fbpx
Teema

”Kypärälain kumoaminen olisi väärä viesti”

Pyöräilykypärä on ehkä liikenteen kiistellyin turvallisuusvaruste. Siitä voi syyttää Australiaa.

Kypärä tuli Australiassa pakolliseksi 1990-luvun alussa. Rintamaan liittyi Uusi-Seelanti.

Asiasta alkoi heti äänekäs poru. Kypäräpakon väitettiin vähentävän pyöräilyn suosiota, heikentävän kansanterveyttä, pahentavan kaatumisissa saatuja niskavammoja ja lisäävän pyöräilijän riskiä joutua vakavaan onnettomuuteen.

Raflaavia ja usein toistettuja väitteitä, mutta kuitenkin epätosia, sanoo apulaisprofessori Jake Olivier australialaisesta University of New South Wales -yliopistosta.

– Suurin osa pyöräilykypärää ja kypärän käyttöpakkoa kohtaan esitetyistä syytöksistä on joko liioiteltuja, harhaanjohtavia tai väitteet eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Matemaatikko, tilastotieteilijä ja itsekin aktiivipyöräilijä Jake Olivier viettää syyskuuta Suomessa opettamassa Helsingin yliopistossa. Hän osallistuu myös Tampereella 19. syyskuuta käynnistyvään Safety 2016 -turvallisuuskonferenssiin.

Olivier kiinnostui kypärästä muutettuaan Yhdysvalloista Sydneyhin. Hänen tuoreimmassa meta-analyysissaan oli mukana 40 pyöräilykypärän käyttöä ja hyötyjä käsittelevää tutkimusta Australiasta ja muista länsimaista.

Aineisto kattaa 64 000 loukkaantunutta pyöräilijää vuodesta 1986 nykypäivään saakka. Mukana on myös 151 Suomessa tutkittua pyöräkolaria.

Tutkimusten sanoma on selkeä: pyöräilykypärän käyttö vähentää lievien ja vakavien päävammojen, kasvovammojen ja kuolemaan johtavien päävammojen todennäköisyyttä.

Uudessa-Seelannissa kypärä on estänyt jopa kaksi kolmesta vakavasta aivovammasta.

Australiassa vältytään pyöräilykypärän ansiosta joka vuosi arviolta 700 vakavalta päävammalta ja niiden hoidoilta. Samalla säästyy yli 300 miljoonaa dollaria verovaroja.

Suomessa laki pyöräilykypärästä astui voimaan vuoden 2003 alusta. Pykälän mukaan ”polkupyöräilijän ja polkupyörän matkustajan on ajon aikana yleensä käytettävä asianmukaista suojakypärää”.

Kypärän puuttumisesta ei kuitenkaan rankaista.

Jake Olivier ihastelee, kuinka hyviä tuloksia Suomessa on saatu puolittaisenkin lain ansiosta. Suurissa kaupungeissa jopa yli puolet polkijoista ajaa kuuppa päässä.

– Jos laista luovuttaisiin, lähetettäisiin samalla väärä viesti siitä, ettei kypärä olekaan niin kovin tärkeä turvavaruste.

– Mieluummin pitäisi korostaa positiivista viestiä siitä, että vapaaehtoisuuden tietä on saatu hienoja tuloksia.

Lopulta pyöräilykypärä ei kuitenkaan edes ole se tärkein tekijä, jonka perusteella ihminen joko ajaa pyörällä tai ei.

Kun australialaisilta kysyttiin, mikä estää pyöräilyä tai sen yleistymistä, yli puolet sekä pyöräilijöistä että muista nimesi tärkeimmiksi esteiksi puuttuvat pyörätiet ja -väylät sekä huolen omasta turvallisuudestaan autojen keskellä. Kypärän käyttöpakko nimettiin vasta 10. tärkeimmäksi syyksi jättää pyörä kotiin.

Kotimaisen onnettomuustutkinnan koordinaattori, Liikennevakuutuskeskuksen yhteyspäällikkö Tapio Koisaari pitää pyöräilykypärän käyttöä perusteltuna.

– Kypärällä on tärkeä rooli vakavimpien, kuolemaankin johtavien päävammojen ehkäisemisessä, hän viittaa liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tuloksiin.

– Usein kuulee väitettävän, ettei kypärä suojaa ylävartalovammoilta. Ei ehkä, mutta pitäisikö sen takia jättää pääkin suojaamatta?

Koisaari ei usko väitteitä, joiden mukaan kypärän käyttäminen veisi fiiliksen koko pyöräilystä.

– Meillä on kypärää kohtaan paljon samanlaista kipuilua kuin turvavyöhön oli 1970-luvulla.

Menot