Teema

Kuka lukee sähköpostejasi kuolemasi jälkeen?

Digitaalisella jäämistöllä tarkoitetaan some- ja sähköpostitilejä, ohjelmistolisenssejä, tiedostoja, tietokoneita ja älylaitteita, joita edesmennyt henkilö jättää jälkeensä.

Tiedostoja ja valokuvia voi olla kovalevyn lisäksi pilvipalveluissa.

Eri käyttäjätilien ja laitteiden setviminen voi olla sotkuinen urakka pesänselvittäjälle ja omaisille. Kuolleen henkilön someprofiilit ja sähköpostiosoitteet ovat lisäksi houkuttelevia kohteita identiteettivarkaille.

Lasku rötöstelystä voi tulla perillisten maksettavaksi.

– Ihmisten digitaaliset aineistot kasvavat valtavaa vauhtia. Välinpitämättömyys niiden kohtalosta voi johtaa ongelmiin silloin, kun aineistot sisältävät arvokasta tietoa tai taloudellisia etuisuuksia, kuten rahaa, sanoo Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas.

– Pilvipalveluun pääsy ei ole helppoa, jos käyttäjätunnukset ja salasanat eivät ole tiedossa. Sitä voi helpottaa omilla toimillaan.

Salasanojen testamenttaaminen perillisille on helpommin sanottu kuin tehty.

Periaatteessa salasanat voi kirjoittaa muistiin ja säilöä pankin tallelokeroon tai muuhun varmaan paikkaan. Salasanat pitää kuitenkin vaihtaa säännöllisin väliajoin, jopa muutaman kuukauden välein.

Listan päivittäminen on työlästä, ja kaikista varotoimenpiteistä huolimatta se voi joutua vääriin käsiin.

Jos haluaa, että digitaalinen aineisto tulee perillisten tietoon, Kankaan mukaan sähköpostit, dokumentit ja muut tiedostot kannattaa hyvissä ajoin siirtää tietokoneen muistista tai pilvestä tikulle, jossa niitä on helppo hallinnoida.

Kuolinpesän osakkaat voivat saada vainajan sähköpostin käyttäjätunnuksen, salasanat ja viestit operaattorilta, jos teleyhtiö on suomalainen. Kaikki ulkomaalaiset palvelutarjoajat eivät kuitenkaan toimita tietoja omaisille. Työsähköposti ei automaattisesti avaudu perillisille.

Kaikki eivät halua, että perilliset saavat käsiinsä digitaalista jäämistöä. Kankaan mukaan tietokoneen selailuhistoria voi olla jopa paljastavampi kuin päiväkirja.

Kirjesalaisuus suojaa sähköpostia vain niin kauan kuin postin vastaanottaja on elossa. Kuoleman jälkeen suojaa ei ole.

Testamentissa voi määrätä sähköpostit, tiedostot ja kovalevyt tuhottavaksi. Määräys ei kuitenkaan ole välttämättä tehokas, sillä sen laiminlyömistä on vaikea valvoa. Jos ainoa perillinen ei noudata tuhoamiskäskyä, kukaan ulkopuolinen ei voi häntä siihen pakottaa.

– Digitaaliseen jäämistöön liittyy paljon tietämättömyyttä ja jopa lainsäädännöllisiä epäselvyyksiä. Vaikka kuinka haluaisi varmistaa, että perillinen ei saa selville lokitietoja tai tiedostojasi, sitä ei voi estää haudan takaa. Jos koneen kovalevyllä on jotain, sen voi kaivaa esille, Kangas kertoo.

Jos siis haluaa, että kukaan ei pääse tutkimaan aineistoa, se on tuhottava.

Myös someprofiilien kohtalo kannattaa miettiä etukäteen. Jollei huolehdi niiden kohtalosta, profiilit jäävät elämään ikuisesti. Vaihtoehtoina on poistaa tai jäädyttää profiili tai joissakin palveluissa muuttaa se muistosivuksi.

Facebookissa ja Instagrammissa valinnan voi tallentaa tilinsä asetuksiin.

Lähes kaikki palveluntarjoajat vaativat kuolintodistusta kuolinpesän tai omaisten ilmoituksen lisäksi, ennen kuin tili poistetaan tai muutetaan muistosivuksi.

Päivän lehti

7.4.2020