Teema

Kia Stinger vie juurille: ohjaamossa on hauskaa!

Kun sammutan moottorin ensi kertaa kotipihassa, huokaisen syvään ja kiitän: ihanaa, että tällaisia autoja uskalletaan vielä tehdä.

Korealainen Kia on vahvasti profiloitunut järkiautojen rakentajaksi. Aivan ensimmäiseksi en olisi uskonut, että juuri se saa päähänsä rakentaa tämän kaltaisen laitteen.

En ole ainoa ihastunut. Stinger yllätti viime syksynä ja kipusi yhtenä kuudesta Vuoden Auto Suomessa 2018 -finaaliin. Lopputulos oli viides sija, kun tittelin vei nimiinsä taatusti turvallinen ja järkevä valinta eli Seat Ibiza.

Yhden Stingerin hinnalla kun saa helposti ainakin kolme Ibizaa.

Mikä sitten tekee Stingeristä niin erityisen? Aloitetaan vaikka muotoilusta.

Auto on häpeilemättömän kaunis, varsinkin sivuprofiililtaan. Korimalli on niin sanottu Gran Turismo: pitkä, mukava ja urheilullinen coupe, jossa katon takalinja laskee loivasti kohti perää. Kadehtikaa, italialaiset koriräätälit!

Ohjaamo on hillityn tyylikäs, mutta ei vielä täysin yllä korealaismerkin vaativien kilpailijoiden tasolle. Esimerkiksi ohjauspyörän kehä on omaan käteeni hieman liian ohut ja liukas, ja kojelaudan materiaalit voisivat olla hienostuneemmatkin.Ohjaamo on hillityn tyylikäs, mutta ei vielä täysin yllä korealaismerkin vaativien kilpailijoiden tasolle. Esimerkiksi ohjauspyörän kehä on omaan käteeni hieman liian ohut ja liukas,

Stingerin kilpailijoiksi lasketaan esimerkiksi Audi A5 Sportback, BMW 4 Coupé ja Volkswagen Arteon. Kovassa sarjassa Kia yrittää kampittaa saksalaisia hyvillä varustetasoilla ja hintaluokassa varsin maltillisella hinnoittelulla. Stingerit maksavat 50 000–75 000 euroa.

Koeajoversiossa on 2,2-litrainen dieselmoottori, joka ainakin itselleni riittää tässäkin autoluokassa mainiosti. Vahvasti vääntävän ja taloudellisen koneen – keskikulutus jäi 7 litran tuntumaan – vaihtoehtona tarjotaan kahta bensiinimoottoria. Niistä kiinnostavampi on 3,3-litrainen V6-kaksoisturbo, joka lienee se ainoa oikea monellekin tällaisen auton valitsevalle.

Moottorin luomia mielikuvia täydentää itse ajaminen. Yhdellä sanalla sanottuna se on hauskaa. Koko totuus ei asu sähköautoilussa.

Leveä auto isoilla renkailla imee itsensä kiinni asvalttiin. Kuljettajan istuma-asento on niin syvä, että tien ja sen kohinan tuntee ja aistii takamuksen alla. Matkustamon ääni- ja tuulieristys vaikuttaa moitteettomalta.

Ohjaus on tarkka jo luonnostaan, mutta Sport-ajotila tuo tähänkin kokemukseen vielä pari napsua lisää. Aistisipa ratin ja renkaiden liikkeet aina näin välittömällä tavalla.

Dieselmallit myydään joko taka- tai nelivetoisina. Nelivedon lisähinta on 5 000 euroa. Toinen nelivetoversio on edellä mainittu V6-malli.

Stingerin saa kolmella varustetasolla, joiden nimet jo kertovatkin varsinaisen kohderyhmän: Business Premium, GT-Line ja GT. Lisäksi tarjolla on useita rahakkaita varustepaketteja.

Metka yksityiskohta on korealaisen värimaailma. Ainoa “ilmainen” perusväri on keltainen Sunset Yellow, muut ulkovärit on hinnoiteltu 900–1 500 euron välille. Montako keltaista autoa olet ylipäätään Suomessa nähnyt?

Jo perusmallin varustelista on hengästyttävän pitkä. Kaikki oleelliset turvavarusteet ovat jo mukana, ja lisäksi autossa on erityisherkkuja kuten mäkilähtöavustin sekä törmäysvoimia jalankulkijaan vaimentava aktiivinen konepelti.

Tuulilasin alareuna on lämmitetty. Sen ansiosta lasinpyyhkijän jäätynyt kumi sulaa irti lasista nopeasti, ja pyyhinjälki on tarkempi ja siistimpi. Sulatkin pysyvät kunnossa pidempään.

Joku voi nyt kysyä, miksi Stingerin kaltaisia autoja yhä tuotetaan. Onko niillä tilaa, kun kuitenkin kohta liikumme sähkö- ja robottiautoilla emmekä välttämättä edes aja enää omin voimin?

Vastaus lienee se, että maailmassa kuitenkin kyllin moni ihminen yhä rakastaa kauniita autoja ja niillä ajamista ihan itse.