fbpx
Teema

Keksi itsellesi syy liikkua

Oletko huolissasi, koska et ole viime aikoina jaksanut liikkua, kuten sinulla on ollut tapana?

Se on hyvä lähtötilanne. Ihminen, joka on huolissaan liikkumattomuudestaan tai motivaation puutteesta, on jo voiton puolella, sanoo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Mary Hassandra.

Enää tarvitsee vain päästä liikkeelle, löytää taas se kadonnut kipinä. Siihen on onneksi olemassa eri menetelmiä.

ENSIN PITÄÄ miettiä, mikä on se syy, joka saa nousemaan sohvan pohjalta.

Vuosia yksikseen urheillut aktiiviliikkuja saattaa tarvita seuraa harjoitteluun, kun taas vähemmän liikkuneen innostus syttyy, kun hän ymmärtää, miten paljon liikunnasta on hyötyä.

– Jopa kaikkein pienimmillä muutoksilla on merkitystä. Jokainen voi muuttaa tapojaan hieman ja hyötyä siitä.

Hassandra uskoo, että liikunta voi tuoda nautintoa jokaiselle.

– Mutta ensin pitää selvittää, mikä henkilöä motivoi.

Toisille motivaatiota tuovat ulkoiset asiat, kuten liikkumisen seurauksena tapahtuva painonpudotus. Toisia ajaa eteenpäin sisäinen motivaatio: liikunnan tuoma hyvä mieli ja autuas olo.

Yleensä kyse on näiden kahden yhteispelistä.

INNOSTUS LIIKUNTAAN katoaa Hassandran mukaan yleensä, jos henkilö kohtaa toistuvia epäonnistumisia tai jos hän tuntee itsensä kykenemättömäksi. Jollakin mielekkyys katoaa, kun lähisali suljetaan tai jos kaverit lopettavat harrastamisen.

Usein tarvitaan asennemuutosta. Pitkään urheilua harrastaneille liikunta on kuin hampaiden pesu: se on rutiini muiden päivän rutiinien joukossa. Jos rutiinia ei ole, asia on monimutkaisempi.

Hassandran mukaan elämäntapamuutoksen tekemiseen kuluu ainakin vuosi.

– Joskus motivaation lähde lakkaa olemasta. Jos paino on pudonnut ja terveys kohentunut, ihminen ei enää välttämättä löydä syitä liikkua. Silloin on tärkeä etsiä sisäisiä lähteitä motivaatiolle.

Liikkujalla ei ole motivaatio-ongelmia, jos liikunta ei vaadi ponnisteluita ja kun se on luonnollinen osa elämää. Silloin liikunnan ilo tulee itse tekemisestä eikä siitä, mitä sen avulla voi saavuttaa.

Lapin urheiluopiston henkisen valmennuksen kouluttaja Joona Vazama huomauttaa, että jos tavoite on laihduttaa kymmenen kiloa mahdollisimman nopeasti, ei lopputulos todennäköisesti saa aikaan muutosta elämäntavassa.

– Muutokseen varatun ajan on oltava realistinen. Kyseessähän on isompi muutos, jossa painon putoaminen on vain yksi piste.

TUTKIJOIDEN mukaan motivaatio on monimutkainen ja yksilöllinen asia. Siksi siitä on vaikea keskustella yleisellä tasolla: Joku haluaa liikkua, koska salilla tapaa kavereita. Toinen, koska haluaa juosta maratonin.

Lähes jokainen motivoituu tai ainakin innostuu omasta kehityksestään. Siksi itsensä kannattaa haastaa rohkeasti lajilla, joka poikkeaa omasta päälajista mahdollisimman paljon, uskoo Lapin urheiluopiston valmennuskeskuspäällikkö Mikko Pohjola.

– Usein urheilijan kehittymisen esteiksi eivät muodostu lajiharjoittelun määrä ja olosuhteet, vaan taidolliset ja fyysiset valmiu­det edistyä lajissa. Toki yhden lajin puitteissa voi harjoitella monella tapaa.

Aikuisten yleisurheilukoulu tai vaikkapa ohjattu kahvakuulaharjoitus voivat toimia hyvänä muistutuksena siitä, mihin kaikkeen oma keho pystyy.

Anna Ruohonen

Menot