Teema

Lotta Anda sairastui malariaan, vaikka riskin piti olla pieni – Lääkitys tehosi kuumeiluun, ja nyt yhtä malarialääkettä halutaan kokeilla myös koronavirukseen

Malaria on edelleen tappavimpia tartuntatauteja. Selkeästi eniten sitä esiintyy trooppisessa Afrikassa, josta matkailija voi saada sen jopa kaupunkioloissa ilman estolääkitystä. Malarialääkkeen tehoa halutaan nyt kokeilla koronavirukseen muun muassa Yhdysvalloissa ja Tanskassa.
Hyttysten levittämät taudit tappavat yli miljoona alle viisivuotiasta lasta vuodessa, yli 90 prosenttia heistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Turisteja kuolee näihin tauteihin harvoin. Kuvassa senegalilaisnaiset käsittelevät hyttysverkkoa lääkäriasemalla Kanelissa Matamin alueella. Myös hotelleissa hyttysverkot käsitellään torjunta-aineilla. Kuva: NIC BOTHMA / epa
Hyttysten levittämät taudit tappavat yli miljoona alle viisivuotiasta lasta vuodessa, yli 90 prosenttia heistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Turisteja kuolee näihin tauteihin harvoin. Kuvassa senegalilaisnaiset käsittelevät hyttysverkkoa lääkäriasemalla Kanelissa Matamin alueella. Myös hotelleissa hyttysverkot käsitellään torjunta-aineilla. Kuva: NIC BOTHMA / epa

Lotta Anda tietää täsmälleen päivän, jolloin sai malariatartunnan.

Vuosi oli 2006, ja hän oli matkalla Egyptissä. Egyptiä ei lasketa malaria-alueeksi, ja turistin riski saada tartunta on melko pieni. Anda teki kuitenkin retken Assuanin padolle Etelä-Egyptiin, lähelle Sudanin rajaa. Sudan on malaria-aluetta.

– Istuimme kavereiden kanssa illalla ulkona. Minulla oli hame päällä. Nukkumaan mennessä huomasin, että sääret olivat nilkasta polveen täynnä hyttysenpistoja, mutta en ajatellut sitä sen enempää.

Pari viikkoa matkan jälkeen Andalle tuli flunssa, johon liittyi yli 40 asteen kuume. Lähellä asunut veli kävi välillä katsomassa häntä ja vei hänet kolmen päivän kuumeen jälkeen terveysasemalle. Lääkäri kyseli, oliko Anda matkustanut hiljattain.

– Näin, miten lääkäri katsoi seinällä olevaa malariakarttaa ja sanoi, että tässä oli kyseessä malariaepäily.

Jos Andalla olisi ollut käytössä malarian estolääkitys, tauti olisi voinut jäädä saamatta. Estolääkitys on reseptilääke. Matkaa suunnittelevan onkin hyvä olla hyvissä ajoin liikkeellä, jotta lääkityksen pääsee aloittamaan riittävän ajoissa ennen matkaa.

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Monia tauteja on saatu hävitettyä tai vähennettyä rokotuksella, mutta malariaan ei ole löytynyt tehokasta rokotetta. Kuva: Mikael Rydenfelt / arkisto
Monia tauteja on saatu hävitettyä tai vähennettyä rokotuksella, mutta malariaan ei ole löytynyt tehokasta rokotetta. Kuva: Mikael Rydenfelt / arkisto

Suomessa 33 malariatapausta vuonna 2018

Infektiolääkäri Heli Siikamäki korostaa, että kaikki trooppiseen Afrikkaan matkustavat tarvitsevat estolääkityksen.

– Esimerkiksi Brasiliassa tavataan Plasmodium falciparum -malariaa, mutta matkailijan riski on sen verran pieni, että ehkäisyksi suositellaan suojautumista hyttysenpistoilta.

THL:n tilasto kertoo, että vuonna 2018 Suomessa todettiin 33 malariatapausta, joista yleisin oli P. falciparum. Tartunnoista 31 tuli Afrikasta. Siikamäki on tutkinut matkailijoiden tuomia trooppisia tauteja.

