fbpx
Teema

Korttiostoksilla on monta seuraajaa

Pankki- ja luottokorttien väärinkäyttö on laajamittaista rikollisuutta. Sitä vastaan pankit ja luottokorttiyhtiöt taistelevat maailmanlaajuisesti.

Pankkien ase rikollisuutta vastaan on valvoa korttiliikennettä automaattisilla järjestelmillä, jotka huomaavat, jos asiakkaan kortilla tehdään epätyypillinen osto. Tällainen on esimerkiksi kortin käyttö eri puolilla maailmaa lyhyen ajan sisällä. Pankista saattaa tulla myös puhelu, jos korttia käytetään ensimmäistä kertaa ulkomailla. Tällöin pankki viivästyttää maksua ja kysyy asiakkaalta, onko tämä tapahtuma hänen vai jonkun muun.

– Se on turva, mitä pankki tarjoaa, sanoo OP-ryhmän turvallisuusjohtaja Teemu Ylhäisi.

Kaikkea järjestelmät eivät kuitenkaan huomaa ennen kuin tililtä on jo tehty veloituksia. Tällöin korttiyhtiö korvaa väärinkäytökset ja kortti mitätöidään.

 

Pankki- ja luottokortin tiedot voivat joutua vääriin käsiin monesta eri paikasta. Siihen ei tarvita välttämättä vallatonta kortin käyttöä, vaan tiedot voivat joutua hakkeroinnin kohteeksi esimerkiksi verkkokaupasta tai sen palveluntarjoajalta. Tietomurto saatetaan tehdä myös fyysiseen asiointipaikkaan tai sen palveluntarjoajalle.

Mitä kuluttaja voi tehdä suojatakseen korttinsa väärinkäytöksiltä?

– Kuluttajan keinot estää väärinkäyttöä ovat vähäiset. Asiakas ei voi omilla valinnoillaan vaikuttaa korttinumeron päätymiseen vääriin käsiin, Ylhäisi toteaa.

 

Asiakas voi kuitenkin rajata kortin käyttöä ja siten vähentää väärinkäytösten riskiä.

Esimerkiksi jos ei tee paljon verkko-ostoja, verkko-ostosten turvarajat voi itse muuttaa verkkopankissa nollaan euroon, jolloin korttia ei voi kukaan toinen käyttää verkko-ostoksiin.

Toisissa pankeissa voi myös itse määritellä sen, missä korttia voi käyttää. Matkojen ajaksi käyttöalueen voi muuttaa, mutta kotimaassa muulloin kortin käytön voi rajata ainoastaan kotimaahan, jolloin kortilla ei voi tehdä ostoksia muualla maailmassa.

Tilin tapahtumia kannattaa myös seurata tarkasti, jottei väärinkäyttöä pääse tapahtumaan pitkällä aikavälillä.

– Korttimaksamisessa kuluttajan suoja on hyvä. Korttiyhtiö kattaa vahingot ja harvoin asiakkaalle tulee muuta seurausta kuin vaiva siitä, että kortti on mitätöity ja uutta korttia joutuu yleensä odottamaan liki kaksi viikkoa, Ylhäisi kertoo.

 

Kortti voi päätyä vääriin käsiin myös skimmauksessa. Se tarkoittaa sitä, että kortin magneettijuova luetaan skimmauslaitteella. Rikolliset asentavat näitä esimerkiksi miehittämättömille bensa-automaateille.

Kun magneettijuova luetaan, kortti kopioidaan. Jos kortinomistaja ei ole suojannut tunnusluvun näppäilyä, skimmaaja näkee kortin tunnusluvun ja voi käyttää sitä. Sen vuoksi kortin tunnusluku pitäisi näppäillä suojatusti.

 

Nykyään lähimaksaminen on yhä yleisempää. Teemu Ylhäisi pitää teoreettisena mahdollisuutena lähimaksuominaisuuden kopioimista kauppakäynnillä täysin huomaamattomasti.

Lähimaksun lukemisella ei voi kopioida uutta korttia, vaan rikollisella pitää olla hallussaan maksupääte, jolla tehdään lähimaksu. Sillä pitäisi päästä ihan ihmisen lähelle. Toistaiseksi lähimaksun väärinkäyttö ei ole laajamittaista rikollisuutta kuten luottokorttien laiton käyttö.

Nordean pankki- ja luottokorteista vastaava johtaja Valtteri Korhonen kannustaa maksamaan kaupoissa lähimaksulla, jos ostos on pieni.

– Mobiilimaksaminen on myös yleistynyt nopeasti Apple Payn lanseerauksen myötä. Mobiilimaksamisessa ei ole maksusummalle määritelty rajaa. Se on turvallista ja seuranta helppoa. Nordealla on esimerkiksi Nordea pay -sovellus, josta voi seurata ostojaan ja kulutuskäyttäytymistään.

Korhonen näkee, että pankkien omat järjestelmät korttien käytön valvontaan ovat tehokkaita ja hyviä eikä rikollisjärjestöillä ole etumatkaa.

