Teema

Keväthuolto antaa kodin viherkasveille uutta puhtia

Ylipuutarhuri Pertti Pehkonen suosittelee mullan vaihtamista, muttei kannata huolestua, jos siitä luistaa joinain vuosina.
Aasiankriinumi on täyttänyt ruukun juurillaan. Pertti Pehkosen mukaan tästä huomaa, että kasvi on syytä vaihtaa suurempaan ruukkuun, jossa sen juurilla on tilaa kasvaa ja jossa se saa mullasta paremmin ravinteita. Kuva: Arttu Laitala
Aasiankriinumi on täyttänyt ruukun juurillaan. Pertti Pehkosen mukaan tästä huomaa, että kasvi on syytä vaihtaa suurempaan ruukkuun, jossa sen juurilla on tilaa kasvaa ja jossa se saa mullasta paremmin ravinteita. Kuva: Arttu Laitala

Kevään saapumisen huomaa auringonvalon lisääntymisen ja lumien sulamisen lisäksi siitä, että ikkunalaudalla olevaan kasviin on ilmestynyt uusia kirkkaan vihreitä lehtiä tai pieniä silmuja. Jotta kasvun ihmeestä voisi nauttia vielä enemmän, kasvia voi hieman avittaa.

Helsingin yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Pertti Pehkonen kertoo, että yksinkertaistettuna kasvit tarvitsevat vettä, lämpöä, valoa, happea ja ravinteita.

– Ai kun se olisikin näin helppoa. Kyse on näiden asioiden oikeasta suhteesta, Pehkonen sanoo.

Mutta annetaan ylipuutarhurin kertoa, mitä kodin viherkasveille kannattaa tehdä keväällä, jotta ne kurkottelisivat tyytyväisinä kohti valoa ja puskisivat uusia lehtiä ja oksia.

Keväthuollon ajankohta

Kodin huonekasvin keväthuolto on hyvä tehdä helmikuun lopun ja huhtikuun alun välillä, koska tällöin valon määrä lisääntyy ja kasvilla on kasvukausi menossa.

Jos kasvi voi selvästi huonosti ja tarvitsee esimerkiksi suuremman ruukun, huollon voi tehdä myös kesällä tai syksyllä. Paras hyöty tulee kuitenkin keväällä. Keväthuollosta kasvi saa kasvupyrähdyksen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kasvien mullan päälle on hyvä laittaa ohut kerros soraa, jottei mullan pinnalle kasva hometta tai sienirihmastoa. Sora voi olla esimerkiksi tavallista hiekoitusmursketta tai lecasoraa. Kuva: Arttu Laitala
Kasvien mullan päälle on hyvä laittaa ohut kerros soraa, jottei mullan pinnalle kasva hometta tai sienirihmastoa. Sora voi olla esimerkiksi tavallista hiekoitusmursketta tai lecasoraa. Kuva: Arttu Laitala

Mullan vaihtaminen

Multa olisi hyvä vaihtaa joka vuosi, mutta tosiasia on se, että mitä isompi ruukku, sen suurempi työ. Pienten kasvien mullan vaihtaminen on tärkeämpää kuin isojen, koska nyrkinkokoinen ruukku voi olla lähes täynnä juuria.

Ruukun pohjan reiän päälle voi laittaa rikkinäisen ruukun palasia tai lecasoraa. Tämä varmistaa, ettei vesi seiso ruukun alaosassa ja juuret saavat happea.

Ei kannata kuitenkaan olla huolissaan, jos mullan vaihtamisesta luistaa joinain vuosina. Yksi keino on laittaa eloperäistä muhevaa multaa ruukun pintaan. Sekin jo auttaa.

Kastelu mullanvaihdon jälkeen

Mullan vaihtamisen tai uuteen ruukkuun istuttamisen jälkeen kasville kannattaa antaa reilusti vettä, jotta uusi multa kastuu läpikotaisin.

Ensimmäinen kastelu on syytä tehdä päältä, vaikka käytössä olisi altakasteluruukku, jotta juuret saavat varmasti riittävästi kosteutta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Aasiankriinumi on täyttänyt ruukun juurillaan. Sen pitää päästä pian uuteen suurempaan ruukkuun, jossa sen juurilla on tilaa kasvaa ja jossa se saa mullasta paremmin ravinteita. Kuva: Arttu Laitala
Aasiankriinumi on täyttänyt ruukun juurillaan. Sen pitää päästä pian uuteen suurempaan ruukkuun, jossa sen juurilla on tilaa kasvaa ja jossa se saa mullasta paremmin ravinteita. Kuva: Arttu Laitala

Milloin kasvi tarvitsee suuremman ruukun?

Tähän ei ole yleissääntöä – ei auta muu kuin katsoa ja tutkailla tilannetta.

Yksinkertainen keino on kiepsauttaa kasvi nurin ja poistaa ruukku. Siitä näkee helposti, jos multa on tupaten täynnä juuria. Silloin kasvi kannattaa kiireesti laittaa isompaan ruukkuun ja uuteen multaan. Usein jo päältä näkee, jos ruukusta on tullut tiivis.

Kasvi on hyvä siirtää aika ajoin suurempaan ruukun, koska se tarvitsee tilaa kasvulle. Lehvistön ja juuriston koon pitäisi olla jotenkin järkevässä suhteessa toisiinsa. Jos käyttää vanhoja ruukkuja, niille on syytä näyttää harjaa ja pesuainetta kuten mäntysuopaa, jotta sienitaudit eivät leviä.