Erääseen tutkimukseen hän otti kaikki suomalaiset malariatapaukset yhdeksän vuoden ajalta. Potilaiden joukossa oli sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajia, jotka vierailivat entisessä kotimaassaan.

– Falciparum-malariatartunnan saaneista kukaan ei ollut ottanut estolääkitystä tai he olivat käyttäneet lääkettä epäsäännöllisesti. Vaikuttaa siltä, että kaikki matkailijat eivät ota riskiä tosissaan, vaikka olisivat saaneet neuvontaa, Siikamäki sanoo.

Tutkimuksessa ilmeni myös, että osa tapauksista paheni vakavaksi sen takia, ettei potilas hakeutunut hoitoon ajoissa. Terveydenhuoltohenkilökunta osaa melko hyvin ottaa huomioon turistitaudit, kunhan vain saa tietää, että potilas on ollut hiljattain matkoilla.

Kenialainen lapsi itkee lääkärin tutkiessa häntä Nairobissa. Etenkin pikkulasten henkeä uhkaavaa malariaa yritetään ehkäistä trooppisessa Afrikassa. Kuva: DAI KUROKAWA / epa
Kenialainen lapsi itkee lääkärin tutkiessa häntä Nairobissa. Etenkin pikkulasten henkeä uhkaavaa malariaa yritetään ehkäistä trooppisessa Afrikassa. Kuva: DAI KUROKAWA / epa

Malarialääkitys ei ole missään pakollinen

Lotta Anda joutui sairaalaan ja sai heti lääkityksen malariaa vastaan. Aina kuumeen noustessa hänestä otettiin verikokeita, joilla koetettiin saada kiinni verenkiertoon kuumeennousun aikana lähtenyt malarialoinen. Näin loinen voitiin määrittää. Se osoittautui falciparumiksi.

Malarialääkitys ei ole missään päin maailmaa pakollinen. Toisin on keltakuumeen kohdalla: matkailijalta voidaan vaatia rokotustodistus maahanpääsyn ehtona.

Suomalaisten suosikkikohteisiin kuuluvassa Thaimaassa malarian riski on olematon, mutta sieltä tuliaisena voi tulla denguekuume. Vuonna 2018 laboratoriot raportoivat 56 tapauksesta, joista 39 suurin osa oli saatu Kaakkois-Aasiaan suuntautuneelta matkalta. Dengue on virus, ja siihen ei ole olemassa lääkehoitoa.

Denguehyttynen pistää päivällä, malariahyttynen yöllä. Näiden lisäksi Aasian-matkalta voi saada japaninaivokuumeen.

– On olennaisen tärkeää, että matkailija pyrkii suojautumaan hyttysiltä aina, painottaa Siikamäki.

Lotta Anda sai malarian Egyptin-matkalla retkellä Assuanin padolle lähelle Sudanin rajaa. Sudan on malaria-aluetta, Egypti ei, joten Anda ei osannut varautua syömällä malarian estolääkettä. Kuva: Lotta Andan arkisto
Lotta Anda sai malarian Egyptin-matkalla retkellä Assuanin padolle lähelle Sudanin rajaa. Sudan on malaria-aluetta, Egypti ei, joten Anda ei osannut varautua syömällä malarian estolääkettä. Kuva: Lotta Andan arkisto

Rokotuksen teho ei ole ollut toivottu

Malariarokotetta on testattu afrikkalaisilla lapsilla, mutta Siikamäen mukaan sen teho ei ole ollut toivottu. Rokotteita on yritetty kehittää malarialoisen eri kehitysvaiheita vastaan, mutta ongelmana on loisen geneettinen vaihtelu ja muuntautuminen. Rokotteella saadaan vain osittainen suoja, jolloin se ei ole riittävä estämään tautia.

Viime aikoina joissain maissa on tehty huomioita, että klorokiini-nimisellä malarialääkkeellä voisi olla vaikutusta koronavirukseen. Se vaikuttaisi lyhentäneen sairausaikaa ja lieventäneen oireita.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi viime viikolla, että hydroksiklorokiiniä pidetään mahdollisena hoitona koronatartuntaan.

