Teema

Kuluttaako kasvissyönti lasten hammaskiillettä? Professori on enemmän huolissaan fluorittomien hammastahnojen yleistymisestä

Viime vuonna joka kolmannella hammastarkastuksessa käyneistä lapsista oli reikiä tai muita ongelmia hampaissaan. Asiantuntija pitää fluorittomien hammastahnojen yleistymistä huolestuttavana. Myös kasvissyönti kuluttaa hampaita, vaikkei reikiä sinänsä aiheutakaan. Säännöllinen ruokailurytmi ja harjaus kahdesti päivässä pitävät hammaspeikon loitolla.
Hampaiden harjaus ei ole mitään pakkopullaa Korjan sisaruksille. "Hyvää jälkeä tulee aamuin illoin", Aarni (vasemmalla) sanoo. Lyyli (keskellä) ja Tuure ovat samaa mieltä.

Tutkimusten perusteella on viitteitä siitä, että kasvisruokaa syövillä on muita enemmän hampaiden erosiivista kulumista. Kysyimme aiheeseen perehtyneeltä professorilta, onko näin.

Oulun yliopiston suun terveyden tutkimusyksikön johtaja, professori Vuokko Anttonen huomauttaa, että tutkimuksia kasvisruuan aiheuttamasta hampaiden kulumisesta on toistaiseksi tehty vähän.

Erosiivista kulumista ei pidä sekoittaa reikiintymiseen. Reikien taustalla ovat mikrobit, kun taas kulumiseen syypäinä ovat mahasta nousevat hapot tai happamat ruuat tai juomat. Esimerkiksi virvoitus- tai energiajuomien runsas käyttö voi aiheuttaa kulumista.

Kuluminen voi olla pitkään oireetonta ja sen ensimmäinen oire on hampaiden vihlonta. Pitkällä tähtäimellä kuluminen vaikuttaa koko purentaan ja aiheuttaa myös esteettistä haittaa. Kun kulumaa on paljon, eteen tulee iso remontti. Tämä tosin koskee aikuisia.

Anttonen ei usko, että kasvisruokavaliota noudattavien lasten vanhemmilla on syytä olla huolissaan lastensa hampaista.

– Jos syö säännöllisesti ja monipuolisesti, ei ruokavalio aiheuta riskejä. Ellei sitten tule kuormittavia tekijöitä kuten se, että juo paljon mehuja tai limsoja janojuomana tai jättää hampaat harjaamatta fluoripitoisella tahnalla.

 

Muista fluori hammastahnassa

Sen sijaan Anttonen kertoo havainneensa huolestuttavan trendin, jossa vanhemmat ovat alkaneet suosia fluorittomia hammastahnoja.

– Fluorihammastahnaa tulee käyttää suositusten mukaisesti. Se on paras tae hampaiden säilymisestä terveenä.

Alle kolmevuotiaille suositellaan kerran päivässä sipaisu hammastahnaa, jonka fluoridipitoisuus on noin 0,1 prosenttia. Päivän toisella harjauskerralla hampaat voi harjata ilman tahnaa tai fluorittomalla tahnalla. 3–5-vuotiaille puolestaan suositellaan kahdesti päivässä nokaretta saman fluoridipitoisuuden tahnaa.

Kuusivuotiaasta alkaen suositus on kahdesti päivässä harjaosan verran tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1,45 prosenttia.

 

”Jos ei harjaa, tulee hammaspeikkoja”

Aarni, 11, Lyyli, 7 ja Tuure Korja, 5 harjaavat hampaansa päivittäin aamuin illoin.

– Jos ei harjaa, tulee hammaspeikkoja, Tuure sanoo.

Suositusten mukaan hampaat pitäisi harjata vähintään kahdesti päivässä, mutta suomalaislapset ovat laiskoja noudattamaan näitä suosituksia. WHO:n tuoreimman koululaistutkimuksen mukaan vähintään kahdesti päivässä hampaansa harjasi vain noin puolet suomalaisista pojista ja 70 prosenttia tytöistä.

Korjan perheen vanhemmat Milla ja Petri Korja pitävät lukuja alhaisina.

– Se on aika vähän, Aarnikin tuumaa.

