Teema

"Mikään ei ole oudompi kuin vankilan totuus" – Tositarinoita Kakolasta -podcast kertoo vankien ja vartijoiden tarinoita

Opas Anu Salminen on perehtynyt Kakolan historiaan vuosia. Hän on kuullut paljon tarinoita entisiltä vangeilta ja vartijoilta. Kuva: Hilja Mustonen
Opas Anu Salminen on perehtynyt Kakolan historiaan vuosia. Hän on kuullut paljon tarinoita entisiltä vangeilta ja vartijoilta. Kuva: Hilja Mustonen

Kakolassa on asuntoja, Katajanokalla hotelli eikä Hämeen linnassa ole ollut naisvankilaa enää aikoihin. Rakennukset ovat kuitenkin paikoillaan ja tarinat elävät.

Storytel julkaisee 14. lokakuuta kahdeksanosaisen podcastin Tositarinoita Kakolasta.

– Mikään ei ole oudompi kuin vankilan totuus, sanoo ohjelmassa mukana oleva opas Anu Salminen. Hän on perehtynyt vuosia Kakolan historiaan.

Podcastin tarinat perustuvat vartijoiden tai vankien kertomuksiin. Kaikilla niillä on totuuspohjaa, vaikka osaa yksityiskohdista ei ole voitu tarkistaa.

– Vangeilla on omat ja vartijoilla omat motiivinsa kertoa tarinaa. Jokainen katsoo tapahtumaa omasta näkökulmastaan ja värittää sen mukaan, Salminen sanoo.

Hän on esimerkiksi kuullut saman tarinan viideltä eri henkilöltä, ja jokainen kertoja on väittänyt olevansa teon tekijä.

Podcastin rakentuvat tarinoiden, kertojan ja keskusteluosuudesta. Mukana on vankilan historiaan perehtynyt Salminen sekä entinen vartija Ari Uusitalo.

Sarjan pääsee kuuntelemaan storytel.fi-sivuston kautta.

Ensimmäiseksi riisutaan alasti

Ensimmäisessä jaksossa vanki astuu sisään ja joutuu riisuutumaan vartijoiden edessä.

Viidennessä osassa puhutaan rakkaudesta tai enemmänkin seksistä.

Miehet hakivat lähikontaktia kaikin mahdollisin keinoin sekä vankilan ulkopuolelta että toisiltaan kiven sisällä.

– Vartija törmäsi monesti tilanteisiin, joissa oli meneillään kahden miehen välinen rakastelukohtaus, Uusitalo kertoo jaksossa.

Vastakkaiseen sukupuoleen haettiin yhteyttä muun muassa kirjeenvaihdon avulla. Avioliitto solmittiin kahdenkeskisten perhetapaamista vuoksi.

Kuulemma joku kymmenen vuotta istunut mies ehti kuusi kertaa naimisiin.

Salmisen mukaan Kakolan tarinat kannattaa kertoa, koska ne ovat osa suomalaista kulttuurihistoriaa – vaikkakin synkkää.

– Kyseessä on ollut pitkälti suullinen perinne. Kun kertojat kuolevat, tapahtumat katoavat hämärään.

Kiinnostus heräsi sattumalta

Anu Salminen innostui Kakolasta sattumalta. Hän ei ole dekkari-ihminen, eikä ole koskaan lukenut rikoksiin erikoistunutta lehteä Alibia.

Kun vankila muutti pois mäeltä, oppailta kysyttiin, kuka haluaisi vetää kierroksia alueella yhden kesän. Siitä on 12 vuotta.

– Kakolan maailma vei mukanaan, Salminen sanoo.

Salminen on julkaissut Rauno Lahtisen kanssa teoksen Kakola – vankilan tarina.

– Kakola on varmaan Suomen tunnetuin vankila. Murhamiehistä, selvittämättömistä rikoksista ja kadonneista on paljon ollut juttuja mediassa vuosien varrella, mutta Kakola itse ja sen tarinat ovat jääneet vähemmälle, kertoo sarjan tuottaneen Suomen podcastmedian projektipäällikkö Juhani Pajunen..

Salainen maailma 150 vuotta

Ei liene liioiteltua sanoa, että menneinä aikoina jokainen suomalainen tiesi Kakolan vankilaksi, vaikka ei olisi osannut sanoa sen olevan Turussa.

Kakolanmäellä avattiin vankila 1800-luvun puolivälissä. Ensimmäiset varsinaiset vangit saapuivat vuonna 1862, sillä aluksi alueella oli työ- ja ojennuslaitos.

Vuonna 2007 Kakolan asukkaat siirrettiin uuteen vankilaan Saramäkeen.

Sen jälkeen Kakolaan on saneerattu asuntoja. Alueelle tulee myös muun muassa hotelli, kylpylä ja panimo. Myös funikulaari eli rinnehissi on Kakolanmäellä.

Alueella on yhä jäljellä vankilan käytävä, vaikka selleistä on saneerattu asuntoja. Myös eristyssellejä on jäljellä, tosin ne ovat ravintolan kabinettina.

Yleisökierroksia on tarkoitus järjestää myös ensi kesänä.

Auervaara ja Volvo Markkanen

Anu Salminen ja muut oppaat ovat kuulleet osan tarinoista kierroksilla, kun mukana on ollut entisiä vankeja.

Kakola oli pitkään rangaistuslaitos, jonne sijoitettiin vaarallisimmat vangit ja rikoksenuusijat.

Kakolassa ovat olleet muun muassa Matti Haapoja ja Juha Valjakkala.

Vuonna 1895 kuolleen Matti Haapojan tiedetään tehneen kolme murhaa, mutta surmia uskotaan olevan paljon enemmän. Haaooja teki itsemurhan Kakolassa.

Ruben Oskar Auervaara huijasi yksinäisiltä naisilta rahaa lupailemalla avioliittoa. Hän etsi naisia lehti-ilmoituksilla. Julkisuus alkoi vuonna 1945, kun poliisi julkaisi Auervaaran kuvan lehdissä pyytäen uhreja ilmoittautumaan.

Auervaarasta kerrotaan juttua, että hän ei missään nimessä halunnut uudelleen Kakolaan, siksi hän teki itsemurhan Helsingissä sellissä toukokuussa 1964.

Matti ”Volvo” Markkanen tuli tunnetuksi pankkiryöstöistä, pakoautona oli usein Volvo. Hän jäi kiinni ensimmäisen kerran vuonna 1968.

Jammu Siltatuori surmasi kaksi 8-vuotiasta tyttöä 1989. Kakolassa hän oli 1950- ja 1960-luvuilla. Häntä pidettiin jo tuolloin vaarallisena ja häikäilemättömänä.

Reijo Hammar murhaisi vuonna 1986 Tukholmaan purjehtineella Viking Sallylla tamperelaisen miehen. Hän sai elinkautisen ja istui Kakolassa. Hammar nousi otsikoihin myös karkumatkansa aikana vuonna 1988.