Nyt esimerkiksi tanskalaissairaala haluaisi kokeilla lääkettä koronapotilaisiin ja myös heidän omaisiinsa ehkäisymielessä. Maan lääkevirasto suhtautuu Tanskan TV2:n mukaan kokeiluun varauksellisesti, koska lääkkeen tehosta ei ole tieteellistä näyttöä.

Malaria ei häviä hyttysiä tuhoamalla

Malariatutkimuksen konkari, vuosikymmeniä aiheen parissa työskennellyt dosentti Lena Huldén, on selvittänyt paljon malarian historiaa ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hän sanoo, että malarian hävittäminen on periaatteessa mahdollista, mutta se ei tapahdu hyttysiä tuhoamalla.

– Bill ja Melinda Gatesin säätiö on satsannut valtavasti rahaa siihen, mutta muuten länsimaissa asuvia ei jaksa juurikaan kiinnostaa se, että köyhät sairastuvat Afrikassa malariaan. Yhden säätiön raha ei riitä tällaisen ongelman torjumiseen. Paljon on myös satsattu asioihin, joilla ei lopulta ole merkitystä.

Huldén kertoo esimerkin hyödyttömistä torjuntatoimista. Sardiniassa 1940–1950-luvuilla käsiteltiin kaikki alueen joet ja järvet DDT:llä. 1980-luvulla hyttyskantaa selvitettiin uudelleen ja havaittiin, että aiemmin malariaa levittänyt hyttynen oli edelleen kaikkein yleisin.

Malarian hävittäminen on siis kiinni aivan muista syistä kuin hyttysten määrästä. Hyttysten hävittäminen ei itse asiassa ole edes tarpeellista, koska niitä tavataan kaikkialla, myös Suomessa, mutta ne eivät silti levitä malariaa.

Lotta Anda sai malarian Egyptin-matkalla retkellä Assuanin padolle lähelle Sudanin rajaa. Sudan on malaria-aluetta, Egypti ei, joten Anda ei osannut varautua syömällä malarian estolääkettä. Kuva: Lotta Andan arkisto
Lotta Anda sai malarian Egyptin-matkalla retkellä Assuanin padolle lähelle Sudanin rajaa. Sudan on malaria-aluetta, Egypti ei, joten Anda ei osannut varautua syömällä malarian estolääkettä. Kuva: Lotta Andan arkisto

Euroopasta malaria kitketty elinoloja parantamalla

Huldenin mukaan malaria liittyy vahvasti yhteiskunnallisiin oloihin ja köyhyyteen. Malariahyttynen Anopheles gambiae viihtyy slummeissa, joissa tarjolla on paljon kylki kyljessä nukkuvien ihmisten verta ravinnoksi ja runsaasti likaista vettä munimiseen.

Ainoa pysyvä ratkaisu onkin elintason nousu. Huldén oli mukana tutkimuksessa, jossa havaittiin, että malaria väheni, kun enintään neljä ihmistä nukkui samassa tilassa. Se tarkoittaa perhekoon pienenemistä.

– Avain perhekokojen pienentämiseen on tyttöjen kouluttaminen. Koulua käyvät tytöt menevät naimisiin ja alkavat synnyttää lapsia huomattavasti vanhempana kuin kouluttamattomat.

Malaria on saatu kitkettyä Euroopasta nimenomaan elinoloja parantamalla. Sitä esiintyi aiemmin Suomessakin, kun ihmiset asuivat ahtaasti. WHO on varoittanut, että malaria voisi levitä ilmaston lämpenemisen myötä pohjoisemmaksi. Huldénin mielestä asia ei ole aivan niin suoraviivainen.

