Teema

Miten oppisi sanomaan ei, ja miksi se on niin vaikeaa?

Moni suorittaa asioita hampaat irvessä tai toteuttaa muiden vaatimuksia, vaikka se ei tuota iloa.

Miksi ihmiset tekevät asioita, joita eivät oikeasti haluaisi, kasvatustieteen professori Juha T. Hakala?

– Selityksiä on varmaan monia. Joillakin meistä se lähtee luontaisesta uteliaisuudesta, toisella muiden ihmisten tekemisen seuraamisesta ja ehkä myös tunteesta, että olen nyt taas jäämässä sivuraiteelle, ellen tee sitä ja sitä.

Miksi on niin vaikeaa sanoa ei?

– Ihminen peilaa. Rakennamme identiteettiämme vertailemalla itseämme ja omaa elämäämme muiden elämään.

– Sama saattaa näkyä vaikkapa suhteessa omistamiseen. Epävarmuutemme astuu kuvaan mukaan, kun huomaamme olevamme paitsi jotakin, vaikkapa harrastusta tai tavaraa, joka muilla on. Todella tukalaksi tunnemme olomme, jos tuo asia on ”kaikilla muilla”.

Onko taito sanoa ei ihmisen luonteesta kiinni?

– Kyllä, perimä ja olosuhteet vaikuttavat. Jollekin voi olla luontaista olla lähtemättä mukaan vaikkapa uuteen harrastukseen. Se voi selittyä yleisellä hitaudella, mutta myös tietoisilla päätöksillä, jotka juontuvat omista kokemuksista.

– Joku toinen on perinyt taidon lapsuuden kodistaan, jossa asioista ehkä keskusteltiin. Voi olla, että ei edes keskusteltu, mutta vanhempien tarjoama esimerkki tehosi.

Miten voi opetella sanomaan ei, jos se ei luonnistu?

– Voi opetella täyttämään kalenteriaan vain puolilleen tai koettaa arvioida tarjolla olevaa työtä tai harrastusta ennen kuin vastaa kyllä. Mitä se vaatisi? Aikaa? Voimia? Hermoja? Minulta? Perheeltä? Yleensä aliarvioimme ajan ja voimien kulumisen. Valitettavasti useimmat oppivat tähän vain kopsuttelemalla päätä Karjalan mäntyyn. Itsensä uskominen korvaamattomaksi lienee tavallisimpia loppuun palamisen yksittäisiä syitä.

Silja Aitoaho