– Asiantuntijamme ovat hyvin perillä ja järjestelmiä kehitetään koko ajan. Kuluttajana en olisi huolissani.

Luottokorttilaskusta voi aina reklamoida

Tilastollisesti suomalaiset maksavat paljon verkko-ostoksia suoraan tililtä. Nordean pankki- ja luottokorteista vastaava johtaja Valtteri Korhonen näkee tämän kuluttajan kannalta ongelmallisena. 

– Luottokorttimaksaminen antaa turvaa ja reklamaatio-oikeuden, jos esimerkiksi yritys tekee konkurssin, tuote ei tulekaan tai vastaa odotuksia. 

Korhonen kuitenkin muistuttaa, että ostoja kannattaa tehdä ainoastaan turvallisilta sivuilta. Jos tuote vaikuttaa liian edulliselta, usein kyse on huijaussivusta. 

Useat turvalliset verkkokaupat käyttävät turvallisuuden parantamiseen kortin Mastercard security codea tai Verified by Visa -palvelua. 

Millä sitten verkkokaupoissa kannattaa maksaa?

– Luottokortilla maksaminen on turvallista ja kuluttajan kannalta järkevää. Jos asiakas tekee ostoksen maksukortin credit-ominaisuudella, pankilla on yhteisvastuu myyjän kanssa rahasuorituksen palauttamisesta kuluttajasuojalain mukaisesti. 

Tiedosta riskit ja pienennät rikostilastoja

Maksuvälinepetokset ovat kasvava ja globaali rikollisuuden ala. 

Samaan aikaan maksuvälinepetoksia kirjataan Suomessa kuitenkin vähemmän kuin edellisinä vuosina. Se johtuu osittain kirjaamiskäytännöistä, jotka ovat muuttuneet. Ulkomailla tapahtuneet maksuvälinepetokset kirjautuvat sekalaisiin ilmoituksiin ja näitä on yhä suurempi määrä poliisille ilmoitetuista maksuvälinepetoksista.

– Vähenemiseen vaikuttaa myös se, että ihmisten tietoisuus riskeistä on parantunut, sanoo poliisitarkastaja Jyrki Aho. 

Maksuvälinepetoksissa rikoksen tekopaikkana oli internet liki 18 660 ilmoituksessa vuonna 2016. Viime vuonna niitä kirjattiin kolmanneksen vähemmän. 

Läheskään kaikkia tapauksia ei tutkita. Ahon mukaan tutkinta on yhteiskunnalle kallista. Vahinkomääriltään vähäisten rikosten osalta poliisi voi esittää syyttäjälle tutkinnan rajoittamista, joka tekee siitä päätöksen. 

– Jokainen rikos arvioidaan aina erikseen, mutta vakavampien rikosten osalta selvittämisintressi on suurempi.

– Rikollisille pienistä puroista tulee mittavia jokia. Sen vuoksi pitäisi pystyä ehkäisemään ennalta omien tietojen väärinkäytökset. Siinä tiedotus on tärkeässä roolissa. Tähän poliisi panostaa yhdessä sidosryhmiensä kanssa.

Erityisesti maksuvälinepetoksia tehdään verkossa, sillä rikolliset ovat siellä, missä korttidata liikkuu. 

Heikoin lenkki on kuluttaja, joka antaa tietojaan huomaamattaan vääriin käsiin esimerkiksi sähköpostin välityksellä. 

Kommentti: Pankkien valvonta toimii, mutta puhelinpalvelu tökkii

Juuri ennen matkaa sain tekstiviestin: luottokorttisi on mitätöity väärinkäyttöepäilyjen vuoksi. 

Hienoa. Tilillä ei näkynyt mitään. Seuraavana päivänä luottokortin tiedoissa näkyi Kanadassa tehtyjä ostoksia.

Otin pankkiin yhteyttä. Se oli vaivalloista puuhaa. Kukaan ei vastannut tai jos vastasi, minua yhdisteltiin sinne tänne. Ohjeeksi sain täyttää reklamaatioilmoituksen verkkopankissa. Se ei kuitenkaan onnistunut, koska korttinumero ei ollut enää voimassa eikä automaattinen pohja suostunut täyttöön ilman korttinumeroa. Soittoja piti tehdä useita ja lähettää verkkopankissa toistakymmentä viestiä.

Uusi kortti saapui. Ei ehtinyt kulua kuin muutama kuukausi ja taas samanlainen tekstiviesti. Korttisi on mitätöity. En ollut tehnyt mitään verkko-ostoksia. Sen sijaan olin käyttänyt korttia ulkomailla ravintolassa. 

Tällä kertaa kukaan ei ollut ehtinyt käyttää korttiani, mutta vaiva on silti suuri. Pitää toimia ainoastaan käteisellä. Puhumattakaan siitä, että koko ajan pitää opetella uusi tunnusluku. Edelleen kuitenkin on hienoa, että pankkien automatiikka toimii. Siinä säästetään pitkä penni. 

Menot