Teema

Kun navassa kasvaa pyramidi – Tästä on kyse vatsalihasten erkaumassa

Vatsa pömpöttää ja näyttää siltä kuin olisit raskaana. Liikuntaa harrastaessa keskivartalo ei tunnu olevan omassa hallinnassa. Vatsalihasliikkeitä tehdessä suorat vatsalihakset tulevat lähes yhteen, mutta sormet uppoavat sisään keskikalvosta painamalla. Syvä vatsalihas ei ole käytössä, joten vatsan keskiosaan nousee pyramidi.

Kyse on vatsalihasten erkaumasta, joka aiheuttaa muun muassa alaselkäkipuja ja lantionpohjan ongelmia.

– Kun tuki puuttuu edestä, rangan ryhti muuttuu ja kipu saattaa johtaa myös rinta- ja kaularangan ongelmiin. Koska lantionpohja, keskivartalolihakset ja pallea toimivat yhteistyössä, saattaa pallean käyttö olla vajavaista ja näin pienentää hengityskapasiteettia. Pintahengitys kiristää puolestaan rintakehän ja niskahartia-seudun lihaksia. Erkaumalla voi lisäksi olla iso vaikutus itsetuntoon, kun koko ajan näyttää raskaana olevalta, luettelee fysioterapeutti Mari Heinola.

Työkseen tules-fysioterapiaa, personal trainingia ja ryhmäliikuntaohjauksia tekevällä Heinolalla on erkaumasta myös omakohtaista kokemusta.

 

Ensimmäinen synnytys vuonna 2006 päättyi hätäsektioon. Palautuminen synnytyksestä oli rankkaa. Jälkitarkistuksessa tuli lupa saliharjoitteluun.

– Sanottiin, että leikkauksesta on nyt kaksi kuukautta, kiinni on, ei muuta kun treenaamaan. Raskaaseen harjoitteluun tottuneena aloitin treenin liian voimakkaasti. Uskon että sillä oli vaikutus oman erkaumani syntyyn, Heinola kertoo.

12-vuotiaan esikoispojan lisäksi hänellä on 9-vuotias tyttö ja 4-vuotias poika. Tietoa erkaumasta alkoi tulla vuosien myötä lisää, ja Heinola osasi toteuttaa harjoittelun fiksummin. Fyysisen työn myötä vatsanseutu oli kuitenkin kovilla.

– Kaksi vuotta sitten vatsaani tehtiin tähystys, ja kirurgi kertoi keskikalvoni olevan todella ohut ja hapero, kuin ryppyistä silkkipaperia. Luonnollinen elastisuus oli pois. Navassani oli myös pieni tyrä.

Erkauma ultrattiin ja todettiin yläosasta neljän sentin levyiseksi ja navan kohdalla yli 7-senttiseksi. Alaosa oli vanhaa suttuista arpikudosta.

Heinola on aina liikkunut ja kehon hallinta on aina ollut hyvää. Erkauma teki vatsasta pullataikinaa.

– Se haittasi minua etenkin fyysisessä työssäni, mikä oli suurin syy leikkaukseen. Vatsani oli muuhun kehooni nähden epäsopiva hallitsematon pallo, ja ruokailu sai sen turpoamaan vieläkin pömpömmäksi. Onnitteluiden määrästä päätellen meillä on tosi monta vauvaa. Vaikka olin sinut vatsani kanssa, niin valehtelisin jos väittäisin, etteivätkö onnittelut olisi sattuneet, kertoo 38-vuotias Heinola.

 

Nyt, 4 kuukautta leikkauksen jälkeen, arpi on edelleen hieman kipeä ja kiristää. Heinola ei voi vielä tehdä pinnallisia vatsalihasrutistuksia, koska hallinta ei riitä. Arvelle on hyvä antaa aikaa parantua. Heinola välttää isompaa painetta vatsan alueelle.

Hän kävi keväällä erkaumakoulutuksen ja jakaa tietoa myös muille työpaikkansa Nokian Liikuntamaailman ohjaajille.

– Treenaaminen on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on hoitaa se fiksusti. Valitettavasti en itse aikanaan kokenut saavani oikeastaan minkäänlaista tietoa erkaumasta tai sen hoidosta. Kukaan ei suositellut fysioterapiaa, sitä ei edes mainittu.

Kokemuksesta jäi olo, että kuntoutuksesta ei vielä tiedetä riittävästi.

– Onneksi on asiaan perehtyneitä fysioterapeutteja, jotka osaavat antaa oikeanlaista hoitoa ja ohjeita. Itse olen tyytyväinen leikkauksen lopputulokseen, mutta oikotie onneen se ei ole. Kuntoutus on aina ykkösvaihtoehto, mikäli se on suinkin mahdollista.

 

Kaikenkattavaa treeniohjetta vatsalihasten erkauman kuntoutukseen on mahdotonta luoda, koska siihen vaikuttaa moni yksilöllinen tekijä. Äitiysfysioterapeutti Maija Korkeamäki kiinnittää huomion siihen, miten seisomme, nostamme ja kannamme esimerkiksi lasta.

– Kiinnitä huomio asennon kannatteluun arjessa ja anna itsellesi aikaa oppia uudet tavat. Ojentamalla seisoma-asentoa pois lysähdyksestä vähennät lantionpohjan ja keskivartalon kuormitusta ja annat kehollesi mahdollisuuden toimia kuten sen kuuluu.

Korkeamäki näkee ultraäänilaitteellaan erkauman leveyden​ ja tutkii käsin kimmoisuuden ja kudoksen tuntuman. Neljän​ tai viiden​ sentin ​mittainen jännesauma on vastaanotolla tyypillinen, ja sitä isommissakin mitoissa kuntoutuksella on saatu hyvä vaste.

– Kaikki lähtee hengityksestä. Äidit ovat oikeasti niin kierroksilla, että heidät pitää usein ​opettaa ensin ​kuuntelemaan kehoa ja hengitystä sekä tunnistamaan lantionpohja​.