Ravinteet

Ravinteita kannattaa käyttää, koska kasvi tarvitsee niitä varsinkin kevään ja alkukesän aikana kasvamiseen. Uudessa mullassa on jonkin verran ravinteita, mutta se ei riitä pitkäksi aikaa, koska pieneen purkkiin mahtuu vain vähän multaa.

Jos aikaisemmin ei ole käyttänyt ravinteita, eron kasvussa huomaa varmasti. Hups, sepäs kasvaa.

Lannoitevaihtoehtoja on monia. Nestemäistä lannoitetta on helppo käsitellä, ja se leviää multaan tasaisesti.

Ravinnetikut ovat hyviä, koska ne liukenevat hitaasti ja ovat pitkäikäisiä. Isoissa kasveissa tikut voi olla toisaalta vaikea työntää riittävän syvälle. Luonnonmukaiset orgaaniset ravinteet ovat ekologisesti kestävämpi tapa, mutta ne saattavat haista vähän.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Saintpaulia eli paavalinkukka viihtyy varjoisalla itään tai länteen osoittavalla ikkunalla. Paavalinkukkia Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Kaisaniemessä. Kuva: Arttu Laitala
Saintpaulia eli paavalinkukka viihtyy varjoisalla itään tai länteen osoittavalla ikkunalla. Paavalinkukkia Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa Kaisaniemessä. Kuva: Arttu Laitala

Muoviruukku

Monet kodin huonekasveista – kuten rehevät ja ohutlehtiset – pärjäävät hyvin liikkeestä tulevassa muoviruukussa. Muoviruukku voi olla sen sijaan huono kasveille, jotka vaativat hiekkaisemman mullan ja tykkäävät kuivemmasta, koska ilma ei kierrä niissä niin hyvin.

Jos ostaa aavikon kasvin kuten kaktuksen, vaihtaisin sen saviruukkuun, jossa kasvi saa helpommin riittävästi happea.

Pitääkö kasvia leikata?

Kasveja ei pidä koskaan leikata huvikseen. Puuvartiset kasvit saattavat joskus kaivata tasapainottavan leikkauksen, jos ne tekevät enemmän oksia esimerkiksi ikkunan puolelle. Näin kasvi ei pääse kellahtamaan.

Joku kasvi saattaa kaivata latvuksen kurissa pitämistä, jottei se leviä liikaa tai muodostu epäsiistiksi. Ja tietysti kuolleet ja huonot kohdat voi leikata pois.

Kasvia kannattaa leikata vain erityisestä syystä – mieluummin antaa niiden kasvaa ja viihtyä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kasveja kannattaa suihkuttaa välillä, jotta lehdet puhdistuvat pölystä. Kuva: Arttu Laitala
Kasveja kannattaa suihkuttaa välillä, jotta lehdet puhdistuvat pölystä. Kuva: Arttu Laitala

Ulos vieminen

Se on ihan hyvä juttu, koska ulkona kasvit saavat raitista ilmaa ja luontaisella tavalla vettä ja kosteutta. Ei Suomen kesä niin kylmä ole, etteivät kasvit siellä pärjäisi.

Esimerkiksi peikonlehti, joka on tropiikin kasvi, selviytyy hyvin kesäilmassa, vaikka lämpöä olisi päivän tai pari vain noin 10 astetta. Se on hyvä sijoittaa varjoisaan paikkaan, koska peikonlehti on herkkä suoralle auringonvalolle. Ja pakkasta se ei siedä, joten kasvi on syytä tuoda syksyllä ajoissa sisälle.

Kasvien viemisessä ulos kannattaa olla hieman varovainen, koska jotkut niistä ovat herkkiä auringolle.

Yleiset virheet

Yleisin virhe on liika kastelu. Jos tuntuu, ettei kasvi voi hyvin, kyse on melkein aina liiasta kastelusta.

Kasvi voi olla myös väärässä paikassa, jolloin se saa liikaa valoa tai on liian pimeässä. Kasvin olisi hyvä olla jonkin ikkunan läheisyydessä. Jos ikkunaa ei ole lähimaillakaan, kasvin läheisyyteen on syytä laittaa lisävalo, koska muuten sille käy huonosti.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Ylipuutarhuri Pertti Pehkonen tarkistaa, ettei villakilpikirva ole päässyt tekemään tuhojaan käpypalmun runkoon. Kuva: Arttu Laitala
Ylipuutarhuri Pertti Pehkonen tarkistaa, ettei villakilpikirva ole päässyt tekemään tuhojaan käpypalmun runkoon. Kuva: Arttu Laitala

Kasvin paikka

Kannattaa tutustua, mistä kasvi on kotoisin ja minkälaisissa olosuhteissa se luonnossa kasvaa. Sen jälkeen sijoita kasvi paikkaan, joka matkii parhaiten sen luontaisia oloja.

Esimerkiksi saintpaulia kasvaa sademetsän pohjakerroksessa, jossa on vain hyvin vähän valoa. Siitä voi päätellä, että se viihtyy paremmin varjoisalla itään tai länteen osoittavalla ikkunalla kuin aurinkoisella.

Lehtien hoitaminen

Sisätiloissa lehtien pinnoille kertyy pölyä, mikä tukkii ilmaraot ja näin heikentää kasvin yhteyttämistä. Sen takia keväthuollossa kasvi kannattaa suihkuttaa. Isolehtisen kasvin lehdet voi pyyhkiä märällä rätillä.

Suihkuttaminen on helpompaa, jos kasvin vie kesällä ulos. Myös sade ajaa saman asian.