Teema

Laura Satamo bloggaa perhe-elämästään ja etsii yrityksille kaltaisiaan vaikuttajia – Kaksi äitibloggaria kertoo, miten perhe poiki heille elannon

Laura Satamon elämä ei loppunut ensimmäiseen lapseen. Hän perusti blogin, joka pohtii vanhemmuutta. Nyt Satamo on yrittäjä, joka puhuu, kirjoittaa ja markkinoi työkseen. Lifestyle-bloggari Iina Hyttinen ei olisi pari vuotta sitten uskonut elättävänsä itsensä blogilla. Blogitutkija pitää tärkeänä, että vaikuttajamarkkinointi on säädeltyä ja läpinäkyvää.
Turkulainen Laura Satamo jakaa blogissaan vertaistukea toisille vanhemmille. Hän haluaa edistää armollisuutta. Kuva: Jane Iltanen

Alussa oli blogi. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, kaikki lähti lapsesta.

Kun Laura Satamo odotti vuonna 2013 esikoistaan, suihkussa päähän pälkähti teksti, joka odotti ulospääsyä. Siltä seisomalta Satamo kirjasi ajatuksensa blogiin, jonka nimeksi tuli Mamma rimpuilee.

– Kesti oma aikansa, ennen kuin oma ääni löytyi, mutta kun se löytyi, blogin suosio kääntyi nousuun, Satamo kertaa.

Satamo kertoo blogissaan itseironiseen tyyliin vanhemmuudesta. 4- ja 6-vuotiaat lapset eivät ole pääosassa, vaan kirjoitukset liittyvät vanhemmuuden iloihin ja suruihin: milloin rimpuillaan pyykkivuorten keskellä, milloin ruotsinlaivalla.

 

Vaikuttajia käytetään myös asiantuntijoina

Parhaimmillaan Mamma rimpuilee -blogilla on ollut noin 60 000 lukijaa kuukaudessa.

Viime vuodet Satamon blogi on kuulunut Suomen blogimediaan. Blogiyhteisö neuvottelee bloggaajilleen kaupallisia yhteistyösopimuksia yritysten ja yhdistysten kanssa.

Satamon mukaan vain sellaisiin yhteistyötarjouksiin kannattaa tarttua, jotka aidosti kiinnostavat ja istuvat omaan arvomaailmaan.

Enää Satamo ei ehdi kirjoittaa yhtä paljon kuin ennen. Yrittäjän leipä on pieninä palasina maailmalla. Tämän tästä Satamo matkustaa junalla Turusta Helsinkiin podcastin nauhoituksiin. Podcast käsittelee samankaltaisia aiheita kuin blogi.

Satamo tekee töitä myös yrittäjänä vaikuttajamarkkinoinnissa eli istuu tavallaan toisella puolella pöytää kuin bloggaaja. Hän etsii eri yritysten tarpeisiin sopivia vaikuttajia.

Vaikuttajat voivat olla bloggaajia, tubettajia, somettajia, julkkiksia, urheilijoita tai keitä tahansa, joilla on vakiintunut yleisö.

– Uutta on ehkä se, että vaikuttajia käytetään myös asiantuntijoina, Satamo mainitsee.

Perhebloggaajat ovat esimerkiksi olleet mukana suunnittelemassa lapsiperheiden palveluita.

 

Kaupallisesta yhteistyöstä pitää mainita

Satamon mukaanalan ammattilaisille on selvää, että jos sisältö on tehty yhteistyössä yrityksen kanssa, asia mainitaan selvästi heti sisällön alussa. Tämä koskee niin yksittäisiä blogipostauksia kuin pidempiaikaisiakin yhteistyöprojekteja.

– Se on meille ihan kunniakysymys. Olisi suuri menetys, jos seuraajien luottamus menee, Satamo toteaa.

Satamon mukaan yrittäjillä ja vaikuttajamarkkinoijilla on heilläkin vastuunsa: sisällöntuottajille on kerrottava pelisäännöistä ja myös tarkistettava, että ohjeita on noudatettu.

 

Bloggaus voi olla tapa yhdistää työ ja perhe

Tutkijatohtori Katariina Mäkinen kertoo, että ammattimainen bloggaus on vielä melko uusi ilmiö. Monelle se on yhä lähinnä lisätulon lähde.

Mäkinen tutkii äitiysblogien merkitystä yhtenä uusista keinoista, joilla naiset työllistyvät.

