Teema

Mistä aikuinen voi saada apua lukivaikeuksiin?

Lukivaikeus on pysyvä ominaisuus, jota esiintyy arviolta 5–10 prosentilla väestöstä. Kuitenkin aikuisten lukivaikeuksiin on alettu kiinnittää huomiota vasta 1980-luvulta alkaen.

Miten paljon lukivaikeudet voivat haitata elämää aikuisena, Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja Sarianna Reinikainen?

– Se riippuu muun muassa lukivaikeuden asteesta, omasta ja ympäristön suhtautumisesta sekä siitä, kuinka paljon arjessa selviytyminen edellyttää lukemista ja kirjoittamista. Olennaista on, onko lukivaikeus tunnistettu jo lapsena ja onko siihen saanut tukea.

– On suuri joukko aikuisia, jotka alisuoriutuvat tai ovat lukivaikeutensa takia jääneet opiskelu- ja työelämän ulkopuolelle tai jotka ovat opinnoissaan tai työssään selviytymisensä äärirajoilla.

Mistä lukivaikeuden tunnistaa?

 

– Muun muassa siitä, että lukeminen on hidasta tai tekstistä on vaikeaa saada selkoa. Myös uusia käsitteitä voi olla vaikeaa oppia. Erityisesti vieraat kielet tuottavat hankaluuksia ja kirjoittaminen on hidasta ja siinä tekee virheitä.

 

Mistä aikuinen voi saada apua?

– Ohjausta saa lukijärjestöistä. Opiskelijan pitäisi saada apua oppilaitoksestaan. TE-toimisto voi ohjata lukitestiin ja tarjota kuntouttavaa toimintaa. Töissä voi kääntyä esimiehen tai työterveyshuollon puoleen. Eläkevakuutuslaitoksesta tai Kelasta voi kysyä mahdollisuutta kuntoutukseen. Myös apuvälineistä, kuten lukiviivaimista, voi olla apua.

 

Kuka voi tehdä diagnoosin?

– Lukivaikeutta epäilevä voi tehdä pikalukitestin (www.erilaistenoppijoidenliitto.fi). Viralliseen lukitestiin voi hakeutua esimerkiksi terveyskeskuksen kautta.