Teema

Lapsi voi saada erityismaidosta jopa liikaa proteiinia

Lasissa on vettä, kun kaksivuotias Roope sammuttaa janoaan ruokailun yhteydessä. Turkulaisen Roopen perheessä kaikkien ruokajuoma on vesi.

Isä Tomi Vuorensola kertoo, että lasten aamupuuro keitetään kyllä kevytmaitoon ja perheessä syödään juustoja ja jogurttia. Kermaa lorautetaan ruokaan, jos tarvis.

Perheessä ei syödä lainkaan punaista lihaa eikä broileria.

– Olemme pohtineet vegaaniruokavalioon siirtymistä, mikä tietenkin karsisi maidon pois. Nytkään emme varmasti juo maitoa suositusten mukaista määrää, Tomi Vuorensola pohtii.

Leikki-ikäisen tulisi saada maitoa tai nestemäisiä maitotuotteita neljä desilitraa päivässä. Näitä suositellaan, koska ne ovat muun muassa proteiinin, kalsiumin ja B12-vitamiinin, riboflamiinin ja lisätyn D-vitamiinin lähteitä.

Mutta jos maito ei sovi tai sitä ei haluta juoda, vaihtoehtoja löytyy.

– Maitotuotteissa olevat ravintoaineet voi toki saada muustakin ruoasta ja juomasta, erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo.

Ravitsemussuositustenkin mukaan maidon voi korvata kaura- ja soijajuomilla, joihin on lisätty kalsiumia ja D-vitamiinia.

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentin ja lehtorin Maijaliisa Erkkolan mukaan suositeltavin vaihtoehto maidon korvaajaksi on kaurajuoma. Hänen mukaansa vitaminoidut soija- ja kaurajuomat kisaavat kalsiumin ja D-vitamiinin määrissä tasavertaisina rasvattoman maidon kanssa.

– Monella lapsella täydennetyt maitovalmisteet ovat tärkeä D-vitamiinin lähde. Jos maitoa lähtee korvaamaan kasvispohjaisilla juomilla, on hyvä huomata, että esimerkiksi manteli- ja riisijuomissa ei ole laisinkaan D-vitamiinia, Erkkola huomauttaa.

Maidon sisältämien ravintoaineiden saannin voi hänen mukaansa varmistaa myös monipuolisella ruokavaliolla, jossa on kasviksia, lihaa tai kalaa sekä täysjyväviljaa. Vitaminoidut kasvirasvalevitteet ovat tässä hyvä apu.

– Jos lapsen ruokavaliosta puuttuu maito, niin esimerkiksi proteiinin ja D-vitamiinin saannin saa turvattua tarjoamalla muutaman kerran viikossa lapselle kalaa. Kalasta tulee myös kalsiumia ja hyvälaatuista rasvaa. Kasvissyöjäperheessäkin kalan lisäämistä lasten ruokavalioon kannattaisi harkita, hän sanoo.

Maidon juomista perustellaan yleensä hyvin imeytyvällä maitoproteiinilla. Joissakin kasvipohjaisissa juomissa proteiinia on vain murto-osa maidon proteiinimäärästä. Proteiinimäärien tuijottaminen on Heli Kuusipalon mukaan kuitenkin turhaa.

– Maidon sisältämän proteiinin korvaaminen ei ole suomalaisille ongelma. Suomalaiset saavat runsaasti proteiinia muista lähteistä.

Maijaliisa Erkkola on samoilla linjoilla.

– Ei maitoa tarvitse juoda litrakaupalla päivittäin. Lasten maitosuosituksista voi lukea myös sen, että maitotuotteita ei tarvitse juoda enempää kuin suositus sanoo.

Erkkola jopa varoittelee liiallisesta proteiininsaannista.

– Lasten proteiininsaanti olisi tärkeää pitää kohtuullisena, sillä lapsen munuaiset eivät pysty käsittelemään suuria proteiinimääriä. Näyttäisikin siltä, että kasvun buustaaminen ylenmääräisellä proteiinilla voi olla jopa haitallista. Proteiinilla täydennettyjä plusmaitoja en suosittele. Niiden kanssa pitäisi olla pikemminkin varovainen. Proteiinimaidolle olisi enemmänkin tarvetta iäkkäiden hoivakodeissa, hän sanoo.

Maidottomien perheiden proteiiniprobleemaan on hänen mukaansa yksinkertainen ratkaisu.

– Kauramaidolla kun korvaa tavallisen maidon, saa kyllä tarvittavan proteiinimäärän. Kauramaitoa käytettäessä on kuitenkin hyvä valita jodioitu suola perheen käyttöön, sillä kauramaidossa ei ole jodia.

Lasten janojuomaksi suositellaan vettä. Maijaliisa Erkkola on huomannut, että esimerkiksi maitoallergiset lapset juovat janoonsa paljon mehuja.

– Olen tutkimuksissa havainnut, että maidon korvaaminen samanlaisen ravintosisällön omaavalla juomalla on aika haastavaa ilman, että lapsen saama sokerimäärä kasvaa huomattavasti.

– Tärkein pointti on se, että maidon sijaan ei juotaisi ravintosisällöltään köyhempiä juomia. Ei siis mehuja.

Molemmat asiantuntijat vieroksuvat leikki-ikäisille suunnattuja erityismaitoja.

– Minun mielestäni ne ovat tarpeettomia. Ainakaan ravitsemuksellisesta tarpeesta niitä ei ole perusteltua käyttää. Ruokavalion pystyy pitämään ihan hyvänä ilman näitä erityismaitoja, Heli Kuusipalo sanoo.