– Ilmastonmuutos ei muuta tilannetta suuntaan eikä toiseen. Malaria voi saapua Eurooppaan, kun joukoittain köyhiä siirtolaisia saapuu mantereelle. Malariaa on tavattu viimeksi Kreikassa muutama vuosi sitten, ja silloin sairastuneet olivat alkeellisissa oloissa asuvia vierastyöläisiä. Malariahyttysiä on tavattu Utsjoella ja Arkangelissa, joten ilmastonmuutos ei niitä tänne tuo, hän muistuttaa.

Malaria on hyttysen levittämä loistauti

Malaria on Plasmodium-alkueläimen aiheuttama sairaus, jonka neljää eri lajia (P. falciparum, P. vivax, P. ovale ja P. malariae) esiintyy ihmisillä.

Sairaus on yksi eniten ihmisiä tappavista tartuntataudeista.

Hyttynen levittää tautia ihmisestä toiseen.

Maailmassa esiintyy noin 3 500 eri hyttyslajia, joista 30–40 levittää malariaa, mutta vain kolme lajia aiheuttaa valtaosan tartunnoista.

Vaarallisimman eli P. falciparum -malarian kohdalla tartunnasta oireiden alkuun kuluu tavanomaisesti 1–4 viikkoa. Muissa muodoissa itämisaika on pidempi.

Falciparum-malarian merkittävä oire on jatkuva, epäsäännöllisesti vaihteleva kuume, jonka ilmaantuessa hoitoon tulee hakeutua välittömästi.

Tartunta todetaan verinäytteestä. Malaria on hoidettavissa lääkkeillä.

Malariamaahan matkustavan kannattaa tutustua Terveyskirjaston sivulta löytyvään Matkailijan terveysoppaaseen. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/ktl.mat

Estolääkitys

Riippuu käytettävästä lääkkeestä, kuinka kauan ennen matkaa lääkitys tulee aloittaa. Jotkut lääkkeet aloitetaan viikkoa ennen ja toiset päivää ennen matkalle lähtöä.

Valittava lääke määräytyy matkakohteen malariakannan mukaan.

Estolääkityksen tavoite on estää falciparum-malaria, joka on malariatyypeistä vakavin. Malariaan voi kuolla, ja valtaosassa kuolemantapauksia potilaalla on ollut Plasmodium falciparum.

Oikein otetulla lääkityksellä voidaan estää 95 prosenttia tapauksista, mutta turistiripulin iskiessä lääkkeen teho saattaa heiketä.

Suurin sairastumisriski on trooppisessa Afrikassa, jossa tauti voi tarttua myös kaupunkioloissa. Etelä-Amerikassa ja Aasiassa riski on sen verran pienempi, että lääkitystä suositellaan vain tietyille alueille matkaaville.

Voitettuja tai vähiin käyneitä kulkutauteja

Isorokko. Viruksen aiheuttama infektiotauti, joka on hävitetty maailmasta lehmärokkoviruksesta valmistetuilla rokotuksilla. ”Rokonistutus” aloitettiin jo 1700-luvulla. Viimeinen tautitapaus todettiin 1977, ja WHO julisti isorokon hävitetyksi 1980. Virusta säilytetään turvalaboratorioissa Yhdysvalloissa ja Venäjällä.

Polio. Lapsihalvaukseksi nimitettyä virustautia ehkäistään rokotuksilla. Villi poliovirus on nykyään harvinainen, muttei kokonaan kadonnut. Suomesta tauti hävisi 1960-luvulla, mutta vuonna 1984 tuli yllätysepidemia, joka hoidettiin sokeripalassa annetulla rokotteella.

Rutto. Musta surma tappoi Euroopassa 1300-luvulla jopa puolet väestöstä. Jyrsijöistä voi nykyäänkin saada bakteerin aiheuttaman paiseruton, joka voi muuttua ihmisestä toiseen tarttuvaksi keuhkorutoksi.

Kolera. Ripulia aiheuttava bakteeritauti tarttuu ulosteen saastuttamasta vedestä tai ruoasta. Sen voi välttää hyvällä hygienialla.

Lue myös: Kolumni: Harva miettii tautiriskiä – Vastustuskyky on osaksi arvoitus, mutta esimerkiksi näin se syntyy

Päivän lehti

7.4.2020