fbpx
Teema

Kokkaa kuin kokkaisit Kekkoselle: kalaa ja karpalokakkua – Urho "Känä" Kekkonen toimi nuorena kalaporukan soppavahtina ja uudisti sittemmin linnan ateriat

Kala, kotimaiset kasvikset ja marjat maistuivat presidentti Urho Kekkoselle läpi elämän. UKK:n inspiroima neljän ruokalajin ateria kelpaa pyhäpöytäänkin.
Urho Kekkonen vuonna 1975 Kuvasiskojen kuvaamana. Kuva: Museovirasto Historian kuvakokoelma
Urho Kekkonen vuonna 1975 Kuvasiskojen kuvaamana. Kuva: Museovirasto Historian kuvakokoelma

Pielavedellä syntynyt ja Kajaaniin oppikoululaisena muuttanut Urho Kaleva Kekkonen (1900–1986) vaali nuoruutensa makumuistoja koko elämänsä ajan. Hän rakasti yksinkertaista ruokaa ja kunnioitti perinteisiä suomalaisia raaka-aineita.

Luokkatoverit alkoivat kutsua Kekkosta Känäksi. Känä oli innokas kalastaja ja nautti myös kalaruoista.

Vaikka myöhemmin Kekkonen ei juuri ruoanlaittoon osallistunut, nuoruuden kalareissulla hän joutui porukan kokiksi.

– Aina minä saan olla keittäjänä, sillä pojat eivät viitsi. Ei tämä savussa makaaminen ja tulen kohenteleminen olisi hauskaa minustakaan, mutta täytyy, sillä pojat olisivat kai ennemmin syömättä kuin keittäisivät, Kekkonen kirjoitti tyttöystävälleen Osmankajärveltä kesällä 1919 kalakeiton ääreltä.

Tapaus kerrotaan Ritva ja Risto Lehmusoksan kirjassa Urho Kekkosen pöydässä (Ajatus Kirjat 2005). Sen mukaan myöskään puoliso Sylvi Kekkonen ei viihtynyt erityisen hyvin lieden ääressä. Miniä Brita Kekkosen mukaan tämä ei osannut juuri laittaa kuin pihviä ja perunoita.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Presidentti Urho Kekkonen kiinnittää neilikkaa Neuvostoliiton presidentin Leonid Brežnevin rintaan juhlalounaalla syksyllä 1961. Oikealla Sylvi Kekkonen. Kuva: Kauko Kanerva / Museovirasto. Kuva: Museovirasto Historian kuvakokoelma
Presidentti Urho Kekkonen kiinnittää neilikkaa Neuvostoliiton presidentin Leonid Brežnevin rintaan juhlalounaalla syksyllä 1961. Oikealla Sylvi Kekkonen. Kuva: Kauko Kanerva / Museovirasto. Kuva: Museovirasto Historian kuvakokoelma

Toi linnaan riistaa ja kalaa

Presidentiksi noustuaan Kekkonen muutti linnan edustusateriat. Hän vierasti liiallista prameutta. Kun pääruoalla oli tavallisesti nautittu vasikkaa, härkää ja kananpoikaa, Kekkonen halusi hirveä, poroa, siikaa ja lohta.

Hän vei Tenon lohta mukanaan jopa Egyptin valtiovierailulleen.

Ihan kaikkia Kekkosen toiveita ei linnassa toteltu. Tummaa leipää ei tarjoiltu virallisissa tilaisuuksissa, vaikka sitä presidentille itselleen linnaan hankittiinkin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kansanedustaja Urho Kekkonen aterioi Ostrobotnialla vuonna 1942. Kuva: F. E. Fremling / Museovirasto. Kuva: Museovirasto Historian kuvakokoelma
Kansanedustaja Urho Kekkonen aterioi Ostrobotnialla vuonna 1942. Kuva: F. E. Fremling / Museovirasto. Kuva: Museovirasto Historian kuvakokoelma

Nolo ruokamoka

Ritva ja Risto Lehmusoksa kertovat kirjassaan Urho Kekkosen pöydässä nolosta tapauksesta, joka sattui huhtikuussa 1970 Ruotsin silloisen kruununprinssin Carl Gustafin vierailulla Porojärvellä.

Tarjolla oli presidentin herkkua lohilaatikkoa. Eräkämpän kaasuhella ei ollut kypsentänyt ruokaa tasaisesti.

Presidentti ja kunniavieras saivat ruokansa kypsänä, mutta osa seurueesta rouskutteli pokkana raakaa laatikkoa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Presidentti Urho Kekkonen esiintyi mielellään kansamiehenä ja piti yksinkertaisesta ruoasta. Kuva: Kuvasiskot / Museovirasto. Kuva: Museovirasto Historian kuvakokoelma
Presidentti Urho Kekkonen esiintyi mielellään kansamiehenä ja piti yksinkertaisesta ruoasta. Kuva: Kuvasiskot / Museovirasto. Kuva: Museovirasto Historian kuvakokoelma

Neljä ruokalajia, neljä tarinaa

Kokosimme neljän ruokalajin aterian Urho Kekkosen innoittamana.

