Teema

Maistuisiko torakka tai kotisirkka?

Pähkinäinen, sienimäinen, maissimainen. Vivahde popcorniakin löytyy.

Näillä sanoilla luonnehditaan torakoita, toukkia ja sirkkoja, jotka ovat hyönteiskokin valmistamina päätyneet lautaselleni. Pakkohan näitä on maistaa.

Kokonaisena kypsennetyn jauhomadon puraiseminen hiukan rasahtaa hampaissa, maku on mieto. Ei lainkaan epämiellyttävä.

Sirkka on jopa maukas chilimausteineen. Torakan purutuntuma kirvoittaa ötökkäinhon pintaan, sillä hyönteisen pehmeä sisus purskahtaa hampaiden välistä ikävästi. Keitettynä maku ei tosin ole laisinkaan puistattava.

HYÖNTEISKOKKI Topi Kairenius on valmistanut hyönteisistä ruokaa jo usean vuoden ajan.

Kairenius on itse syönyt hyönteisiä säännöllisesti vuodesta 2012. Hänen ruokavalioonsa kuuluvat sekä luonnosta kerätyt että kasvatetut hyönteiset.

Euroopan ulkopuolella hyönteissyönti ei ole kummoinenkaan ihme. Noin kaksi miljardia ihmistä syö hyönteisiä normaalin ruokavalionsa osana. Hyönteisiä syödään erityisesti Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

Joidenkin länsiafrikkalaisten kansojen arvioidaan saavan 5–10 prosenttia proteiinistaan hyönteisruuista.

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO kannusti jo vuonna 2013 länsimaitakin lisäämään hyönteisten syöntiä.

HYÖNTEISIÄ työnnetään nyt voimallisesti suomalaistenkin lautaselle.

Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen projektissa selvitetään hyönteisten käyttöä ruokateollisuudessa. Mukana on myös suomalaisia isoja elintarviketuottajia. Hyönteiskasvattamoitakin on jo useita, sillä hyönteisistä pyritään saamaan myös rehuproteiinia.

EU:ssa tosin ötököiden tie lautaselle on vähän mutkainen, sillä myyntiin pääsevien hyönteisten tulee läpäistä turvallisuusarviointi ja saada komission lupa. Lupia ei vielä ole myönnetty yhdellekään hyönteislajille.

Tosin muutamassa EU-maassa uuselintarvikeasetusta tulkitaan vapaammin kuin Suomessa. Hyönteisiä popsitaan jo nyt Tanskassa, Hollannissa, Belgiassa ja Britanniassa. Tästä syystä esimerkiksi hyönteisjauhetta ja sitä sisältäviä tuotteita on jo nyt tilattavissa nettikaupoista.

JAUHE saa kiitosta myös Hyönteiset ruokaketjussa -projektin vetäjältä Jaakko Korpelalta.

– En edes keksi käyttötarkoitusta, johon sirkkajauhe ei sopisi, Korpela sanoo.

Hän esittelee patukoita, pussitettua jauhetta, näkkileipää ja sämpylöitä, joissa kaikissa on hyönteisjauhetta.

Korpela muistuttaa, että hyönteisissä on kaikki kriittiset proteiinit ja aminohapot, joita ihminen tarvitsee ravinnostaan.

– Myös hyönteisten rasvat ovat tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien osalta hyvässä balanssissa.

Tutkijat uskovat, että proteiinibuumi jatkuu ja ihmiset ovat valmiita valitsemaan eettisesti ja ekologisesti kestävän proteiinilähteen. Hyönteispatukoille ja -jauheille povataan kovaa kysyntää. Jauheiden uskotaan päätyvän jopa einesruokiin.

Eettisyyden ja ekologisuuden uskotaan vetoavan tiettyihin kohderyhmiin. Maistuvatko hyönteiset sitten kasvissyöjille?

– Ne kasvissyöjät, jotka välttävät lihaa eettisistä ja ekologisista syistä, ovat pääsääntöisesti suhtautuneet hyönteisravintoon positiivisesti, Topi Kairenius sanoo.

Innostukseen on toinenkin syy. Tutkijoiden mukaan hyönteisten proteiinit myös vastaavat tarpeitamme kasviproteiineja paremmin.

Entä taipuuko vegaaninen mieli hyönteissyöntiin? Pitääkö hyönteisten kasvatuksen ja teurastuksen aiheuttamista kärsimyksistä olla huolissaan?

– Kasvatusolosuhteiden lisäksi myös teurastus pyritään pitämään eettisesti kestävänä. Horrokseen vaipunut hyönteinen ei pakkaseen kuollessaan kärsi. Ja täytyy muistaa, että hyönteisten reagointi kipuun ei ole verrattavissa nisäkkäiden tai lintujen aistimaan kipuun, Kairenius sanoo.

Turun yliopiston hyönteisprojektissakin selvitetään, miten ihmiset suhtautuvat hyönteisten syöntiin. Nyt tutkitaan, ketkä olisivat innostuneita siirtymään hyönteisravintoon Suomessa.

– Kansainvälisten tutkimusten perusteella miehet ovat suhtautuneet myönteisemmin kuin naiset, mutta suomalaisista tätä tulosta ei vielä ole, tutkija Terhi Pohjanheimo selittää.

Viitteitä on siitä, että myönteisemmin suhtautuivat ne, jotka tiesivät hyönteissyönnin hyvistä puolista, ekologisuudesta ja ravintoarvoista.