voi tarjota mahdollisuuden sijoittaa hankkeeseen, jossa on suuremmat riskit ja tuotto-odotukset kuin perinteisessä pörssisijoittamisessa.

Internetissä piensijoittajat pääsevät käsiksi listaamattomiin kasvuyrityksiin, jotka olivat ennen vain enkelisijoittajien ulottuvilla. Sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välittävät palvelualustat ovat kuin listaamattomien osakkeiden verkkokauppoja, joissa sijoittaja voi tutustua yrityksiin ja tehdä sijoituspäätöksen napinpainalluksella.

– Listaamattomien yritysten osakkeita on tarjottu aiemmin vain rikkaimmalle yhdelle prosentille maailmassa, koska niihin sijoittaminen on ollut vaikeaa ja verkostojen takana. Minimisijoitus on ollut todella iso, esimerkiksi 50 000 euroa. Digitalisaation kautta muutamalla satasella voi päästä käsiksi samoihin sijoituksiin, kertoo joukkorahoitusalusta Invesdor oy:n toimitusjohtaja Lasse Mäkelä.

Suomen Pankin tilastojen mukaan viime vuonna sijoitusmuotoista joukkorahoitusta välitettiin 63 miljoonan euron arvosta, mikä on lähes 51 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Invesdor on yksi suomalaisista osakepohjaista joukkorahoitusta välittävistä yrityksistä, jotka haastavat perinteiset investointipankit.

Joukkorahoitusbuumiin ovat lähteneet mukaan myös perinteiset pankit. OP:lla on takana kaksi onnistunutta joukkorahoituskierrosta ja kolmas on käynnissä. Nordea taas aloittaa yhden epäonnistuneen yrityksen jälkeen yhteistyön kasvuyritysten digitaalisessa rahoituksessa Invesdorin kanssa.

 

Sijoitusmuotoinen joukkorahoitus voi sopia tavalliselle piensijoittajalle, jos tämä on valmis sietämään riskejä, kertoo joukkorahoituksen asiantuntija Aki Kallio.

– Normaalia korkeammat riskit pitää tiedostaa ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Joukkorahoituksen pitäisi olla vain pieni osa sijoitussalkkua ja silloinkin hyvin hajautettuna, Kallio neuvoo.

Nykyään Danske Bankissa työskentelevä Kallio osallistui aiemmin joukkorahoituslain valmisteluun valtiovarainministeriön neuvottelevana virkamiehenä. Hän on toinen syksyllä julkaistavan, ensimmäisen suomalaista joukkorahoitusta käsittelevän kirjan kirjoittajista.

Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen riskit ovat kovemmat kuin perinteisessä pörssisijoittamisessa, koska rahoitettavat yritykset ovat listaamattomia start up- tai kasvuyrityksiä. Kallion mukaan suurin riski joukkorahoituksessa sijoitusmuotona on se, selviävätkö alkuvaiheessa olevat yritykset.

– Moni menee konkurssiin. Riskin ydin on siinä, millaiset yritykset hakevat rahoitusta sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen kautta, ei joukkorahoittamisessa sijoitusalustana, Kallio sanoo.

 

Sijoituksesta listaamattomaan yritykseen on vaikea päästä eroon, koska jälkimarkkinoita ei ole. Mahdollisuutta myymiseen joutuu odottamaan kauan, eikä silloinkaan tuoton saaminen ole varmaa. Usein kasvuyrityksillä palaa rahaa markkinointiin, tuotekehitykseen ja asiakaskunnan kasvattamiseen.

Invesdorin Lasse Mäkelän mukaan sijoitusmuotoinen joukkorahoitus on verrattavissa perinteiseen enkelisijoitustoimintaan, jossa yrityksen alkuvaiheessa hankittuja osakkeita pidetään usein 5–10 vuotta.

– Siinä hypätään vaunuun, otetaan iso riski ja odotetaan, että yhtiö joskus listautuisi pörssiin.

Riskien lisäksi osakepohjaisen joukkorahoituksen tuotot voivat olla isommat kuin perinteisessä sijoittamisessa. Kun osakkeita ostetaan yrityksen alkuvaiheessa, ne maksavat vielä suhteellisen vähän. Jos yritys lopulta pääsee pörssiin, osakkeen arvo on voinut moninkertaistua.

Esimerkiksi Mäkelä nostaa Googlen ja Facebookin kaltaiset jättiläiset, jotka olivat pitkään listautumattomia.

– Kun yritykset listautuivat pörssiin, ne olivat jo miljardien arvoisia. Kasvuyrityksistä on mahdollista saada monikymmenkertaiset, jopa satakertaiset, voitot, Mäkelä sanoo.

 

Joukkorahoituksessa rahaa kerätään yleensä pieninä summina laajalta joukolta ihmisiä. Jos rahoituskierroksen tavoitesummaa ei saada kasaan, rahat palautuvat joukkorahoittajille.

Invesdorin viime vuonna järjestämistä rahoituskierroksista 73 prosenttia onnistui, eli minimisumma saatiin kasaan sijoittajajoukolta.

Rahoituskierrokselle pääsevät yritykset valitaan Invesdorilla tarkkaan. Tällä hetkellä hakijoita on kuukaudessa 100–150, joista vain viisi prosenttia valitaan kierrokselle. Yleisin hylkäämisperuste on se, että yritys on liian alkuvaiheessa.

– Kun kasvuyritys kasvaa tarpeeksi, esimerkiksi enkelisijoittajien avulla, se kiinnostaa jo meidänkin sijoittajiamme. Pitää näyttää, että liikeidea toimii, Juha Mäkelä sanoo.

Sijoittajat ovat rahoittaneet Invesdorin kautta kuuden vuoden aikana 58 miljoonalla eurolla 120 kasvuyritystä, joista pörssiin asti on päätynyt kuusi. Mäkelän mukaan joukkosijoittajien saamista tuotoista ei ole vielä tilastoja, mutta hän vertaa niitä enkelisijoittajien kasvuyrityksistä saamaan keskimäärin 20–25 prosentin vuosituottoon.

 

Suomen joukkorahoitusmarkkinat ovat lähes viisinkertaistuneet vuodesta 2014. Viime vuonna erilaisten joukkorahoitusalustojen kautta välitettiin rahoitusta Suomessa yhteensä lähes 247 miljoonaa euroa.

Aki Kallio uskoo joukkorahoitusmarkkinoiden kasvun jatkuvan.

– Alan kehitys ei ole jatkunut ehkä niin suurena kuin aiemmin, mutta luvut ovat merkittäviä, Kallio toteaa.

Vuodesta 2015 vuoteen 2016 joukkorahoitusmarkkinat yli kaksinkertaistuivat, ilmenee valtiovarainministeriön kyselystä. Viime vuonna kasvu hidastui noin 61 prosenttiin.

Vuonna 2016 sijoitusmuotoinen joukkorahoitus lähes kolminkertaistui ja kasvoi eniten eri joukkorahoitusmuodoista. Viime vuonna se kasvoi enää puolella, ja ohi kipusi lainamuotoinen joukkorahoitus yli 60 prosentin kasvulla.

Tuoreimpia artikkeleita