Teemajutut

Lara Toivasen, 13, kamppailu oudon oireilun kanssa jatkuu – Kasvun tyrehtyminen antaa aiheen epäillä kilpirauhasen vajaatoimintaa

13-vuotiaan Lara Toivasen pituus- ja painonkasvu on ollut tempoilevaa koko lapsuusiän ajan. Toivasella on todettu vuosia sitten kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta ongelmat ovat jatkuneet lääkityksestä huolimatta. Oireiden syihin on etsitty lisävalaistusta.
Vantaalaisella Lara Toivasella todettiin alakouluiässä kilpirauhasen vajaatoiminta. Kuvaaja: Joel Maisalmi

Minna Toivanen alkoi epäillä tyttärellään Laralla kilpirauhasen vajaatoimintaa jo eskari-iässä. Ennen niin hentoisen tytön paino alkoi nopeasti nousta. Tyttö myös väsyi herkästi ja kasvu alkoi hidastua.

Kuusivuotiaana yksi Laran kilpirauhasarvoista, TSH, oli koholla, mutta asiaa päätettiin seurailla ilman lääkitystä. Toivasille sanottiin myös, että vaivoihin voi vaikuttaa kertynyt ylipaino.

Kun vantaalainen Lara oli toisella luokalla, hänelle tehtiin lisää verikokeita. Nyt arvoissa näkyi selvä kilpirauhasen vajaatoiminta. Tässä vaiheessa hän sai lääkityksen.

Tavoitteeksi otettiin myös painonhallinta, mikä onnistuikin parin seuraavan vuoden aikana hyvin. Kasvu kiihtyi niin, että vuodessa mittaa tuli äkisti kymmenen senttiä lisää. Pituuden ja painon suhde tasapainottui.

Lisää hankaluuksia oli kuitenkin luvassa.

 

Pituutta tullut enää niukasti

Neljännellä luokalla Lara Toivasen kilpirauhasarvot olivat yhä enemmän pielessä. Painonhallinta ei ollutkaan vaikuttanut toivotusti. Tyroksiiniannosta lisättiin.

Sen jälkeen paino alkoi uudelleen nousta. Lääkityksestä huolimatta myös pituuskasvu on ollut ajoittain heittelevää.

Viimeisten parin vuoden aikana pituutta on tullut enää hyvin niukasti. Väsymys ei ole kokonaan väistynyt, mutta muuten Lara tuntee olonsa kohtuullisen hyväksi.

Tyroksiiniannosta nostettiin viimeksi helmikuun alussa.

 

Oireiden jatkumisen syytä selvitetty

Useimmiten selvätkilpirauhasen vajaatoimintatapaukset saadaan hoidettua lapsilla hyvin. Laran kohdalla ei olla selvillä vesillä vieläkään.

Hän on kamppaillut painonhallinnan ja poukkoilevan pituuskasvun kanssa nyt koko lapsuusikänsä. Laran painonnousu ei ole taittunut tyroksiinilääkityksen lisäyksestä huolimatta.

Oireiden syy onkin osittain mysteeri, sillä kilpirauhasarvot ovat pysytelleet viitearvojen sisällä. Asiaa on selvitetty lisää. Esimerkiksi diabetes on suljettu jo pois.

– On todettu, että aineenvaihdunnassa on jotakin vikaa. Lisäksi edelleen syyllistetään siitä, että tytölle syötetään väärää ruokaa, Minna Toivanen kertoo.

Lara noudattaa tarkkaa ruokavaliota, josta on neuvoteltu sairaanhoitajan ja ravitsemusterapeutin kanssa.

– Tästä on tullut minulle arkipäivää, Lara Toivanen tyytyy toteamaan.

 

Kasvun hidastuminen voi johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta

Jos lapsen kasvu hidastuu ja paino alkaa nousta, voi syynä olla kilpirauhasen vajaatoiminta. Lasten endokrinologi Jyrki Lähde toteaa, että Suomessa lasten kasvun seuranta on tiivistä.

– Kasvun hidastuminen tai ummetus voivat viitata siihen, että lapsella on kilpirauhasen vajaatoimintaa. Ne ovat oireet, joiden perusteella kilpirauhasarvot useimmiten tutkitaan, jos potilas on lähetetty poliklinikalle.

Toisaalta kilpirauhaskokeet voidaan Lähteen mukaan ottaa myös kaulan turvotuksen, väsymyksen tai painonnousun vuoksi.

Lapsena puhjennut tauti on sama kuin aikuisella. Valtaosa havaitaan Lähteen mukaan kouluiän kynnyksellä, mutta joukossa myös yksittäisiä pikkulapsia.

 

Voimakasta painonnousua harvoin

Miten yleistäsitten on, että kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyy voimakaskin painonnousu, joka jatkuu lääkityksen aloittamisen jälkeen? Jyrki Lähde ei tunne 13-vuotiaan Lara Toivasen tapausta, joten kommentoi vajaatoiminnan oireita ja hoitoa ainoastaan yleisellä tasolla.

Hänen mukaansa kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa voimakasta painonnousua melko harvoin.

– Pientä painonnousua kuitenkin voi tapahtua ja samoin painonlaskua hoidon aloittamisen jälkeen.