Graavisiika oli presidentin erikoisherkku. Eräretkillään Kekkonen nautti myös tuoresuolatusta siiasta, joka valmistuu muutamassa minuutissa. Vaikka lapamatoriski on vähäinen, pakasta järvisiikaa varmuuden vuoksi noin vuorokausi ennen käyttöä raakana.

Keväällä 1964 Kekkoset tekivät tärkeän vierailun Tarttoon ja Tallinnaan. Urho Kekkonen oli toisen maailmansodan jälkeen ensimmäinen läntinen valtionpäämies, joka vieraili neuvosto-Virossa. Isäntien juhlaillallisella Kekkonen nautti muun muassa sellerisosekeittoa.

Kuohkea ja samettisen pehmeä sellerisoppa on hienostunut, mutta konstailematon alkuruoka, johon selleri tuo mukavasti luonnetta. Tarjoile se Kekkosen maun mukaan hyvän ruisleivän ja suolaisen voin kera.

Keski-Suomessa Huopanankoskella vieraillessaan Kekkonen maistoi kuuluisaa Huopanan kalakeittoa. Vahvassa kalaliemessä keitettiin sipulia ja perunoita ja kalapalaset lisättiin vasta lopuksi.

Tämän jutun reseptissä liemeen on lisätty myös valkoviiniä ja kermaa, mutta muuten perusidea on sama: kala lisätään vasta aivan loppuvaiheessa. Siian sijaan voit käyttää keittoon yhtä hyvin myös lohta.

Kekkonen ei ollut suuri makean ystävä. Hän nautti kuitenkin kotimaisilla marjoilla maustetuista jälkiruoista sekä erityisesti juustoista. Niinpä Kekkos-henkinen ateria päättyy karpalokiilteellä päällystettyyn juustokakkuun.

Kaikki ohjeet ovat neljälle ruokailijalle.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tuoresuolattu siika koristellaan ruohosipulilla. Kuva: Harri Kuittinen
Tuoresuolattu siika koristellaan ruohosipulilla. Kuva: Harri Kuittinen

Tuoresuolattu siika

¼ sipuli

1 siikafile

½ limen mehu

½ tl sormisuolaa

¼ sokeria

4 pientä ruisleipäpalaa

koristeluun ruohosipulia

Hienonna sipuli. Poista siiasta nahka, vatsarasva ja ruodot ja hienonna se pieniksi kuutioiksi. Sekoita joukkoon sipulisilppu. Lisää joukkoon limemehu, suola ja sokeri.

Jos sinulla on kaasupoltin, voit polttaa kalan pintaan sillä hieman väriä.

Tarjoile ruisleivän päällä. Koristele ruohosipulilla.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Samettisen pehmeä sellerisosekeitto maistuu makealta, joten suolainen voi ruisleivän kera tuo sille maistuvan makuparin. Kuva: Harri Kuittinen
Samettisen pehmeä sellerisosekeitto maistuu makealta, joten suolainen voi ruisleivän kera tuo sille maistuvan makuparin. Kuva: Harri Kuittinen

Sellerisosekeitto

600 g mukulaselleriä

1 sipuli

3 valkosipulin kynttä

1 rkl oliiviöljyä

½ l punaista maitoa

2 dl kuohukermaa

25 g voita

1 tl suolaa

koristeluun persiljaa

Kuori ja paloittele selleri pieniksi paloiksi. Hienonna sipulit. Lämmitä oliiviöljy kattilassa, lisää sipuli ja kuullota. Lisää selleri, valkosipuli ja maitoa niin, että kaikki juurespalat peittyvät.

Hauduta keittoa miedolla lämmöllä välillä sekoitellen noin puoli tuntia, kunnes selleri on pehmeää ja maito lähes imeytynyt siihen.

Lisää kerma, voi ja suola. Aja tehosekoittimessa noin viisi minuuttia, kunnes keitto on tasaisen kuohkeaa.

Koristele persiljalla ja tarjoa ruisleivän ja voin kera.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Paistetut porkkanat tuovat kermaiseen siikakeittoon lisää makua. Kuva: Harri Kuittinen
Paistetut porkkanat tuovat kermaiseen siikakeittoon lisää makua. Kuva: Harri Kuittinen

Känän kalakeitto

2 sipulia

3 valkosipulin kynttä

1 iso porkkana

1 savustuspussi

200 g selleriä

200 g perunaa

7 dl kalalientä

3 dl valkoviiniä

1 dl maitoa

3 siikafilettä

2 dl kermaa

25 g voita

2 rkl valkoviinietikkaa

½ tl suolaa

½ tl valkopippuria

1 rkl tillisilppua

Kuori sipulit ja porkkana. Paloittele porkkana neljään osaan, siivuta sipulit. Laita sipulit ja porkkana savustuspussissa 15 minuutiksi 250-asteiseen uuniin. Pudota sitten lämpö 200 asteeseen ja savusta vielä noin 25 minuuttia.

