Teema

Metsien monimuotoisuuden hupeneminen, Välimereen hukkuneet pakolaiset ja yhteiskunnan rikkaat – Kolme Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokasta paneutuu ajankohtaisiin teemoihin

Toinen puolikas ehdokasteoksista kertoo taustoittavasti Neuvostoliiton vankileirien, heimosotien ja arabikevään näyttämönä olleen Egyptin historiasta.
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajan valitsee kuudesta ehdokkaasta emeritusprofessori, tietokirjailija Sixten Korkman.
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajan valitsee kuudesta ehdokkaasta emeritusprofessori, tietokirjailija Sixten Korkman.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi ovat ehdolla Anssi Jokirannan, Pekka Juntin, Anna Ruohosen ja Jenni Räinän
Metsä meidän jälkeemme, Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan
Huipputuloiset – Suomen rikkain promille, Ville Ropposen ja Ville-Juhani Sutisen
Luiden tie – Gulagin jäljillä, Aapo Roseliuksen ja Oula Silvennoisen
Villi itä, Andrei Sergejeffin
Egyptin historia – Kleopatran ajasta arabikevääseen ja Anna Aution ja Taina Tervosen
Hukkuneet.

Kuusi ehdokasta valitsi raati, johon kuuluivat puheenjohtajana eri aikakauslehtien kuten ET-lehden, Avotakan ja Seura-perheen päätoimittajana toiminut Tarja Hurme, Turun Sanomien kulttuurin ja lukemiston päällikkö Tuomo Karhu ja entinen arkkipiispa Kari Mäkinen.

Lopullisen palkinnonsaajan ehdokkaista valitsee emeritusprofessori, tietokirjailija Sixten Korkman. Finlandia-voittajat julkistetaan 27. marraskuuta.

 

Metsä meidän jälkeemme (Like)

Pohjoissuomalaiset nuoren polven toimittajat Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä pohtivat, mitä voitaisiin tehdä, jotta metsäluonto säilyisi seuraaville sukupolville. Miten monimuotoisuus turvataan? Teoksen kuvat on ottanut Lapin Kansan kuvaaja Anssi Jokiranta. Suomen metsistä valtaosa on talousmetsiä, joissa hakkuut ovat ennätysmäisen suuria. Tutkijoiden ja metsänkäyttäjien kanssa kirjoittajat pohtivat, millaista suomalainen metsä voisi olla tulevaisuudessa.

 

 

Huipputuloiset – Suomen rikkain promille (Vastapaino) 

Helsingin yliopiston professorin Anu Kantolan ja Tampereen yliopiston tutkijan Hanna Kuuselan teos perustuu tutkimukseen, jossa selvitettiin, ketkä kuuluvat Suomen suurituloisimpaan tuhannesosaan. Rikkaat kertovat, mitä ajattelevat itsestään ja muista. Mitä ajattelee vanhan omistajasuvun perillinen veroista? Teos tuo julki, miten yhteiskunnan kompromissit murtuvat, kun vauraimmat puhuvat. Eliittiä harmittavat työttömät, järjestelmän jäykkyydet ja laiskistava yhteiskunta.

 

 

Luiden tie – Gulagin jäljillä (Like)

Venäjän-matkaajat Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen kulkivat tuhansia kilometrejä Karjalasta Siperiaan ja Kaukoitään etsimässä muistomerkkejä, hautausmaita ja raunioita vankileirien saaristosta. Vankileirejä oli aikanaan laajalla alueella Neuvostoliitossa. Luiden tie kertoo lukijalle Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin osasta gulagista ja sen hallinnoimista vankileireistä. Ropponen ja Sutinen ovat haastatelleet gulagin kanssa tekemisiin joutuneita ihmisiä.

 

 

Villi itä (Tammi)

Suomen sisällissodan ja 1920–1930-luvun historiaa tutkinut Aapo Roselius ja Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti, tutkijatohtori Oula Silvennoinen ovat nyt keskittyneet vuoteen 1919. He syventyvät heimosotina tunnettuun nationalistien yritykseen ulottaa Suomen rajat kauas itään, Suur-Suomi -unelmaan. Venäjän keisarikunnan romahtamisen ja bolshevikkien vallankaappauksen seurauksena sotiminen itäisessä Euroopassa jatkui vielä I maailmansodan jälkeen.

 

 

Egyptin historia – Kleopatran ajasta arabikevääseen (Gaudeamus)

Viime vuosisadan merkittävät Lähi-idän aatevirtaukset kuten islamilainen modernismi, panarabialaisuus, islamismi ja jihadismi ovat syntyneet tai kehittyneet Egyptissä. Hämeenlinnalainen vihreiden kaupunginvaltuutettu Andrei Sergejeff on valmistunut Helsingin yliopistosta pääaineenaan arabian kielen ja islamin tutkimus. Hän kertoo, miten Egyptin muodonmuutos kristitystä Bysantin provinssista valtaosin islamilaiseksi arabimaaksi ja arabikevään näyttämöksi tapahtui.

 

 

Hukkuneet (S & S)

Noin 30 000 ihmistä on kuollut Välimeren ylityksessä. He ovat isiä, äitejä ja lapsia, vaikka uutisissa usein pelkkiä lukuja. Ranskassa asuva toimittaja Taina Tervonen ja valokuvaaja Anna Autio matkustivat Espanjassa, Italiassa ja Kreikassa. He haastattelivat työnsä puolesta haaksirikkojen uhrien kanssa tekemisiin joutuneita oikeuslääkäreitä, pelastusoperaatioissa olleita merimiehiä ja palomiehiä, syyttäjiä ja satamatyöntekijöitä. He etsivät uhrien jättämiä jälkiä.