Tyroksiini ei ole ole Lähteen mukaan laihdutuslääke. Yksittäisillä lapsilla vaikutus voi silti olla huomattava.

– Asian tekee vaikeaksi se, että lihavuus sinänsä nostaa TSH-arvoa ja saa epäilemään vajaatoimintaa. Huomattavan ylipainon takaa paljastuu hyvin harvoin jokin hoidettava sairaus.

 

Oireet voivat olla yllättävän lieviä

Aina kilpirauhasenvajaatoiminnan oireet eivät ole kovin selvät.

– Kilpirauhaskokeita otetaan herkästi, jos paino nousee samalla kun kasvu hidastuu. Lapsella kasvun hidastuminen on selkeä merkki, jota ei taas ole luonnollisesti aikuisilla.

Toisaalta vajaatoiminnan oirelista on kauhean pitkä. Joskus oireet voivat olla yllättävän lieviä.

– Tauti ei myöskään välttämättä näy ulospäin. Jälkikäteen voi tajuta myös sen, että olihan lapsen iho kuivunut ja hiukset karhentuneet. Oireet ovat melko epäspesifejä ja voivat liittyä johonkin muuhunkin.

Vastasyntyneenä missattu kilpirauhasen vajaatoiminta olisi Lähteen mukaan paha juttu. Kouluiässä todetusta vajaatoiminnasta ei enää aiheudu ongelmia, mutta pyrkimyksenä on aina varhainen diagnosointi.

 

Perintötekijät vaikuttavat sairauden puhkeamiseen

Kilpirauhasen toimintahäiriöidentaustalla on pääosin autoimmuunisairaus, joita ovat myös muun muassa keliakia ja diabetes. Perintötekijät vaikuttavat, ja jonkin verran häiriöt menevät suvuittain.

– Ei ole tiedossa, mikä saa taudin puhkeamaan, Lähde sanoo.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan lapsilla samalla tavoin kuin aikuisilla. Korvaushoitona käytetään kilpirauhashormonia tyroksiinia.

Lääkeannosta nostetaan kasvun ja verikoevastausten mukaan.

Lääkitystä jatketaan yleensä koko kasvukauden yli varmuuden vuoksi, jottei hoidon tauotuksella riskeerata keskeneräistä kasvua. Tyroksiinilääkitys toimii Lähteen mukaan yleensä hyvin. Sen sijaan yhdistelmähoidon hyödyistä lapsilla ei ole näyttöä.

 

Kuvaaja: Jaakko Viljanen

 

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhanen tuottaa verenkiertoon tyroksiinihormonia, jota eri elimet tarvitsevat toimiakseen normaalisti.

Tyroksiini on välttämätöntä myös lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle.

Yleisin syy kilpirauhasen vajaatoiminnalle on autoimmuunitulehdus, jota esiintyy runsaalla prosentilla lapsista.

Noin puolella heistä kilpirauhasen toiminta pysyy normaalina, mutta vajaalla puolella kehittyy kilpirauhasen vajaatoiminta.

Kilpirauhassairaudet ovat lapsilla huomattavasti harvinaisempia kuin aikuisella.

Leikki-iässä ja sen jälkeen alkanut vajaatoiminta ei aiheuta pysyviä henkisen toiminnan häiriöitä.

Kilpirauhasen vajaatoimintaan tarkoitettua tyroksiini-lääkettä käyttää Suomessa yli 300 000 henkilöä.

TSH

Tyreoliberiini (TRH) on hormoni, joka saa aivolisäkkeen etulohkon erittämään tyreotropiinia (TSH).

TSH stimuloi kilpirauhasta erittämään tyroksiinia ja trijodityroniinia.

Aivolisäkkeen tuottama TSH yleensä lisääntyy, jos kilpirauhanen ei tuota riittävästi kilpirauhashormoneja.

T4V kertoo vapaan tyroksiinin määrän veressä ja se laskee, jos lapsella on vajaatoimintaa.

Jos epäillään kilpirauhasen häiriötä, verestä määritellään kilpirauhasarvot TSH ja T4V.

Entä sitten liikatoiminta?

Kilpirauhasen liikatoiminnassa oireet voivat olla samankaltaisia kuin vajaatoiminnassa. Myös liikatoiminnasta kärsivä voi olla väsynyt ja voimaton.

Liikatoiminnan oireisiin kuuluu laihtuminen. Sydän hakkaa nopeasti ja voi olla ripulia.

Oireet johtuvat liiallisen kilpirauhashormonin erityksen aiheuttamasta kiihtyneestä aineenvaihdunnasta. Liikatoiminta on harvinaisempaa kuin vajaatoiminta.

Kilpirauhasen liikatoiminnasta kärsivät eivät ole yliaikaansaavia, vaan heillä voi päinvastoin olla lihasheikkoutta.

Liikatoimintaa voi hoitaa lääkityksellä. Hoitona käytetään myös radioaktiivista jodia, joka nautitaan suun kautta. Jos kilpirauhanen on selvästi suurentunut, tulee kyseeseen leikkaus.

Kilpirauhasen liikatoimintaan ei pysty vaikuttamaan elintavoilla. Liikatoiminta todetaan verinäytteistä tehdyllä tutkimuksella.


Lähteet: Tyks, Kilpirauhasliitto, Terveyskirjasto