Mäkisen mukaan perheblogien kaltaiset ansaintatavat eivät toimi, jollei kirjoittaja tuo omaa persoonaansa ainakin jonkin verran esiin.

– Tämä ei ole ihan ongelmatonta, jos antaa koko elämänsä blogille.

Moni bloggaaja miettiikin jatkuvasti sitä, missä kulkevat blogin yksityisyyden rajat. Näkyvätkö lapset esimerkiksi kasvoillaan, vai häälyykö jälkikasvu jossakin taustalla?

Mäkinen näkee perheblogit yhtenä tapana, jolla äidit yrittävät yhdistää työn ja perheen niin, että samalla voi olla läsnäoleva vanhempi. Tämä liittyy aiempaa intensiivisempään vanhemmuuteen.

Tutkija myöntää, että työn sukupuolittumisessa piilee riskejä. Isäbloggaajia on hyvin vähän.

Mäkisen mukaan olennaista on se, että blogimarkkinoinnista maksetaan kunnolla niin, että siitä kertyy esimerkiksi eläkettä. Toiminnan pitää myös olla läpinäkyvää ja säädeltyä.

 

Helsinkiläinen Iina Hyttinen näkee tulevaisuutensa vaikuttajamarkkinoinnin parissa, vaikka suosittu blogi joskus loppuisikin. Kuva: Iina Hyttisen arkisto

 

Instagram on hyvä tärkeämpi kanava

Satamon viikkorytmipaljastaa, että bloggaajan työ ei ole pelkkää istumista ja kirjoittamista. Hän kokee olevansa tavallinen yrittäjä, jonka tulot koostuvat eri lähteistä.

Instagramista on tullut yhä tärkeämpi kanava. Se päivittyy useimmiten päivittäin ja viestittely seuraajien kanssa on aktiivista. Blogiin tulee Satamon mukaan kirjoitettua entistä harvemmin, mutta harkitummin.

Myös suosittua But I am a human, not a sandwich -blogia kirjoittava Iina Hyttinen toteaa, että blogi ei enää riitä:

– Sisältöä on oltava eri somekanavissa, Hyttinen sanoo.

Hyttinen määrittelee bloginsa lifestyle-blogiksi, jonka kirjoituksista noin neljännes käsittelee perheaiheita. Myös Hyttinen alkoi blogata siinä vaiheessa, kun odotti ensimmäistä lastaan. Hän oli aina haaveillut tulevansa äidiksi nuorena. Kovin moni ikätoveri ei ollut samassa elämänvaiheessa.

27-vuotias Hyttinen ei olisi muutama vuosi sitten uskonut, että elättää itsensä bloggaamalla.

– Haluan olla mukana edistämässä positiivista perhe-elämää, vaikka en ikuisesti kirjoittaisikaan blogia.

 

Lapsi ei ole kaiken loppu

Satamo ja Hyttinenovat työllistäneet itsensä tavalla, jota ei ollut kymmenisen vuotta sitten vielä olemassakaan.

– Bloggaaminen oli ensimmäinen askel kaikelle tälle, mitä nyt teen, toteaa Satamo, joka toimii myös turkulaisen paikallisradion Auran Aaltojen juontajana perjantaisin.

Mitä tulee syntyvyyskeskusteluun, bloggaajien esimerkit todistavat, että lapsi ei ole kaiken loppu. Se voi myös olla alku.

– Elämän ei tarvitse olla valmis, jotta voisi perustaa perheen, toteaa Satamo.

Etsi oma äänesi, kun alat blogata

Aloittelevan bloggaajan kannattaa muistaa olla teksteissään oma itsensä. Kun löytää oman äänensä, homma alkaa sujua.

Blogia ei voi kirjoittaa, jos ei koe rakkautta lajiin. Sitä ei voi perustaa vain, jotta saisi näkyvyyttä. Siinä niin kuin monessa muussakin työssä kysytään peffalihaksia.

Kun olet löytänyt oman juttusi, tee sitä. Älä yritä kopioida muilta.

Huumori blogissa on taitolaji. Parhaiten toimii itseironia, jossa nauraa itselleen. Muuten huumori saatetaan tulkita loukkaavaksi.

Yleisö osaa vaatia nykyään kuvilta ja videolta laadukasta jälkeä. Valokuvien laatu ei kuitenkaan ratkaise, jos sisältö on timanttia.

Moni bloggaaja päivittää aktiivisesti myös sosiaalista mediaa tai tekee podcasteja. Bloggaus ei ole pelkkää kotona istumista ja kirjoittamista.

Lähde: bloggaaja Laura Satamo