Hampaidenpesusta on perheessä haluttu tehdä positiivinen kokemus ihan pienestä pitäen. Jompikumpi vanhempi on esimerkiksi laulanut pesun aikana laulun lasten ollessa pieniä.

– Olemme pyrkineet tekemään siitä sellaisen kivan rutiinin, josta ei oikeastaan koskaan poiketa, Milla sanoo.

 

Joka kolmannella lapsella ongelmia hampaissa

Säännöllisen huollon ansiosta Korjat ovat välttyneet reikäisiltä hampailta, mutta moneen perheeseen hammaspeikko on ehtinyt iskeä.

Viime vuonna reilut 60 prosenttia hammastarkastuksessa käyneistä lapsista oli tervehampaisia. Sen juurisyy ovat Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Hannu Hausenin mukaan epäterveelliset ruokailutottumukset ja erityisesti sokeri.

Hausen sanoo, että mitään hurmahenkistä sokerin vähentämistä tarvita, vaan kohtuutta. Riittää, kun vilkaistaisiin ravintosuosituksia ja noudatettaisiin niitä. Avainasemassa tässä on säännöllisen ateriarytmin noudattaminen.

– Oli aterioita päivässä sitten kolme tai kuusi, kunhan syödään säännöllisesti se mitä on suunniteltu, eikä laiteta aterioiden välissä suuhun kuin vettä, Hausen sanoo.

Hampaat kyllä kestävät kohtalaisen määrän sokeria aterioiden yhteydessä.

– Pahinta on se napostelu siinä välissä, Hausen sanoo.

Hän ei kuitenkaan pidä hyvänä vaihtoehtona sitäkään, että limonadit ja makeiset korvattaisiin makeutusaineita sisältävillä tuotteilla.

– Koittaisin lähteä siitä, että ihmiset oppisivat syömään ja tulemaan toimeen sen sokerin kanssa niin, ettei tulisi haittoja. Nykyisin sillä, että pestään hampaat kahdesti päivässä fluorilla voi olla vielä aiempaa suurempi merkitys, kun kaikki syövät niin epäterveellisesti, Hausen sanoo.

Näin hoidat lapsen hampaita

Hampaat tulisi harjata kaksi kertaa päivässä.

Alle kolmevuotiaille suositellaan kerran päivässä sipaisu hammastahnaa, jonka fluoridipitoisuus on noin 0,1 prosenttia. Päivän toisella harjauskerralla hampaat voi harjata ilman tahnaa tai fluorittomalla tahnalla.

3–5-vuotiaille suositellaan kahdesti päivässä nokaretta saman fluoridipitoisuuden tahnaa.

Kuusivuotiaasta alkaen suositus on kahdesti päivässä harjaosan verran tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on 1,45 prosenttia.

Lapsen on hyvä harjoitella itse harjaamista pienestä pitäen.

Senkin jälkeen, kun lapsi on oppinut harjaamaan hampaansa, harjaustulos tulee tarkistaa siihen asti, kunnes lapsen motoriikka on riittävä eli noin 8–12-vuotiaaksi.

Herkkuhetki aterian jälkeen

Lapsi voi käyttää ksylitolituotteita, kun purukumin tai pastillin syöminen sujuu. Alle 2-vuotiaille suositellaan imeskeltäviä ksylitolitabletteja.

Karkkipäivän sijasta suositellaan aterian jälkeistä herkkuhetkeä kerran viikossa. Herkkuhetken jälkeen kannattaa nauttia ksylitolia.

Ksylitolia kannattaa käyttää säännöllisesti 3–5 kertaa, yhteensä 5 g päivässä. Ksylitoli vaikuttaa edullisesti nimenomaan puhkeaviin hampaisiin.

Hammasvälien puhdistus hammaslangalla tai harjatikulla tulee aloittaa noin 10–12-vuotiaana.

Tässä iässä sopivin väline hammasvälien puhdistukseen on yleensä hammaslanka.

Suun terveystarkastukset tehdään 1., 5. ja 8. luokkien oppilaille. Lisäksi terveystarkastuksia voidaan tehdä välivuosina yksilöllisen tarpeen mukaan.

Lähde: Hammaslääkäriliitto