Miten tuoksuherkkien tilannetta voi parantaa?
Allergia-, iho- ja astmaliiton marraskuussa 2016 tekemä kyselytutkimus on ensimmäinen suomalaisille suunnattu kyselytutkimus tuoksuherkkyydestä. Siihen vastasi 2 900 ihmistä, terveydenhuollon ammattilaisia ja kansalaisia.
– Noin puoli miljoonaa suomalaista eli yhdeksän prosenttia vastaajista on vahvasti tuoksuherkkiä eli sellaisia, jotka ovat olleet oireiden vuoksi pois esimerkiksi töistä, joilla oireilu rajoittaa merkittävästi elämää tai jotka ovat menneet oireiden takia lääkäriin.
– Tuoksuherkkyys oli selvästi tavallisempaa naisilla kuin miehillä. Voimakkaasti oireilevista naisia oli 14 prosenttia, miehistä neljä prosenttia. Syytä tähän ei tiedetä. Myös astmaatikoilla tuoksuherkkyys oli yleisempää.
– Nuha, päänsärky ja silmäoireet. Eniten oireita aiheuttivat hajuvedet, tuoksukynttilät ja hiuslakat sekä tupakka, pesu- ja huuhteluaineet ja luonnontuoksuista voimakkaasti tuoksuvat kukat.
– Yleisintä oli välttää hajusteiden käyttöä. Vahvasti tuoksuherkistä 70 prosenttia käytti antihistamiineja, kortisonipohjaisia suihkeita tai särkylääkkeitä.
– Avoin keskustelu ongelmasta voi herättää ihmiset ajattelemaan, millaisia hajusteita he käyttävät, miten paljon ja missä. Moni ei tule ajatelleeksi, että hänen käyttämänsä tuoksu voi aiheuttaa oireita muille.
