fbpx
Teema

Lihaskimppua kuumottaa, kun laiheliinilla on vilu

Kirjanpitäjä Anne Juotasniemi vetää käsiinsä kämmekkäät. Kaapissa on myös pitkät villasäärystimet, jos jalkoja alkaa palella, kuten Juotasniemellä usein.

Työkaveri, talousjohtaja Marianne Mursu ei voisi kuvitellakaan pukevansa päälle mitään ylimääräistä.

Hänellä on aina kuuma.

 Pukeudun töissä yleensä jakkuun ja t-paitaan, koska jakku on helppo riisua, kun tulee lämmin.

Naiset työskentelevät samassa toimistossa Rovaniemellä kauppakeskuksessa, jossa sisäilman lämpötila on 22 lämpöastetta. Juotasniemi toivoisi lämpötilan olevan asteen enemmän, kun Mursulle riittäisi aste vähemmän.

Eri ihmiset kokevat saman lämpötilan eri tavoin. Tuntemuksessa voi tutkimusten mukaan olla jopa viiden asteen ero, vaikka ihmisillä olisi sama vaatetus ja aktiivisuustaso.

JOKAISELLA TYÖPAIKALLA on kuumakalleja ja vilukissoja.

Vilukissat ovat todennäköisesti kuumakalleja hentorakenteisempia.

Sukupuoli vaikuttaa kehon lämmöntuotantoon ihmisen koon kautta: Miehet ovat yleensä kookkaampia kuin naiset. Perusaineenvaihdunta vaikuttaa kehon lämmöntuotantoon, mutta ihminen ei voi itse vaikuttaa siihen, sillä sitä säätelee kilpirauhashormoni.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Hannu Rintamäen mukaan lihakset ja hyvä yleiskunto lämmittävät kehoa kuitenkin enemmän kuin hormonit tai perusaineenvaihdunta. Lihasten aineenvaihdunta on ainoa kehon lämmöntuottaja, johon ihminen voi itse vaikuttaa käyttäytymisellään – siis liikkumalla.

 Hyväkuntoinen keho tuottaa paljon lämpöä, koska lihaksissa on hyvä aineenvaihdunta, ja vilkas aineenvaihdunta lämmittää kehoa, Rintamäki sanoo.

LIHASKUDOS ON metabolisesti aktiivista kudosta, ja toisin kuin rasvakudos, lihaskudos tuottaa lämpöä, vaikka sitä ei käytettäisi.

Normaaleissa toimisto-olosuhteissa, joissa ihminen ei juurikaan liiku, lihakset tuottavat kuitenkin vain vähän lämpöä.

Lepotilassa hentorakenteisen ja lihaskimpun aineenvaihdunta on siis suunnilleen samanlainen.

Tästä huolimatta isokokoinen, lihaksikas henkilö palelee todennäköisesti pienikokoista henkilöä vähemmän, koska lihas toimii myös lämmöneristeenä.

MYÖS KEHOSSA oleva ruskea rasva tuottaa lämpöä.

 Ihminen on hyvin herkkä lämpötilan muutoksille, kun hän on paikallaan. Silloin yhdenkin asteen lämpötilaero tuntuu selvästi, Rintamäki sanoo.

Anne Juotasniemi kuvailee itseään työntekijäksi, joka istuu rauhallisesti paikallaan pitkiäkin aikoja. Marianne Mursu puolestaan kävelee työpaikan käytävälläkin maratonvauhtia.

Hannu Rintamäen mukaan työpäivän aikana tehty pieni liikehdintä saattaa selittää jopa 15 prosenttia henkilön päivittäisestä aineenvaihdunnasta.

Henkilöllä, jolle jatkuva pieni liikehdintä on luonteenomaista, on todennäköisesti myös lämmin.

Anna Ruohonen

Menot