Teema

Maamme oli hetken maailman suurin puutalojen viejä – Suomeen jäi alle 10 prosenttia tyyppitaloista, joilla hankittiin tonneittain kahvia, kankaita ja kivihiiltä

Vaatimattomasta tehdasvalmisteisesta tyyppitaloista tuli jälleenrakennuskaudella Suomen arkkitehtuurin suurin vientituote. Puutalo Oy:n tarina unohtui vuosikymmeniksi, mutta nyt myös eri puolilla Eurooppaa on alettu suojella jäljellä olevia "Suomi-taloja". Suomessakin kiinnostavia alueita löytyy esimerkiksi Tampereelta, Turusta, Porista ja Oulusta.
Arjen arkkitehtuuri pitäisi Laura Bergerin ja Kristo Vesikansan mielestä nostaa arvoonsa. Maltillisen kokoiset, tehdasvalmisteiset tyyppitalot edustivat omalla tavallaan modernismia sodanjälkeisessä Suomessa. Kuva: Arttu Laitala
Arjen arkkitehtuuri pitäisi Laura Bergerin ja Kristo Vesikansan mielestä nostaa arvoonsa. Maltillisen kokoiset, tehdasvalmisteiset tyyppitalot edustivat omalla tavallaan modernismia sodanjälkeisessä Suomessa. Kuva: Arttu Laitala

Jos suomalaiselta kysyy, mikä on jälleenrakennuskauden tyyppitalo, mielikuviimme piirtyy 1940–50-luvuilla tehtyjä puurakenteisia, puolitoistakerroksisia omakotitaloja. Suomalaisen puuarkkitehtuurin historiasta ja tyyppitalojen suojelusta on alettu viime vuosina kiinnostua – ei ainoastaan Suomessa, vaan...

Vaatimattomasta tehdasvalmisteisesta tyyppitaloista tuli jälleenrakennuskaudella Suomen arkkitehtuurin suurin vientituote. Puutalo Oy:n tarina unohtui vuosikymmeniksi, mutta nyt myös eri puolilla Eurooppaa on alettu suojella jäljellä olevia ”Suomi-taloja”. Suomessakin kiinnostavia alueita löytyy esimerkiksi Tampereelta, Turusta, Porista ja Oulusta.

Haluatko lukea tämän jutun?

Samalla tilauksella saat käyttöösi Kanta-Hämeen kiinnostavimmat uutiset, asiaa ja viihdettä kotimaasta ja maailmalta.

Tilaa 4kk digiä 39 eurolla

Oletko jo tilaaja?

Kirjaudu sisään

Päivän lehti

5.7.2020