Kuori ja paloittele selleri ja peruna noin 2 cm kokoisiksi kuutioiksi. Keitä kalaliemi. Lisää joukkoon valkoviini ja keitä noin 5 minuuttia. Lisää savustetut sipulit ja porkkana. Keitä noin puoli tuntia. Nouki porkkanat talteen ja soseuta liemi sauvasekoittimella. Lisää kattilaan sellerit, perunat ja maito. Keitä kypsäksi.

Nypi siikafileistä ruodot ja poista nahka ja vatsarasva. Leikkaa kala parin senttiä leveiksi viipaleiksi.

Lisää keittoon kerma, voi, valkoviinietikka, valkopippuri ja suola. Kiehauta. Ota keitto pois liedeltä ja lisää kalapalat keittoon. Odota noin 5 minuuttia, että kala on kypsynyt.

Paista sillä aikaa porkkanoihin väriä pannulla. Koristele keitto tillisilpulla ja paahdetuilla porkkanoilla.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tulosta Kekkosen kasvokuva paperille ja leikkaa siitä pois kasvojen vaaleat osat, jätä silmälasien, nenän ja suun ääriviivat. Laita muotti kevyesti kakun päälle ja ripottele pintaan reilusti tomusokeria. Poista muotti ja tarjoile heti. Kuva: Harri Kuittinen
Tulosta Kekkosen kasvokuva paperille ja leikkaa siitä pois kasvojen vaaleat osat, jätä silmälasien, nenän ja suun ääriviivat. Laita muotti kevyesti kakun päälle ja ripottele pintaan reilusti tomusokeria. Poista muotti ja tarjoile heti. Kuva: Harri Kuittinen

Karpalojuustokakku

Pohja

150 g kaurakeksejä

75 g voita

1 rkl sokeria

Täyte

6 liivatetta

200 g tuorejuustoa

200 g maitorahkaa

200 g mascarponea

1 dl sokeria

3 dl kuohukermaa

½ limen mehu

Kiille

2 liivatelehteä

200 g karpaloita

½ dl vettä

1 dl sokeria

koristeluun tomusokeria

Ruskista voi pannulla. Murskaa keksit muruksi, lisää sokeri ja sekoita voin sekaan. Levitä seos irtopohjavuoan pohjalle. Laita vuoka jääkaappiin odottamaan.

Valmista täyte. Pehmitä liivatteet kylmässä vedessä. Sekoita tuorejuusto, rahka, mascarpone ja sokeri keskenään. Vatkaa kuohukerma vaahdoksi.

Lämmitä limen mehu mikrossa ja sulata siihen pehmenneet liivatteet. Kaada neste tuorejuustoseokseen samalla sekoittaen. Nostele kermavaahto joukkoon. Kaada täyte vuokaan pohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia.

Kun täyte on hyytynyt, valmista kiille. Pehmitä liivatteet kylmässä vedessä. Lämmitä sillä aikaa karpalot kattilassa sokerivedessä. Soseuta seos sauvasekoittimella ja siivilöi tasaiseksi siivilän läpi. Lisää pehmenneet liivatteet ja anna hieman jäähtyä. Kaada kakun päälle ja laita kakku takaisin jääkaappiin noin tunniksi.

Lopuksi koristele kakku. Tulosta Kekkosen kuva paperille ja leikkaa pois kasvojen vaaleat osat. Laita muotti kakun päälle ja ripottele tomusokeria reilu kerros. Poista muotti ja tarjoile heti.

Presidentti Kekkosen lempiruokia

1. Urho Kekkonen oli kalamies koko ikänsä. Voissa paistetut muikut, kiiskiliemi, lahnanpääkeitto, graavisiika ja haukimureke maistuivat hyvin.

2. Äidin tekemä kaalisoppa oli nuoren Kekkosen “himoruokaa”. Se sisälsi kaalin lisäksi luista savulihaa, ohrasuurimoita, vettä, suolaa ja pippuria.

3. Kekkonen ei vierastanut harvinaisemmistakaan ruhon osista valmistettuja ruokia kuten hirvenpääkeittoa ja hirventurpahyytelöä, jota hän tarjosi iltapalaksi diplomaatti Vladimir Stepanoville ryypyn kera. “Saisiko olla turpaa?”

4. Kekkonen hankki myös Kultarantaan ja Tamminiemeen hapanta ruisleipää ja kotona kirnuttua maalaisvoita. Niitä ei kuitenkaan tarjottu valtiovieraille.

5. Kajaanin Seurahuoneen emännän graavilohirullat, kuorrutettu poronkieli, poronsatula, paistettu riekko, loistelohi ja kuorrutettu kuha olivat Kekkosen mieliruokia.

Lähde: Ritva ja Risto Lehmusoksa: Urho Kekkosen pöydässä

Menot