Teema

Kaasuauto on kelpo vaihtoehto – ainakin etelässä

Tätä Opel Astraa ei juuri erota sisarmalleistaan ennen kuin on ajettava tankilliselle. Bensiinikin kelpaa, diesel ei lankaan, mutta varsinaisesti Astran CNG-versio käy maa- tai biokaasulla.

Kaasua mahtuu kahteen komposiittitankkiin yhteensä 19 kiloa. Sillä ajaa hyvissä oloissa noin 430 kilometriä. Kaasua kuluu valmistajan arvion ja omien kokemustenikin mukaan noin 4,2 kiloa sadalla kilometrillä.

Sen jälkeenkään Astralla ei jää tielle. ”Varapolttoaineena” on reilut 13 litraa bensiiniä.

Fossiilisen maakaasun vertailukelpoinen litrahinta on vajaat 80 eurosenttiä ja orgaanisista jätteistä valmistetun biokaasun noin 93 senttiä. Vastaavat kilohinnat ovat 1,24 ja 1,45 euroa.

Hyvin varustellusta ja hiljaisesta Astrassa puuttuu omaan makuuni enää automaattivaihteisto.

Kaasukäyttöisten henkilöautojen käyttö Suomessa yleistyy vielä hitain askelin. Pahin este on yhä harvahko asemaverkosto, joka keskittyy kaasuputkiston reitille eteläisen Suomen isojen kaupunkien ympäristöön.

– Sieltä on aloitettu, missä on eniten ihmisiä ja autoja ja minne putket yltävät. Kun kaasuautojen määrä kasvaa, asemia nousee välietapeillekin kuten Jyväskylän ja Oulun välille, Gasumin kehityspäällikkö Markus Kaarlela sanoo.

Yhtiöllä on omia kaasuasemia 26. Muita yksityisiä tankkausasemia maasta löytyy reilu tusina, ja niiltä saa kotimaassa tuotettua biokaasua. Pohjoisin kaasutankkausmahdollisuus löytyy Oulusta.

Gasumilla on suunnitelmat 35 uudesta asemasta. Pisteitä nousee noin kymmenen kappaleen vuosivauhdilla, tänä vuonna esimerkiksi Saloon, Vantaalle ja Oulun Limingantulliin.

Tulevia kohteita ovat lisäksi Raisio, Turku, Seinäjoki, Tampere, Mikkeli ja Kuopio sekä Lappi.

– Viiden vuoden kuluessa Rovaniemelle nousee asema, jos ei meidän niin jonkun muun. Kemin–Tornion aluekin tarvitsee kaasuaseman jo pelkästään raskaan liikenteen takia.

”Satelliittiasemille” liikennekaasu kuljetetaan konteissa.

Suomen tavoite on 50 000 biokaasulla toimivaa autoa vuoteen 2030 mennessä.

– 35 uutta asemaa ei tällöin riitä mihinkään. Ruotsissa on nyt 50 000 kaasuautoa ja 170 asemaa. Meillä luvut ovat 5 000 autoa ja 40 asemaa, Kaarlela vertaa.

Kaasuautot ovat saaneet uutta puhtia ilmastopuheiden, biokaasuvaihtoehdon ja Gasumin tarjoaman kiinteähintaisen kuukausitankkauksen ansiosta.

Kaasuautomallistot myös laajenevat otolliseen aikaan. Vuoteen 2021 asti Suomessa tuetaan uuden kaasuauton hankintaa 2 000 eurolla. Auton muuntamiseksi kaasukäyttöiseksi tukea saa 1 000 euroa.

Trafin tilaston mukaan tammi-toukokuun välissä ensirekisteröitiin 501 bensiini- ja kaasukäyttöistä sekä 71 vain kaasutoimista henkilöautoa. Luvut päihittävät jo nyt viime vuoden 433 autoa.

Käytettyjä autoja tuotiin maahan kaksi kertaa enemmän, joten kaasuautoja tuli viime vuonna lisää noin 1 200 kappaletta.

Kaasuautot kiinnostavat nyt varsinkin yrityksissä, kotimaisen leasing- ja yritysautoyhtiön Fleet Innovation Oy:n toimitusjohtaja Sakari Viitanen kertoo.

– Joka kolmas yritysautoilun päättäjistä miettii kaasua seuraavana polttoainevaihtoehtona. Sähköauton hankintaa miettii noin puolet.

Yrityksissä kaasu- ja sähköautovalinnoilla halutaan viestiä ympäristövastuusta ja toisaalta säästöjä painottavasta kulukurista. Autoilun muutosten keskellä rahoitusleasing puolestaan koetaan turvalliseksi hankintamalliksi, sillä autosta pääsee irti ennalta lasketulla takuuhinnalla.

– Kaasuautojen jälleenmyyntiarvo näyttää kehittyvän hyvin, kun dieseleillä se on tullut hieman alaspäin, itsekin kaasulla ajava Viitanen huomauttaa.

Päivän lehti

24.10.2020

Fingerpori

comic