Teema

Koverra pyhäinpäivän lyhtysi perinteikkäästi nauriista ja pukeudu kummitusten sijaan kekripukiksi – Olitko sinä tänään perheesi köyriporsas?

Monet joulutavat liittyivät alkujaan kekrin viettoon. Kekripukista tuli joulupukki ja kekrirauhakin tunnetaan nykyisin joulurauhana. Ylenpalttinen herkuttelu jouluna on niin ikään kekrin peruja, ja jouluporsas oli alkujaan kekriporsas. Kysyimme SKS:n tutkijalta, millainen pyhä kekri oikein oli, mitä uskomuksia siihen liittyi ja miten sitä juhlittiin. Katso oheiselta videolta ohjeet kitupiikin eli naurislyhdyn tekoon.
Kekriukko päivystää Niemelän torpan tuvan uunin kupeessa Seurasaaren ulkomuseossa, jonne torppa on siirretty aikanaan Konginkankaalta. Kuva: Jussi Leinonen
Kekriukko päivystää Niemelän torpan tuvan uunin kupeessa Seurasaaren ulkomuseossa, jonne torppa on siirretty aikanaan Konginkankaalta. Kuva: Jussi Leinonen

Syö hyvin kekrinä, tai seuraavana vuonna satosi on oleva laiha. Siispä toimeen. Emännät Anneli Matero ja Helena Pekkala kääntelevät ja vääntelevät jo verikampsutaikinaa Rovaniemen kotiseutumuseolla. Viisi litraa poronverta ja toiset...

Monet joulutavat liittyivät alkujaan kekrin viettoon. Kekripukista tuli joulupukki ja kekrirauhakin tunnetaan nykyisin joulurauhana. Ylenpalttinen herkuttelu jouluna on niin ikään kekrin peruja, ja jouluporsas oli alkujaan kekriporsas. Kysyimme SKS:n tutkijalta, millainen pyhä kekri oikein oli, mitä uskomuksia siihen liittyi ja miten sitä juhlittiin. Katso oheiselta videolta ohjeet kitupiikin eli naurislyhdyn tekoon.

Haluatko lukea tämän jutun?

Samalla tilauksella saat käyttöösi Kanta-Hämeen kiinnostavimmat uutiset, asiaa ja viihdettä kotimaasta ja maailmalta.

Tilaa 3kk digiä 19 eurolla

Oletko jo tilaaja?

Kirjaudu sisään